Lausunto Fortum Waste Solutions Oy:n YVA:n arviointiohjelmasta, Sorsasalon teollisuusjätekeskuksen laajentaminen
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry 8.8. 2019
Kirkkokatu 35, 70100 KUOPIO
- 017-262 3811
pohjois-savo@sll.fi
Y-tunnus: 1092861-1
Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. (KLYY)
Kirkkokatu 35, 70100 KUOPIO
Y-tunnus: 0731742-2
Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ry
pj Jaana Hiltunen
Kanervapolku 4, 70800 TOIVALA
ELY-keskus Pohjois-Savo
kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi
Pohjois-Savon ELY-keskukselle
Lausuntopyyntönne 18.6.2019 POSELY/904/2019
Lausunto Fortum Waste Solutions Oy:n YVA:n arviointiohjelmasta, Sorsasalon teollisuusjätekeskuksen laajentaminen
Toteamme, että Pöyryn laatimasta YVA-arviointiohjelmasta on hyvin luettavissa asian keskeiset ongelmat. Itse arviointiohjelma on sen sijaan ylimalkainen ja se ohittaa monet ongelmakohdat.
- Sijoituspaikka
Sorsasalon kallioperä on ilmeisen ruhjeinen, päinvastoin kuin tämän teollisuusjätekeskuksen alkuperäisessä luvassa on oletettu. Meidän käsityksemme perustuu jätekeskuksen pohjavedestä otettuihin valvontanäytteisiin, joissa on hyvin usein raskasmetalleja, kuten arviointiohjelmassakin on todettu.
Kallioperän ruhjeita ei ole kartoitettu eikä maa- ja kallioperän pohjaveden tasoa ja virtauksia ole selvitetty (liitteenä oleva GTK:n lausunto). Ohjelmaan on tämän takia lisättävä selvitys alueen kallioperästä ja erityisesti kallioperän ruhjevyöhykkeistä sekä maa- ja kallioperän pohjavesitasoista ja pohjaveden virtauksista.
Ilman luotettavaa tietoa kallioperästä ja pohjavedestä on mahdoton luotettavasti arvioida jätteen käsittelyn riskejä, tarvittavia suojaustoimia ja toiminnan vaikutuksia vesistöön.
- Käsiteltävä jäte
Ohjelmassa on vain ylimalkaisesti esitetty jätteen laatua ja koostumusta. Jäteluokituksen ja -nimikkeen perusteella (esim. voimalaitostuhka ja -kuona, jätteenpolton tuhka ja kuona, metsätalouden jäte) ei ole mahdollista arvioida vastaanotettavasta jätteestä aiheutuvaa ympäristöriskiä eikä suojaustoimien riittävyyttä. Arviointiohjelmassa on tarpeen tarkemmin eritellä eri jätelajikkeiden ominaisuuksia ja haitta-ainepitoisuuksia sekä määriä.
Käsiteltävän jätteen klooratuista furaaneista, dioksiineista tai kloorifenoleista ei ole arviointiohjelmassa mainintaa, joten ilmeisesti pitoisuuksia ei ole analysoitu. Jos nämä aineet johdetaan Mondi Powerfluten jätevedenpuhdistamolle, ei ole varmaa, pystyykö puhdistamo hajottamaan kaikkia sinne tulevia aineita. Arviointiohjelmassa on selvitettävä, miten suotovesiä puhdistetaan ja miten suotovesi vaikuttaa jätevedenpuhdistamon kykyyn puhdistaa muita aineita. On selvitettävä, tapahtuuko hajoaminen hapellisissa vai hapettomissa olosuhteissa, onko hajoamismekanismi varsinainen metabolia, jossa hajottavat mikrobit tekevät hajottamisessa tarvittavat entsyymit, vai ns. kometabolia, jossa hajoaminen tapahtuu sivureaktiona muun varsinaisen hajoamisen mukana entsyymeillä, jotka on tarkoitettu muihin reaktioihin. On myös arvioitava, miten pitkään hajoaminen kestää, kun tiedetään kloorifenolien hajoamisen olevan saastuneessa maassa hidasta, jolloin puoliintumisajat voivan olla vuosia tai vuosikymmeniä. Ohjelmassa on lisäksi arvioitava, missä järjestyksessä furaanien, dioksiinien ja kloorifenolien hajoaminen tapahtuu (esim. klooriatomien irtoaminen, fenolisen tai heterosyklisen renkaan aukeaminen), jotta voidaan päätellä, voiko hajoamisen tuloksena syntyä lähtöaineita vaarallisempia ja pysyvämpiä yhdisteitä (esimerkkeinä klooratut dioksiinit ja furaanit). Ohjelmassa esitetyn tiedon perusteella ei voida päätellä, voisiko hajoaminen tapahtua jätevedenpuhdistamon lietteessä tai voisivatko helposti haihtuvat furaanit poistua kaasumaisessa muodossa ilmaan ja laskeutua sitten veteen ja maahan – mahdollisesti myrkyllisyyttään menettämättä.
