Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri

Pohjois-Savo
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Siilinjärven Yara Oy:n kipsin läjitysalueen laajennusta koskevasta yvasta

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin ja Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistyksen mielipide ELY-keskus Pohjois-Savolle Yaran kipsin läjitysalueen laajennusta koskevasta yvasta.

Yleistä: Kuten eräs lähiasukas kirjoitti tämän prosessin lähiasukkaille tarkoitetussa työpajassa, Yaran fosforikaivoksen YVA-prosessien suuri heikkous on pirstaleisuus. Kaivos hakee milloin mitäkin eikä yhdistä eri hakemuksia, vaikka ne selvästi liittyvät toisiinsa. Itse toiminnanharjoittajan ja viranomaisten pitäisi kiinnittää tähän huomionsa.

Yara käsittelee tuotteet nyt vaihtoehdon VE 0 mukaisesti. Siinäkin läjityskapasiteettia riittää muutamiksi vuosiksi ja sekin aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Mm. ihan viime vuosina sulfaatin, kokonaistypen ja kokonaisfosforin päästöt ovat jatkuvasti lisääntyneet. Täten viime vuosina vuotuiset sulfaattipäästöt ovat olleet tasoa 2500 tonnia ja typen noin 140 tonnia ja fosforin yli 1 tonnia (Hammar T. ja Kanninen, A. Vesien tila Pohjois-Savossa/Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin vierailu ELY-keskuksessa 7.11.2018). On erittäin suuri riski, että noin suuri sulfaattimäärä ainakin osin pelkistyy ja sedimentin pinnan fosforiyhdisteet liukenevat vesipatsaaseen, jolloin ongelmat tulevat pahenemaan.

Jätteiden hyötykäyttö on EU:n kiertotalousideologian mukaista. Siksi on äärimmäisen vaikea hyväksyä, että Yara on tehnyt sen hyväksi vain hyvin vähän. Yaran Siilinjärven kaivokselta tulee suuret määrät mineraalijätettä. Yara tekee aivan liian vähän kipsin, sivukiven ja rikastushiekan hyötykäytön lisäämiseksi, vaikka tähän mm. yhteysviranomainen on kiinnittänyt huomionsa (kuten mekin).

Kohdan 2.2.5 otsikko on Kipsin hyötykäyttömahdollisuudet. Siinä ei todellakaan puhuta sanaakaan sivukiven tai rikastushiekan hyötykäytöstä. Kipsin hyötykäyttömahdollisuuksista mainitaan vain lannoitteet ja maanparannusaineet sekä osallistuminen muutamaan ulkoisella (!) rahoituksella toimivaan tutkimusprojektiin. Missään ei mainita Yaran itse rahoittamia projekteja tai sen omia tutkimusaloitteita. Unohduksiin on jäänyt mm. työ, jossa ilmastettuun lietelantaan lisättävän jätekipsin avulla voitaisiin vähentää lietelannan fosforikuormaa. (Heinonen-Tanski, H., Hirvonen, A. & Tanni, K. 2000. Ilmastus ja jätekipsi voivat alentaa lietelannan fosforikuormaa vesiin. (Phosphorus loads caused of slurry fertilisation to waters may be reduced by slurry aeration and waste gypsum powder). Pro Terra 4/2000. Maaperätieteiden päivien laajennetut abstraktit 106-107.) Yaran pitäisi jatkaa mm. tämän idean jatkotutkimusta.

Pieni määrä jätekipsiä saattaisi parantaa tyhjiin kaivettujen turvekenttien uudelleenkäyttöä, mutta aihetta pitäisi ensin tutkia. Sivukivi sellaisenaan ja kipsi betonin osana voisivat hyvin olla riittävän kantavia kotipihojen käytävillä tai terasseilla yms.

Sivukiveä, rikastushiekkaa ja kipsiä kannattaisi joskus jakaa korvauksetta halukkaille, jotka tulisivat noutamaan nämä peräkärryillä tai muilla välineillä. Heiltä kannattaisi kysyä, mitä he tekevät näillä tuotteilla sekä myöhemmin miten nämä tuotteet ovat soveltuneet tarkoitukseensa. Tällöin Yara voisi saada itsekin uusia ideoita näiden tuotteiden hyötykäyttöön.

