Finnpulp ei edelleenkään mahdu Kallavedelle

Korkein hallinto-oikeus ei antanut 19.12. 2019 lupaa Finnpulpin suunnittelemalle sellutehtaalle. Se tutki myös tammikuussa 2022 Finnpulpin epäilyn myöntöprosessin virheistä, mutta ei niitä havainnut, joten se ei purkanut edellistä päätöstään. KHO perusteli joulukuun 2019 päätöstään vesipuitedirektiivillä, jonka mukaan Kallaveden tila ei saa heikentyä tyydyttäväksi. Tila on jo nyt pudonnut tyydyttäväksi Pohjois-Kallavedessä, Oravilahti-Särkilahdessa ja Unnukassa. Etelä-Kallavedessä tila on hyvin lähellä tätä rajaa ja vähitellen heikentymässä, joten lisäkuormaa se ei kestäisi. Kallaveden tilaan vaikuttaa voimakkaimmin fosforipitoisuus, joka kasvattaa leviä ja syanobakteereita ja näkyy mm. liiallisena klorofyllipitoisuutena.

Finnpulp olisi suoraan johtanut järveen jätevedessään fosforia, joka kasvattaa suoraan leviä ja syanobakteereja. Se olisi johtanut jätevedessään myös sulfaattia. Sulfaattipitoisen veden ominaispaino on muuta vettä suurempi, joten se painuu pohjalle ja syvänteisiin ja Kallavedessä on monia syvänteitä. Varsinkin talvella järven pohjassa ja syvänteissä on vain vähän tai ei yhtään happea ja tällöin sulfaatinpelkistäjäbakteerit muuttavat sulfaatin sulfidiksi. Syntynyt sulfidi puolestaan tarttuu tiukasti pohjaliejun rauta-, alumiini- ja kalsiumyhdisteisiin ja liottaa siellä olevan fosfaatin, joka on sitten ”salakavala rehevöittäjä”. KHO otti 2019 perusteluissaan huomioon nuo molemmat fosforin lisäykset sekä myös sen, että Kallaveden virtaamatiedot ovat hyvin epävarmoja.

Jotta Finnpulp mahtuisi Kallavedelle, Finnpulpin fosfori- ja sulfaattipäästöjen pitäisi laskea hyvin paljon ja veden virtaamatietojen pitäisi olla varmalla pohjalla.