Virpiniemen Meriniemen ja Kellonlahden asemakaavan muutos on ristiriidassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja uuden Oulun yleiskaavan kanssa sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastainen

Mielipide Virpiniemen Meriniemen ja Kellonlahden asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavatunnus 564-2531

Virpiniemen Meriniemi ja Kellonlahti ovat nykyisin loma-asumiseen tarkoitettua aluetta. Alueelle suunniteltu asemakaavan muutos, joka mahdollistaisi alueella pysyvän asumisen, on ristiriidassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja Uuden Oulun yleiskaavan kanssa. Kuten kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassakin mainitaan, voimassa olevassa Uuden Oulun yleiskaavassa alue on merkitty vapaa-ajan asumisen vyöhykkeeksi. Merkintä Make-3 korostaa myös alueen luontoarvoja (monikäyttöinen luonto). Yleiskaavan mukaan aluetta tulee kehittää osana virkistys- ja vapaa-ajan verkostoa. Suunniteltu asemakaavan muutos ja sillä tavoiteltu pysyvä asuminen poikkeaa keskeisellä tavalla alueelle osoitetusta käyttötarkoituksesta.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue kuuluu mv-4-rajauksen sisään, eli se on matkailun vetovoima-aluetta ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Virpiniemi on osoitettu seudullisesti merkittäväksi retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava on huomioitava asemakaavaa laadittaessa. Alueiden käyttöä suunniteltaessa toimenpiteet tulee laatia niin, etteivät ne vaikeuta maakuntakaavan tai yleiskaavan toteuttamista. Esitetyllä asemakaavan muutoksella tulisi väistämättä olemaan vaikutusta alueen luontoon ja virkistysmahdollisuuksiin. Esimerkiksi liikennemäärät kasvaisivat, mikä lisäisi melua ja päästöjä. Mahdolliset muutokset ja laajennukset alueen infraan johtaisivat metsien ja viheralueiden vähenemiseen.

Pysyvän asumisen lisääminen virkistykseen ja matkailuun osoitetulla alueella ei ole tarkoituksenmukaista. On odotettavaa, että pysyvän asumisen lisääminen suunnittelualueella johtaa loma-asumisen kysynnän kasvuun toisaalla. Riskinä on, että loma-asuminen alueella muuttuu suunnittelemattomaksi. Ilman kokonaiskuvaa toteutettu rakentaminen heikentäisi Virpiniemen arvoa matkailu-, luonto- ja virkistyskohteena, kun erityispiirteitä ei pystyttäisi huomioimaan kattavasti alueen kehittämisessä. Alueen elinympäristöt voisivat heikentyä tai hävitä kokonaan ja samalla rikkaan ja monimuotoisen luonnon tuottamat virkistys- ja matkailuhyödyt menetettäisiin ainakin osittain.

Koska pysyvä asuminen vaikeuttaisi maakuntakaavan ja yleiskaavan toteuttamista, olisi suunniteltu asemakaavan muutos vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaavahankkeen toteuttamiselle ei näin ollen ole perusteita ja se on syytä keskeyttää.

Lisäksi on todettava, että kaavahanke on monilta osin Oulun kaupunkistrategian vastainen.
Strategian mukaan Oulu tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kaupunkistrategiassa painotetaan vastuullisuutta ja kestävää elämäntapaa. Kestävien valintojen tueksi tarvitaan myös pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua. Hajaantuva kaupunkirakenne vaikeuttaa kestävää liikkumista, kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä, millä on haitallinen vaikutus ilmastotavoitteisiin. Kaavahankkeiden vaikutukset ovat kauaskantoisia ja siksi niissä erityisesti on huomioitava yhteiset tavoitteet ja myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet kehittää kaupunkia. Tähän tähtää myös strategian tavoite 3.2. “kestävä kaupunkirakenne” ja sille esitetyt toimenpiteet: “1. Mahdollistamme kestävän kasvun tiivistyvällä kaupunkirakenteella 2. Luomme edellytykset hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi kestävällä maankäytön suunnittelulla ja kestävällä rakentamisella 3. Tuemme kestävällä kaupunkirakenteella kävelyä, pyöräliikennettä ja joukkoliikenteen käyttöä arjen matkoilla.” Nämä jäävät hankkeessa huomioimatta.

Strategian kestävää liikkumista koskevat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi “Edistämme neljän vuodenajan kestävän liikkumisen kulkutapoja (kävely, pyöräily, joukkoliikenne). Kestävien kulkutapojen osuutta vahvistetaan ja ideoidaan uusin keinoin.” ja “Nopeutetaan siirtymistä ilmastoystävälliseen joukkoliikenteeseen.” jäävät myös hankkeessa kokonaan huomioimatta.

Kaavahanke on ristiriidassa strategian matkailutavoitteiden kanssa. Tavoite 2, toimenpide 3: “Edistämme pohjoisuuteen ja merellisyyteen sekä kestävään matkailuun liittyvää matkailua. Panostamme lähiluonto- ja retkeilykohteisiin.” Merenrannan matkailu-, luonto- ja virkistyskohteen muuttaminen pysyvän asumisen alueeksi ei palvele tätä päämäärää. Lisäksi hanke aiheuttaa riskin kaupunkistrategian luontotavoitteille. Kaavahankkeen vaikutukset esimerkiksi toimenpiteen 1. “Otamme maankäytön suunnittelussa huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja riittävät viheralueet.” kannalta olisi tarpeen arvioida.