Koska ohjelmassa on esitetty vaihtoehtona, että jätekeskuksen suotovedet johdetaan Mondi Powerfluten puhdistamolle, on tarpeen arvioida missä määrin suotovesien erilaiset klooratut ja muuten renkaalliset yhdisteet sekä raskasmetallit voivat heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa.
- Käsittelyalueen rakenteet
Selvityksen mukaan nykyinen tavallisen jätteen kaatopaikka tulee täyteen 2022 ja vaarallisen jätteen kaatopaikka 2030. Hakijan tavoitteena on saada ympäristölupa uudelle laitokselle 2021. Jätekeskuksen toiminta on tarkoitus laajentaa nykyisen alueen päälle. Tämä tarkoittaa, jos lupa myönnetään, että uusi laitos korvaisi vanhan eikä toiminnanharjoittaja voisi osaksikaan toimia vanhan ympäristöluvan varassa. Uuden laitoksen vaikutuksia on tämän takia arvioitava kokonaisuutena, kokonaan uutena toimintana. Arviointiohjelmassa on tarpeen esittää samalla tarkkuudella sekä nykyisten kaatopaikka- ja käsittelykenttien rakenteet ja toiminta kuin uudetkin rakenteet.
Arviointiohjelmassa on esitettävä sekä laitoksen nykyiset pohjarakenteet että uuden, laajemman laitoksen pohjarakenteet ja esitettävä, miten molempien suojaava teho todennetaan sekä miten usein tämä teho on tutkittava. Jos nykyisten rakenteen suojaava teho todetaan heikoksi, mihin pohjaveden suuret pitoisuudet viittaavat, on esitettävä, miten niiden rakennetta parannetaan. Ohjelmassa on lisäksi esitettävä, millä tavalla varmistetaan, että alueen suoto- ja valumavesien määrä ja laatu voidaan kaikissa tilanteissa mitata.
- Kallavesi
Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuu vaara, että jätteen sisältämät myrkylliset aineet ja niiden hajoamisessa mahdollisesti syntyvät aineet kulkeutuvat Kallaveteen joko suoto- tai hulevesien mukana joko suoraan tai jätevedenpuhdistamon tai Kuikkalammen kautta. Nykyisen jätekeskuksen tarkkailun perusteella tiedetään, että suotovesien sulfaatti- ja typpipitoisuudet ovat erittäin korkeita ja mm. nikkelipitoisuus ylittää ympäristönormin.
Kallavesi on rehevöitynyt liiallisen ravinne- ja sulfaattikuormituksen takia. Vaikka vesistöalueen oleva ekologinen luokitus on ”hyvä”, on vesistön tila heikkenemässä ja on käsityksemme mukaan vain ajan kysymys, koska luokitus laskee välttäväksi. Tämän takia on erityisen tärkeää arvioida toiminnan päästöjä ja vaikutuksia Kallaveteen. Suotovesien toksisuutta ei ole analysoitu, mutta hyvin matalien BOD7-arvojen ja selkeästi korkeimpien COD-arvojen perusteella toksisuutta ei voida sulkea pois. On myös selvitettävä, voiko suuri toksisuus selittää sen, että suotoveden näennäinen rehevöittävä vaikutus jää pieneksi ja järven tila on myrkyllisten aineiden tähden edelleen ”hyvä.”
Nykyisen kaatopaikan suotovesien tarkkailun perusteella suotovesien suolapitoisuus on hyvin suuri: sulfaattina suurimmillaan 8 400 mg/l eli Suomen järvien keskimääräisiin pitoisuuksiin nähden yli 1 000-kertainen. Pitoisuus on niin suuri, että sen voi olettaa vaikuttavan heikosti suolaa sietäviin eliöihin ja vastaavasti suolaa sietävät lajit hyötyvät. Vähähappisissa oloissa, kun on riittävästi orgaanista ainesta (suotovesien korkea COD-pitoisuus on suhteellisen korkea), sulfaatti pelkistyy sulfidiksi, joka on myrkyllistä kaikille eliölle.
