Johdanto
Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua Oulussa sekä pyrkii vahvistamaan kaupunkilaisten luontosuhdetta ja ympäristötuntemusta. Yhdistyksen tavoitteena on puolustaa monimuotoista luontoa ja terveellistä elinympäristöä. Paikallisen luonnon tuntemus on toiminnan perusta, jota hyödynnetään yhdistyksen aloitteissa, kannanotoissa ja suojeluesityksissä.
Yhdistyksen toimintamuotoja ovat jäsenille ja yleisölle tarkoitetut retket ja tapahtumat sekä teemakohtaiset kurssit, seminaarit ja opintopiirit. Mahdollisuuksien mukaan yhdistys on mukana Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Pohjois-Pohjanmaan piirin kampanjoissa ja tapahtumissa. Viranomaisille toimitetaan kirjallisia kannanottoja merkittävästi luontoon vaikuttavista kaavoista ja muista hankkeista sekä tarvittaessa valitetaan päätöksistä. Tärkeitä vaikuttamisen kohteita ovat hankintapolitiikka, liikenneratkaisut, energiahuolto, rakentamisen ohjaus ja maankäyttö.
Yhdistyksessä tehdään vaikuttavaa ympäristökasvatustyötä niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa olemalla luonnossa, lisäämällä tietoa luonnosta ja toimimalla luonnon puolesta. Retkien lisäksi luonto-osaamista edistetään esimerkiksi järjestämällä luontokerhoja, teemailtoja ja luentoja, joihin pyydetään puheenvuoroja asiantuntijoilta. Lisäksi yhdistys voi järjestää mielenosoituksia tärkeistä ajankohtaisista asioista.
Yhdistyksen toimintaa kehitetään yhteisen keskustelun ja jäsenkyselyiden pohjalta. Uusia toimijoita ja jäseniä pyritään saamaan mukaan tapahtumien, retkien ja jäseniltojen kautta. Uudet tulijat otetaan avoimesti mukaan ja kartoitetaan, mitä he haluaisivat tehdä luonnon ja yhdistyksen hyväksi. Uutta toimintaa ideoidaan yhdessä ja monipuolinen vaikuttaminen nähdään vahvuutena. Tavoitteena on, että yhdistyksessä löytyy kaikille luonnonystäville mielenkiintoista ja mukavaa toimintaa.
Kaivokset uutena pääteemana, vesistöteemaa jatketaan
Kaivokset ovat Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnan pääteemana vuonna 2022. Malminetsintä halutaan torjua luonnonsuojelualueilla ja Natura-alueilla. Kaivoslain uudistaminen on ollut käynnissä vuonna 2021, mutta se ei vaikuta tuovan juurikaan parannuksia ympäristöasioihin. Luonnonsuojeluliitto kaipaa lakiin luonnonsuojelualueiden turvaamisen lisäksi kaivostoiminnan ja muiden elinkeinojen, luontoarvojen sekä maan- ja vesienkäytön intressivertailua. Oulun yhdistys seuraa aktiivisesti luonnonsuojeluliiton viestintää aiheesta ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin ja kampanjoihin.
Martimo1-kaivoshankkeen myötä kaivosteema on erityisen ajankohtainen myös Oulun kaupungin alueella. Ruotsalaisomisteinen Arctic Minerals AB hakee malminetsintälupaa Ylikiimingin Arkalassa. Omien nettisivujensa mukaan yhtiö hakee alueelta ainakin kobolttia, lyijyä ja sinkkiä. Yhtiö kertoo tutkivansa malminetsintämahdollisuuksia myös muualla lähialueella sekä Haukiputaalla. Hankekokonaisuus on laaja ja sisältää Martimo 1 -varauksen lisäksi Katiska, Kumpusuo ja Haukipudas -kohteet.