Sosiaalinen kestävyys: Yaran ei pitäisi luottaa siihen, että lupaviranomaiset aina antavat luvan laajentaa läjitysalueita, kun sitä anotaan. Jossain vaiheessa hanke ei enää ole sosiaalisesti hyväksyttävä, mikäli jätteiden hoito on pääasiassa vain läjitystä. Jo nyt läheskään kaikki paikalliset ihmiset eivät hyväksy Maakuntakaava 2040 esittämää ulompaa suojavyöhykettä, joka estää Siilinjärven kirkonkylän kehittymisen itään ja pahimmillaan heikentää asukkaiden elinoloja ja luonnon kannalta tärkeää ekologista yhteyttä. Yhteensovitus on tehtävä aidosti huomioimalla myös asutuksen tarpeet, sillä nyt se on vain nimellinen ”yhteensovitus,” jossa asukkaiden toiveet on jätetty huomioimatta. Ratkaisu voi osoittautua myöhemmin Pyrrhoksen voitoksi.

Muita huomioita:

Arviointiselostuksessa puhutaan moneen otteeseen 10-altaasta, jota korvattaisiin jollakin muulla altaalla. Missään kuvassa tai tekstissä ei ole kerrottu, missä 10-allas sijaitsee. Kuvissa on muutamia sinisiä suorakaiteen muotoisia kuvioita, jotka voisimme tulkita vesialtaiksi, mutta niitä on useita, joten niistä ei selviä, ovat kaikki 10-altaan osia vai vain joku niistä.

Suurelta osin teksti on ymmärrettävää suomea. Yhteenvedon sivulla 186 puhutaan eri kuormitusten yhteisvaikutuksesta. Siinä väitetään, että sulfaatin pelkistys syvänteissä olisi erittäin suuri riski, jos sulfaattikuorma kasvaa ja nitraattikuorma poistuu. Mihin tämä perustuu? Vesistössä, jonka hapetuspelkistyspotentiaali on alhainen mm. orgaanisen aineen hajoamisen tähden, sulfaatin pelkistykseen pystyvät bakteerit tuottavat sulfaatista sulfidia. Sulfaattisuolojen liuosten ominaispainot ovat yleensä niin suuria, että sulfaatti painuu etupäässä syvänteisiin. Typpi tulee valkuaisaineista ja vastaavista lähes yksinomaan ammoniummuodossa. Ammonium hapettuu nitraatiksi seuraavan bruttoreaktion mukaisesti:

2NH+4 + 5 O2 → 2 NO3 + 4 H2O

Reaktio vaatii siis runsaasti happea eikä se siedä monia estäviä tekijöitä, sillä näitä eri nitrifikaation aiheuttavia bakteereja on vain muutamia lajeja. Happi liukenee veteen ilmasta, joten happea tuskin on syvällä suuria määriä – varsinkin, kun hyvin monet mikrobit, eläimet (jopa ihminenkin) pystyvät aerobiseen respiraatioon, jossa happi liittyy hiiliyhdisteisiin ja syntyy energiaa ja hiilidioksidia.

Jätevedenpuhdistamon pienissä altaissa on joskus käytetty nitraattia, jotta allasilmaan ei pääse syntymään rikkivetyä, mutta mittakaava on aivan eri eikä vesistöön pidä lisätä nitraattia eikä se edes voi olla sallittuakaan.

Päästöt: Melun ja tärinän eräät paikalliset ihmiset ovat maininneet – siis jo vaihtoehdossa VE 0. Samoin monet ihmiset ovat valittaneet kipsipölyä, joka likaa ja leviää vaikka ei silti aiheuttaisi terveyshaittoja. Viihtyvyyshaitta se on.