Raskasmetalleista kaatopaikan ympäristön pohjaveden nikkelin pitoisuus on paikoin hyvin korkea ja suotovesien pitoisuus ylittää talousvedelle asetetun nikkelin laatuvaatimuksen (20 mikrogrammaa litrassa) ja pahimmillaan ylitys on yli 100-kertainen. Nikkelin pitoisuus on hyvin korkea myös alueen porakaivossa sekä pohjavesitarkkailuputkissa.
Nikkelin pitoisuus on korkea myös kaatopaikalta lähtevässä ojassa ja Kuikkalammessa, joissa molemmissa sekä nikkelin pitoisuuden keskiarvo että maksimipitoisuus ylittävät ns. prioriteettilistan arvot, jonka mukaan järvivedessä nikkelin pitoisuuden keskiarvo saa olla korkeintaan 8,6 mikrogrammaa litrassa ja ehdoton maksimipitoisuus saa olla korkeintaan 34 mikrogrammaa litrassa (VnAs vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1308/2015). Suomen asetus perustuu EU:n direktiiviin 2000/60/EY, joka on jäsenvaltioita sitova. Nykyinen tilanne on siis valtioneuvoston asetuksen ja EU:n direktiivin vastainen. Huomautamme, että Kuikkalampi ei kuulu jätekeskuksen alueeseen, eikä lammen pilaamiseen ole mahdollista antaa lupa. Kuikkalammesta nikkelipitoinen vesi valuu Kallaveteen eikä laimentaminen ole sallittu keino saavuttaa luvallinen pitoisuus. Arviointiohjelmassa on esitettävä, miten selvitetään jätekeskuksen laajentamisen vaikutus suotovesien ja pintavesien haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja miten varmistetaan, että lainvastainen tilanne tulee korjatuksi.
Ei ole tiedossa, miten myrkyllistä nikkeli on Kuikkalammen mahdollisille viitasammakoille tai muille matelijoille. Koreassa elävän rupikonnan kehitykselle jo 10 mikroM oli kohtalokasta ja 100 mikroM oli tappavaa 168 tunnissa (Park, C.J., Song, C.J., Kim, D.H. & Gye, M. C. 2017. Nickel affects gill and muscle development in oriental fire-bellied toad (Bombina orientalis) embryos. Aquatic Toxicology 182 (2017) 67–78). Tämän perusteella on todennäköistä, että jo nykyisen jätekeskuksen suotovesien korkea nikkelipitoisuus on myrkyllinen viitasammakolle, joka on EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltu.
Mikäli kaatopaikan suotovesiä johdetaan tai ne joutuvat Kallaveteen, näiden korkeat typpi- ja sulfaattipitoisuudet lisäävät entisestään Kallaveteen kohdistuvaa kuormitusta. Kallaveden ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Vesipuitedirektiivin mukaan vesistön hyvän ekologisen tilan heikentämiselle ei saa myöntää lupaa. Jos ekologinen tila on hyvää heikompi, vesipuitedirektiivi velvoittaa kohentamaan tilaa. Arviointiohjelmassa on tarpeen selvittää jätekeskuksen Kallaveteen kohdistuva kuormitus ja miten voidaan varmistaa, ettei lisäkuormitus aiheuta Kallaveden ekologisen tilan heikentymistä.
- Maisema
Jätekeskuksen voimassa olevan luvan mukaan molempien kaatopaikkojen täyttökorkeus on enintään +116 m. Laajennuksen jälkeen tarkoitus on korottaa täyttötasoa joko +122 (V1) tai +133 (V2) metriin. Jos kaatopaikkaa vielä korotetaan, kaatopaikkanäkymä mm. Kallan silloilta tai Potkunsaaresta korostuu ja nykyinen maisema kärsii. Katsomme, että kaatopaikan korottaminen vaikuttaa laajasti maisemaan ja ympäristön viihtyisyyteen. Arviointiohjelmassa on arvioitava täytön korotuksen maisemavaikutuksia eri suunnista ja eri etäisyyksiltä ja miten haitallinen vaikutus voidaan eliminoida.
Liitteenä GTK:n lausunto.
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
Helvi-Heinonen-Tanski, puheenjohtaja Jaana Hiltunen, sihteeri
Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. (KLYY)
Anne Paulo-Tuovinen, puheenjohtaja Tiina Heinonen, sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ry
Jaana Hiltunen, puheenjohtaja Markku Ukkonen, taloudenhoitaja