Hartaanselänrannan asuinalueen rakentaminen yhteensovitettava alueen luontoarvojen kanssa
Hartaanselänrannan uusi asuinalue sijoittuu luontoarvoiltaan herkkään ympäristöön. Hietasaaren lahopuustoiset lehdot, Hartaanselkä ja suiston saaret ovat luontoarvoiltaan poikkeuksellisen tärkeitä, varsinkin kun otetaan huomioon niiden sijainti kaupungin keskustassa. Asemakaavahanketta koskeva kannanottomme käsittelee rakentamisen ja luontoarvojen yhteensovittamista. Voit lukea mielipiteemme kokonaisuudessaan tästä alta.
Mielipide Hartaanselänrannan asemakaavahankkeeseen, tunnus 564-2462
Hartaanselän alueelle suunnitellaan rakennettavan 1 300 asuntoa, joihin tulee asumaan yhteensä yli 2000 asukasta. Asutuksen lisäksi alueelle tulee joitain palveluita ja mahdollisesti myös pientä yritystoimintaa. Perinteisen rakentamisen ohella suunnitelmissa on mukana jopa kelluvia asuntoja.
Suunnittelualueelle tehdyissä luontoselvityksissä ei löytynyt erityisen luonnontilaisia kohteita. Alueella on kuitenkin runsas metsä-, ranta-, vesi- ja kulttuurilinnusto, hyvin monimuotoinen kasvillisuus ja linnuille ja hyönteisille ravintoa ja suojaa tarjoavia reheviä metsiä. Näiden arvo tulee tunnustaa ja niiden olemassaolon ehdot tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman hyvin jokaisessa suunnittelun ja toteutuksen vaiheessa.
Suunnitelman mukaan Holstinuoma ennallistetaan tulva- ja hulevesipuistoksi ja toinen, isompi lehtoalue jää kortteleiden väliin koskemattomaksi. Puustoa on suunnitelman mukaan tarkoitus säästää myös tonteilla, koristekasveina käytetään kotimaista lajistoa ja rakennuksiin on suunniteltu viherkattoja. Näiden viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta lisäävien ratkaisujen ohella pidämme tärkeänä, että säilyvien metsäalueiden välillä säilytetään mahdollisuudet eliöiden liikkumiseen metsiköstä toiseen – välialueita ei harvenneta liiaksi eikä suojaavaa aluskasvillisuutta vaihdeta näillä kohdin nurmikenttiin. Puuston poistamisen yhteydessä on huomioitava lintujen pesimärauha. Metsiköiden pilkkomista useammilla rakennetuilla poluilla olisi hyvä harkita kriittisesti, joskin jokin kapea polku metsän läpi voi olla paikallaan ihmisten kulkua ohjaamassa.
Metsäpinta-alan säästämiseksi miltei kaikki tulevat rakennukset on onneksi sijoiteltu nykyisinkin avoimille kohdille. Valitettavasti ns. kokeilevan rakentamisen alueen alle olisi jäämässä yksi kuusikko, miltä osin toivomme, että suunnitelmaa voitaisiin vielä harkita uudelleen. Huolellisestikin toteutettuna Hartaanselänrannan muuttaminen asuinalueeksi vähintään pilkkoo jälleen yhden palan Hietasaaren arvokkaasta luontokokonaisuudesta: lukuisilta metsien eliöiltä katoaa elinympäristö ja luonnontilaisesta ympäristöstä nauttivilta kaupunkilaisilta lähellä keskustaa oleva pakopaikka arjesta. Toivomme, ettei pitkällä aikavälillä yksi Oulun arvokkaimmista luontokohteista muutu pala kerrallaan kortteleiden välillä oleviksi pikkumetsiköiksi, vaan luonnon arvo tunnistetaan ja tunnustetaan ja riittävän suuria luontoalueita säästetään jatkossa rakentamiselta.
Parasniemenpuistoon nurmikon tilalle suunniteltu niittyalue – samoin kuin rakennuksiin kaavaillut viherkatot ja pesäkolot – ovat osaltaan edistämässä luonnon monimuotoisuutta ja ilahduttavat pölyttäjähyönteisten ym. eliöiden lisäksi varmasti myös alueella liikkuvia. Vain kerran vuodessa niitettävä niitty vaatii paljon vähemmän hoitoa kuin matalaksi ajettava nurmikenttä.
Myös metsä- ja rantaluonnon osalta alueiden jättäminen raivaamatta ja hoitamatta on yleensä kustannuksiltaan edullisin ja eliölajien monimuotoisuutta parhaiten ylläpitävä ratkaisu. Erityisesti rantojen siistiminen ja avaaminen tunnetusti jakaa ihmisten mielipiteet jyrkästi, mistä huolimatta luonnontilaista rantaa on syytä jättää mahdollisimman moneen kohtaan eliöiden asuinympäristöksi ja ravinteiden veteen pääsyä estämään. Rantapensaikko toimii myös tuulensuojana kulkijoille. Erityisesti isomman lehtoalueen kohdalla myös rannan tulisi olla luonnontilainen. Tukkisaaren ympäristöön kaavailtua ruoppaamista emme luonnollisesti suosittele.
Kiitämme sitä, että kaikki rannat on tarkoitus säilyttää yhteisessä käytössä. Vesiensuojelun kannalta myönteistä ovat hulevesien kulun hidastaminen ja sadevettä läpäisevien pintojen huomioiminen suunnitelmassa. Viherrakennustöiden yhteydessä tulee huolehtia, ettei alueelle kulkeudu maansiirtojen mukana jättipalsamia tai muita vieraslajeiksi luokiteltavia kasveja, joita joudutaan myöhemmin torjumaan. Rakentamisen alle jäävät harvinaiset kasvilajit on pyrittävä siirtämään turvalliseen kasvupaikkaan.
Kaupunkisuunnittelun kannalta suunnitelmassa ovat hyviä mm. sujuvat kevyen liikenteen yhteydet ja autojen pysäköinnin keskittäminen parkkitaloihin laajojen pysäköintialueiden sijaan. Alue sijaitsee myös toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella, mikä mahdollistaa autottomuuden. Uutta kevyen liikenteen siltaa Tuirasta Hietasaareen emme itse pidä välttämättömänä. Aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntäminen, yhteiskäyttöautoilu, materiaalien uusiokäyttö ja muut kiertotalouteen liittyvät ratkaisut ovat tarpeellisia askelia kohti vähemmän ympäristöä kuormittavaa yhteiskuntaa.
Kaiken kaikkiaan tämän arvokasta luontoa sisältävän ja asukkaille tärkeän virkistysalueen suunnitelmassa on luonnon säilymisen kannalta paljon myönteisiä puolia. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja asukkaiden hyvinvoinnin yhteensovittamista on selvästi haluttu pohtia ja tehdä. Toivomme, että tällainen suunta jatkuu myös kaupungin muissa kohteissa, joissa luontoalueita otetaan ihmisten käyttöön.