Fluori on biokemian kirjojen hyvin tuntema entsyymi-inhibiittori, joka voi tarttua entsyymiproteiiniin ja estää sen toiminnan. Aivan tuoreessa julkaisussa (Chae, Y., Kim, D. & An, Y-J. 2018. Eects of uorine on crops, soil exoenzyme activities, and earthworms in terrestrial ecosystems. Ecotoxicology and Environmental Safety. 151, 21-27) osoitetaan jo fluoripitoisuuden 25 mg/kg maata aiheuttavan tilastollisesti havaittavia kasvuhaittoja kastemadoille, jotka ovat tarpeen maan hyvälle rakenteelle ja maan kyvylle hajottaa kasvien yms. jäänteitä. Maan solujen ulkoisista entsyymeistä herkkiä olivat mm. aryylisulfataasi, hapan fosfataasi, ja ureaasi, jotka ovat keskeisisiä hiilen, fosforin ja typen kierroissa ja siten maan hedelmällisyydelle. Monet entsyymit ovat suhteellisen samantyyppisiä eri eliöissä – siis sekä ihmisissä että maan bakteereissa. Tämä viittaa siihen, että fluoridi olisi nytkin haitallista maan hedelmällisyydelle ja mahdollisesti yksipuolistaisi maan mikrobiologista aktiivisuutta.

Suurelta osin Yaran sulfaatti- ja fosfaattipäästöjen tähden Sulkavanjärven ja Siilinjärven ekologinen tila on vain tyydyttävä. Siksi päästöjä ei voi lisätä vaan pikemminkin vähentää.

Liito-oravan ja ihmisten elintila: Yara on jo kerran saanut tuhota liito-oravan elinympäristön ja tästä ei voi tulla automaattia.

Eri vaihtoehtojen vertailu

Yaran käyttämä konsulttitoimisto on arvioinut hankkeen kokonaisvaikutukset seuraavasti:

VE1 a ja bPieni kielteinen
VE 2Keskisuuri kielteinen ?
VE 3 Keskisuuri kielteinen

VE3:ssa etäisyys lähimpään kiinteistöön olisi vain 120 m, joten paikallisten asukkaiden arvio olisi varmasti ollut eri kuin yllä oleva konsultin tekemä oli.

Vaihtoehto VE3 tulisi hyvin lähelle asutusta ja tuhoaisi myös asukkaiden käyttämää virkistysaluetta sekä asutuksen ja jätekasojen välistä ekologista käytävää. Se voisi lisätä myös ravinnekuormia vesistöihin. Näistä syistä emme mitenkään voi hyväksyä tätä vaihtoehtoa.

Myös paikallisten asukkaiden on varmasti vaikea hyväksyä vaihtoehtoja, jotka voisivat haitata mahdollisia viestintäyhteysongelmia. On muistettava, että hekin elävät maailmassa, jossa kannettavat puhelimet, langattomilla yhteyksillä toimivat tietokoneet ja televisiot ovat jokapäiväisiä.

Vaihtoehto VE2 aiheuttaisi taas liito-oravan reviirin tuhoutumisen sekä myös läheisten asuinalueiden heikkenemistä, joten tämäkään vaihtoehto ei tule mielestämme kyseeseen – erityisesti kun sekin voisi lisätä ravinnekuormaa vesistöihin.

Vaihtoehto VE1 nostaisi kipsikasan hyvin korkeaksi, mikä sekään ei ole hyvä. Se antaisi Yaralle myös mahdollisuuden taas kerran laiminlyödä kipsin, rikastushiekkojen ja sivukivien hyötykäytön tutkimusta huolimatta EU:n kiertotalouskirjoituksista.

 

Yhteenveto: Jos Yara ei pysty todellisuudessa alentamaan kipsin, rikastushiekkojen ja sivukivien määrää, eri vaihtoehdoista jää vain VE0, johon sillä on nytkin lupa.

20.11.2018

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry

Helvi Heinonen-Tanski, puheenjohtaja Jaana Hiltunen, sihteeri

Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ry

Jaana Hiltunen, puheenjohtaja Markku Ukkonen, taloudenhoitaja