Vuoden 2022 aikana Oulun yhdistys selvittää ja tutustuu tarkemmin malminetsintäalueeseen ja sen luontoarvoihin. Maastokartoitusten ohella esimerkiksi Röytänkoskelle voidaan järjestää isompi retki. Tiedon jakamisessa ja viestinnässä on hyvä tehdä yhteistyötä muiden alueen ympäristötoimijoiden kanssa. Kaivosasiaa pidetään esillä yhdistyksen sosiaalisen median kanavissa ja vaikuttamisen tarpeita ja keinoja selvitetään. Alueen tärkeiden pohjavesiesiintymien ja vaelluskalakantojen kautta aihe muodostaa jatkumon vuosien 2020-2021 vesistöteemalle. Vuonna 2021 käynnistynyttä vesistöaiheista opintopiiriä jatketaan tutustumalla Martimojokeen.
Myös malminetsintäalueen ulkopuolisten pienvesien ja erityisesti luonnontilaisten purojen merkitystä ja niitä uhkaavia toimintoja pyritään yhä nostamaan esille. Koronatilanteen helpottaessa retkiä voidaan toivottavasti järjestää useammin ja isommalle joukolle. Oulujoen tilaa halutaan edelleen nostaa julkiseen keskusteluun. Aiheita voivat olla muun muassa joen veden laatu ja sen vaikutus veden talouskäyttöön, vaelluskalakannat sekä metsien käytön ja maatalouden vaikutukset Oulujokeen. Oulujokeen liittyvien retkien järjestämisessä ja viestinnässä voidaan tehdä yhteistyötä Oulujokilaakson yhdistyksen ja piirin kanssa.
Lisäksi vesistöteemaa jatketaan tutustumalla sisävesien kunnostukseen. Tutustumiskohteena voisi olla Jäälinjärvi, jota Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on kunnostanut. Jäälinjärven kunnostuksessa hyviksi havaittuja käytäntöjä voidaan Oulussa hyödyntää muun muassa Niilesjärven ja Valkiaisjärven tilan parantamisessa.
Metsäluonnon köyhtyminen halutaan pysäyttää
Avohakkuut historiaan-kampanjan myötätuulessa metsien käytön kestävöittämiseen liittyviä ratkaisuja pyritään tuomaan esille ja vaikuttamaan erityisesti Oulun kaupungin valmisteilla olevaan 10-vuotiseen metsien hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Tavoitteena on edelleen, että Oulun kaupunki luopuu metsien tuottotavoitteesta omistamillaan mailla. Tuottotavoitteesta luopuminen toisi hyötyä mm. metsien hiilinielun säilyttämiseen ja kaupungin hiilineutraaliuden saavuttamiseen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden, virkistyskäyttöarvojen ja vesistöjen tilan parantamiseen. Mikäli tuottotavoitteesta ei voida vielä kokonaan luopua, tulisi kaupungin metsissä siirtyä ainakin jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
Näitä teemoja käsitellään yhdistyksen järjestämässä seminaarisarjassa, jonka ensimmäinen osa järjestettiin vuoden 2021 marraskuussa. Loput osat on tarkoitus järjestää kevään 2022 aikana. Seminaareissa kuullaan asiantuntijoiden, metsänomistajien ja metsäalan tai muuten metsiä hyödyntävien toimijoiden puheenvuoroja, sekä käydään keskustelua metsien arvoista ja käyttötavoista. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten ja metsätoimijoiden tietämystä metsäluonnon monimuotoisuudesta ja sen köyhtymisestä, sekä tuoda esille keinoja joilla metsien luontoarvot ja muu käyttö voidaan paremmin yhteensovittaa.
Yhdistyksen tavoitteena on myös konkreettisesti edistää metsien suojelemista omalla toimialueellaan. Tähän yksi tärkeä väylä on vaikuttaminen kaupungin kaavoitukseen, jossa uhkaa usein jäädä arvokkaita metsäalueita rakentamisen alle. Työsarkaa riittää, sillä Lapin eteläpuolisella alueella vain 2% metsämaasta on suojeltu, kun tutkijoiden esittämä tavoite on 17%, jotta lajiston uhanalaistuminen saataisiin pysäytettyä.
