Luontoselvitykset unohdettu Heinäpään jalkapallostadionin suunnittelussa
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että asemakaavamuutosten keskeiset vaikutukset selvitetään ja arvioidaan. Heinäpään jalkapallostadionin rakentaminen muuttaa merkittävän määrän viheraluetta rakennetuksi ympäristöksi. Rakentamisella on siis luontovaikutuksia, nurmikentät ovat mm. tärkeä lintujen ruokailualue. Yhdistyksemme ihmettelee miksi luontoselvityksiä ei ole tässä hankkeessa silti tehty. Lue koko muistutus täältä.
Muistutus koskien Nuottasaaren asemakaavan muutosta (Heinäpään
jalkapallostadion, kaavatunnus 564-2510)
Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on poikkeuksellisesti jätetty pois Nuottasaaren
asemakaavan muutosta ja jalkapallostadionin rakentamista koskevan suunnitelman
osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisten luettelosta, joten reagoimme asiaan vasta nyt
kun huomasimme sen olevan vireillä. Tavallisesti luontovaikutuksia aiheuttavissa
suunnitelmissa ja hankkeissa yhdistyksen osallisuus on huomioitu. Jatkossa yhdistyksen tulee
aina olla mukana osallisten joukossa, kun viheralueita muutetaan rakennetuksi ympäristöksi.
Ihmettelemmekin, miksi juuri tässä merkittävästi luontoon ja ympäristöön vaikuttavassa
hankkeessa yhdistyksemme osallisuus on sivuutettu. Onko syytä epäillä, että riittävät
luontoselvitykset on haluttu ohittaa?
Esimerkiksi kaava-alueen eläimistöä ei ole selvitetty maastossa ollenkaan, mikä poikkeaa
normaalista käytännöstä. Luontoselvityksessä mainitaan, että “Niilontien vanhoissa
rakennuksissa saattaa olla lepakoille soveltuvia päiväpiiloja”, mutta varsinaista lepakkoselvitystä
ei ole tehty lainkaan. Lepakot ovat Luontodirektiivin liitteen IV lajeja, joten alueen potentiaaliset
lepakoiden levähdyspaikat tulisi tutkia. Vastaavasti pesimälinnut tulee selvittää kahden
käyntikerran kartoituslaskennalla kuten muissakin vastaavissa hankkeissa. Koska nurmikentät
ovat myös muutonaikainen levähdyspaikka useille lajeille, tulisi kevät- ja syysmuuttoselvitykset
tehdä samalla tavalla kuin esimerkiksi Hartaanselän asuntomessualueella on tehty.
Linnustoselvityksen yhteydessä tulee selvittää, onko alueen kaavaehdotusta koskien tarpeen
tehdä Natura-arviointi. Nurmialuetta ruokailualueenaan käyttävät lajit naurulokki ja
keltavästäräkki kuuluvat Kempeleenlahden Natura-alueen (FI1103000, SAC/SPA)
suojeluperusteissa mainittuihin lajeihin. On mahdollista, että nurmialueiden vähentämisellä on
heikentävää vaikutusta Kempeleenlahden Natura-alueella pesiviin tai levähtäviin lajeihin. Tätä ei
kuitenkaan voida arvioida, koska linnustoselvitystä ei ole tehty.
Kasvillisuuden osalta on selvitetty ainoastaan luontotyypit, mitä tulisi laajentaa tarkemmalla
kasvillisuuskartoituksella. Alueella voi olla huomionarvoisia kasvilajeja. Koska kaavahanke ei
perustu Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § mukaisiin riittäviin selvityksiin, sen eteenpäin vieminen
suunnitellun aikataulun puitteissa ei ole mahdollista.
Kokonaisuutta katsoen olemme huolissamme siitä, että elävää viheraluetta ollaan muuttamassa
jopa ympäristön saastumista aiheuttavaksi kumirouheella päällystetyksi keinonurmeksi ja
asfalttikentäksi. Kumirouheen leviäminen ympäristöön on vakava ongelma, joka lisää vesistöjen
ja maaperän mikromuovikuormitusta. Kaavamääräyksin tulisi varmistaa, että kumirouhe ja muut
mahdollisesti ympäristölle haitalliset aineet eivät pääse leviämään stadionilta tai kentiltä
ympäristöön. Suunnitelmassa ehdotettu viheralan peittäminen asfaltoidulla parkkipaikalla
herättää huolta siitä mihin suuntaan kaupunkia ollaan viemässä. On kyseenalaista, että
viheralueita hävitetään liikenteen alta, kun suuntana pitäisi jo selkeästi olla yksityisautoilun
vähentäminen, kestävän liikkumisen edistäminen ja viheralueiden lisääminen myös
kaupunkeihin. Viheralueita tarvitaan kaupungeissa hellehuippujen tasaamiseen, hulevesien
hallintaan, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin
tukemiseen. Autoilun ehdoilla rakennettu infrastruktuuri ei myöskään tue Oulun
hiilineutraaliustavoitetta, vaan vie vain kauemmaksi siitä. Lisäksi on huomattava, että hiiltä
sitovan luonnollisen nurmen korvaaminen keinonurmella ja asvaltilla pienentää kaupungin
hiilinielua. Viherympäristöä hävittävä hanke ei istu kaupungin ympäristöohjelmaan, vaan
vaikeuttaa sen tavoitteiden saavuttamista.