METSO-suojeluohjelma jatkuu vuoteen 2025 ja metsänomistajille tarjotaan vapaaehtoisuuteen perustuen mahdollisuuksia suojella metsiään. Yhdistyksessä seurataan METSO-rahoituksen kehitystä ja edistetään asiaa mahdollisesti kartoitusretkien ja metsälajien inventoinnin sekä kohteiden suojeluarvoista viestimisen kautta. Joitakin vuosia sitten toteutettu kartoitustyö innosti noin 10 toimijaa metsiensuojelutyöhön ja työn tuloksena muutamia kohteita saatiin suojelun piiriin.
Loppula remontoidaan, Sanginjoen luonnonsuojelualue kehittyy
Sanginjoen ulkometsän suojelun puolesta tehty pitkä työ kantoi lopulta hedelmää, kun suojelualueen laajentaminen 1124 hehtaariin sai lainvoiman kesällä 2020 ja Koneen Säätiö osti Oulun kaupungilta suojeluun ulkometsän lopun 1440 hehtaarin osan vuonna 2021. Koneen Säätiö antoi myös Loppulan ystävät ry:lle rahoituksen Loppulan entisen metsänvartijantalon ostoon ja kunnostamiseen. Kauppa toteutui toukokuussa 2021.
Yhdistys on järjestänyt Loppulassa luontoharrastus-, opastus- ja kahvilatoimintaa kuutena kesänä. Talon remontti alkaa alkuvuodesta 2022 ja talon vuokraajaksi ja kahvilan pitäjäksi tulee jatkossa yrittäjä. Yhdistys tekee kuitenkin yhteistyötä Loppulan ystävien ja tulevan Loppulan yrittäjän kanssa. Loppulassa ja Sanginjoen metsissä voidaan järjestää jatkossakin tapahtumia, kursseja ja retkiä. Ainakin Suomen luonnon päivä ja Kekri voisivat olla ohjelmassa jatkossakin.
Metsähallitus laati vuoden 2021 aikana Sanginjoen luonnonsuojelualueelle kehittämissuunnitelman vuoteen 2030 asti. Yhdistys seuraa suunnittelua ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että luonnonsuojelu mutta myös ihmisten virkistystarpeet otetaan huomioon.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan kaivataan Oulussa lisää kunnianhimoa
Oulussa ilmastopolitiikka on ollut kunnianhimotonta ja toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen varautumiseksi riittämättömiä. Oulun kaupungin vuodelle 2040 asettama hiilineutraaliustavoite on Suomen kansallista vuoteen 2035 asetettua tavoitetta huonompi. Yhdistyksessä halutaan tehdä töitä rohkean ja ennakoivan ilmastotyön eteen. Esimerkiksi turpeesta luopuminen nopeassa aikataulussa on nyt asettamassa paineita puunkäytön lisäämiseen, mikä on kestämätön vaihtoehto. Ratkaisuina olisivat nopeat investoinnit muuhun kuin polttoon perustuviin energiantuotantotapoihin, kuten lämpöpumppuihin, maalämpöön sekä tuuli- ja aurinkovoimaan.
Tavoitteena on, että energiamurroksesta saadaan keskustelua niin kuntalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa. Irti turpeesta-aloitteen tiimoilta järjestettiin edeltävänä vuonna Oulussakin mielenosoituksia ja asiaa on hyvä pitää edelleen esillä. Vaihtoehtoisista ratkaisuista puun- ja turpeenpoltolle voisi järjestää paneelikeskustelun, johon kutsutaan mukaan energiahuollon toimijoita, asiantuntijoita ja poliitikkoja.
Lisäksi Oulun yhdistys tuo ilmastoasioita esille viestintäkanavissaan teemapäivinä sekä tukee koululaisten ja opiskelijoiden ilmastolakkoja. Myös mielenosoituksia ja ilmastomarsseja voidaan järjestää. Ilmastonmuutos liittyy luonnonvarojen ylikulutukseen, joten aiheesta on luonteva nostaa keskustelua Earth Hourin ja kansallisen ylikulutuspäivän yhteydessä. Vähäpäästöisemmästä elämäntavasta ja ekologisesti kestävistä valinnoista jaetaan tietoa sosiaalisen median kanavissa ja esimerkiksi tempauksien ja kadulle jalkautumisen kautta. Yhdistys osallistuu aiempien vuosien tapaan Iin IlmastoAreenaan loppukesästä.
Jäsenhankintaa edistetään matalan kynnyksen tapahtumilla ja kampanjoilla
Ympäristötapahtumien ja luontoretkien lisäksi on tärkeää jalkautua sinne, missä ihmiset liikkuvat ja keskustella luontoon, ilmastoon ja luonnonsuojeluun liittyvistä asioista sekä toivottaa ihmiset tervetulleiksi yhdistyksen toimintaan. Koronatilanteen helpottuessa ja sen mahdollistaessa katukampanjointia ja jäsenhankintaa voidaan tulevanakin vuonna tehdä myös erilaisissa tapahtumissa Oulun alueella, kuten esimerkiksi tori- tai puistotapahtumissa, festivaaleilla tai Taiteiden yössä. Esillä pidettäviä asioita voivat olla esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton kaivoskampanja sekä metsä-, vesistö- ja ilmastotavoitteet. Tapahtumissa ihmisiä jututetaan, heille jaetaan esitteitä ja jäsenlehtiä sekä mahdollisesti kerätään allekirjoituksia johonkin aloitteeseen. Heille myös ehdotetaan Luonnonsuojeluliiton jäseneksi liittymistä. Tätä työtä voidaan tehdä feissaushenkisemmin myös jonkin tapahtuman, johon ei itse osallistuta, likeisyydessä, tai kokonaan ilman erillisiä tapahtumiakin. Jäsenhankintaan voidaan panostaa myös sosiaalisen median kautta.
Koronatilanteen salliessa pyritään järjestämään silloin tällöin yleisölle avoimia vapaamuotoisia peli-iltoja tai muita rentohenkisiä iltamia. Näiden tarkoituksena on pitää hauskaa yhdessä ja antaa ihmisille mahdollisuus tutustua yhdistyksen aktiiveihin ja sitä kautta ehkä toimintaankin. Hyvässä tapauksessa joku alkaa tilaisuuden johdosta aktiivitoimijaksi.
Jäsenhankinnassa on tärkeää luoda ihmisille tunne, että yhdistyksen toimintaan voi kuka tahansa luonnosta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta kiinnostunut tulla mukaan juuri omalla tavallaan ja oman aikansa puitteissa, kuitenkin sitoutuen yhteiseen tavoitteeseen. Myös satunnainen ja kertaluontoisempikin apu, joka on nykyään suosittu tapa olla mukana vapaaehtoistyössä, on arvokasta ja erittäin tervetullutta. Erityisesti nuoria voidaan aktivoida mukaan lyhyempien kampanjoiden kautta.
Retkikerho tekee lähiluonnon tutuksi oululaisille
Retket ovat tärkeitä yhdistyksen toimijoille ja ehkä myös yhdistyksen näkyvin toiminnan muoto. Retket ovat helppo tapa tutustua yhdistykseen, paikalliseen luontoon, luonnonsuojelutyöhön ja yhdistyksen toimijoihin. Yhdistyksen retkistä vastaa Retkikerho. Retkikerho on ainutlaatuinen, lähes 500 ihmisen yhteisö, jolla ei ole hallitusta tai muuta muodollista hallintoa. Retkikerho on portti Luonnonsuojeluliiton jäsenyyteen ja toimijaksi ryhtymiseen. Retkikerho on tarkkailupaikka, jossa voi ’turvallisen matkan päästä’ tutustua luonnonharrastajiin ja -suojelijoihin ennen päätöstä liittyä Luonnonsuojeluliiton jäseneksi.
Vuosi 2022 toivon mukaan mahdollistaa isompienkin retkien järjestämisen. Tavoite on, että retkiä päästään järjestämään samaan tapaan kuin ennen koronapandemiaa, mutta tilanne on edelleen epävarma. Koronatilanteen salliessa yhdistys järjestää retkien ohella luontoharrastusta esitteleviä kursseja, oppitunteja, teemapäiviä, kerhoja ja seminaareja. Tapahtumat voivat olla yleisölle avoimia tai tarjottuja tietylle kohderyhmälle, kuten koululuokalle, ja niiden tavoitteena on luontoharrastuksen edistäminen. Ohjelman sisällössä otetaan huomioon monipuolisesti erilaiset elinympäristöt ja niiden asukit: niin metsät, suot, vesistöt kuin eri lajiryhmätkin. Ranta- ja suistokaupunki Oulussa erityisesti arvokkaan maankohoamisrannikon ja herkän Itämeren suojelu sekä Oulujoen tilan parantaminen ovat tärkeitä teemoja.
Ainakin seuraavat retket ja tapahtumat pyritään toteuttamaan 2022:
- Pihabongaus tammikuun lopussa
- Luonto lainassa -viikko yhteistyössä kirjastojen kanssa viikolla 5
- Loppulan talvirieha ja latukahvila viikolla 10
- Hanhiretki huhtikuussa bussilla Limingan ja Tyrnävän lintupaikoille
- Vappupyöräily 1.5. tutustumaan Röytänkoskelle malminetsintäalueeseen
- Tutustumisretki Muhoksen metsäpaloalueelle, miten metsä uudistuu luonnollisesti?
- Luonnonkukkien päivä 19.6., kasviretki
- Sieniretki ja Qigong Loppulassa heinäkuussa
- Suomen luonnon päivä 27.8., musiikkia, luonnosta nauttimista ja juhlaruokaa
- Joutsenretki Hailuotoon lokakuussa bussilla
- Yhdistyksen pikkujoulut
- Hupisaarten joulupolku
Kesällä tehdään luonnonhoitotöitä ja torjutaan vieraskasveja
Keväällä ja kesällä yhdistys järjestää useammat talkoot, joissa poistetaan vieraskasveja, hoidetaan niittyjä ja siivotaan ympäristöä roskista. Lumien sulettua ensimmäisenä päästään roskien kimppuun. Tarkoituksena on järjestää yksi isompi talkoopäivä, johon pyritään saamaan yhteistyökumppaneiksi muita ympäristötoimijoita. Tavoitteena on reipashenkinen matalan kynnyksen tapahtuma, jolla voidaan tavoittaa myös uusia kiinnostuneita toimijoita ja jäseniä.
Vieraskasvijajien torjuntatalkoita pyritään järjestämään ainakin Pateniemessä, Turkansaaressa ja Meriniemessä, joissa työ pääsi hyvin käyntiin edellisenä vuonna Oulun kaupungin vieraslajihankkeen myötä. Yhteistyötä kaupungin kanssa halutaan jatkaa. Muita jo pitempään hoidettuja alueita tarkkaillaan ja niissäkin voidaan järjestää talkoita tarpeen ja resurssien mukaan. Muun muassa Annanpuistossa Koskelassa, Syynimaalla, Pöllökankaalla ja Välivainiolla on torjuttu jo useampana vuonna jättipalsamia. Jättipalsamin ja lupiinin torjunta onnistuu kesä-heinäkuun aikana, kurtturuusua on mahdollista poistaa myöhemminkin kesällä. Vuonna 2019 tiivistettiin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja koottiin Facebook-ryhmä Vieraslajien torjuntajoukot Oulu. Sitä kautta tieto on kulkenut paremmin ja myös yhteistyö Oulun kaupungin kanssa on tehostunut. Lisäksi vieraskasvilajien torjunnassa hyödynnetään luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE-hankkeen tuottamaa tietoa ja verkostoja.
Niittotalkoita järjestetään heinä-elokuun aikana. Yhdistys jatkaa luonnonhoitotyötä Puomitien niityllä Hietasaaressa. Oulun toimijat voivat osallistua myös luonnonsuojelupiirin talkookohteiden hoitoon Kiimingin Haaraojalla ja Muhoksen Sarviselänkankaalla. Uutena kohteena mukaan on tulossa Muhosjoen varrella oleva Tikanlanton valtionmaan niitty.
Kaupunkiluonnon suojelua edistetään ja rakentamista seurataan
Yhdistys on puolustanut viime vuosina erityisesti Hietasaaren ja Oulujokisuiston luonto- ja kulttuuriarvoja. Hietasaarta koskevat kaksi asemakaavamuutosta saivat lainvoiman loppuvuodesta 2019. Kaavan toteutuksen ja voimakkaan lisärakentamisen myötä tähän asti luonnonläheinen ja hiljainen alue on muuttumassa osaksi tehokäytössä olevaa kaupunkirakennetta, joka varsinkin kesäaikaan olisi vilkas ja meluisa ympäristö. Tärkeää olisi turvata Hietasaaren ja jokisuiston jäljellä olevat luontoarvot. Tätä työtä tehdään yhdessä muiden oululaisten (ympäristö)järjestöjen kanssa. Myös Tuiranpuiston jatkosuunnittelua seurataan ja otetaan kantaa tarvittaessa vaikkakin näyttää, että lisärakentaminen jää vähäiseksi ja puiston arvot on ymmärretty.
Yhdistyksessä seurataan aktiivisesti kaavoitushankkeita ja -suunnitelmia ja niihin pyritään pääsemään mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä olisi tärkeää, jotta luontoalueita saataisiin säästettyä myös kaupungin kasvaessa. Kaavoituksen ja suunnitelmien seurantaa varten yhdistyksessä toimii kaavaseurantaryhmä, jossa kullakin toimijalla on vastuukuukausi. Vastuuhenkilö seuraa vireille tulevia asioita ja vinkkaa niistä muille, sekä koordinoi mahdollista kommentointia. Kaavaryhmä seuraa vireillä olevia kaavoja ja suunnittelua lisäten samalla omaa osaamistaan kaavoitus-, maankäyttö- ja suunnitteluasioissa.
Vaikutetaan yhdessä ja viestitään toiminnasta avoimesti
Yhdistyksen toiminnan halutaan olevan sekä vaikuttavaa että toimijoille antoisaa. Ympäristöasioiden edistäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa sinnikkyys palkitaan. Yhdistys pyrkii edistämään Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteita viestinnän ja toiminnan kautta sekä asettamalla omia, paikallisesti sopivia tavoitteita. Jokaisen yhdistyksen aktiivitoimijan ja jäsenen antama panos on tärkeä, ja kaikkia kannustetaan toimimaan omien voimavarojen, osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Erilaiset näkökulmat ovat tervetulleita ja yhdistyksessä ollaan avoimia oppimaan uutta ja kehittymään. Erehtyäkin saa ja epäonnistumisista pyritään yhdessä ottamaan opiksi.
Jotta sekä yhdistyksen yhteiset, että yhdistyksen toimijoiden omat tavoitteet voidaan mahdollisimman hyvin yhdistää, pyritään toimintaa hajauttamaan eri osa-alueista huolehtiviin toimintaryhmiin. Toimintaryhmän henkilöillä on päävastuu siitä, että asialle tehdään jotakin, jos se nähdään tärkeänä ja resurssit riittävät siihen. Vastuuhenkilöillä voi olla myös useampi osa-alue hoidettavanaan ja jokainen on kuitenkin aina tervetullut olemaan mukana muidenkin osa-alueiden töissä. Vuosina 2018 ja 2019 luotiin seuraavat toimintaryhmät: jäsenhuolto, huolto, viestintä, vaikuttaminen, kampanjointi, talkoot, Loppula, Retkikerho. Vuonna 2022 päivitetään nämä ryhmät ja niiden vastuuhenkilöt.
Yhdistyksen toiminnasta viestitään säännöllisesti verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja jäsenten sähköpostilistoilla. Vuonna 2021 aloitettu jäsenkirje tiivistää yhdistyksen ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, sekä tarjoaa jäsenille tietoa siitä miten toimintaan voi tulla mukaan. Jäsenkirjeen ohella jatketaan myös uusille jäsenille tarkoitetun kirjeen toimittamista säännöllisesti. Lisäksi jatketaan ja tehostetaan yhteistyötä muiden tahojen kanssa, esimerkkeinä Luonto-Liitto, Kestävän kehityksen keskus sekä Luonnonsuojeluliiton naapuriyhdistykset. Yhdessä toimimalla olemme vaikuttavampia.
