Jotain muuta – muuta jotain
1. Syyssiivoukseen
Ensi kerran kaupan siivousaineosastolla, mieti hetki, minne siivouskemikaalit päätyvät. Niinpä, viemäriin ja sieltä omaan vesistöömme. Ei ole siis aivan sama, millä lattiansa pesee. Minimoidaksesi ympäristölle koituvan haitan, valitse tuote, jolla on joutsenmerkki (se vihreävalkoinen) ja joka olisi vielä kenties kotimainen! Yhdellä yleisaineella pääset pitkälle, eikä siivouskomeroa ole tarpeen täyttää purkkiarmeijalla. Käytä puhdistusainetta säästeliäästi ja harkiten. Muista, että pelkkä raikas (keino)tuoksu ei ole puhtauden merkki vaan suurin osa liasta lähtee vedellä!
2. Shoppaillen
Kuluttamalla ja kuluttamatta vaikutat! Näinhän se on, että teollisuus tuottaa sitä, mitä ihmiset haluavat. Jos kukaan ei osta halvalla epäilyttävissä oloissa tehtyä tavaraa, ei sitä myöskään valmisteta.
Ostaessamme tavaran kulutamme suuren määrän luonnonvaroja, joita tavaran ja sen raaka-aineiden tuottamiseen ja kuljettamiseen on käytetty. Yksi paita ei ole vain yksi paita, vaan suuri määrä ympäristövaikutuksia. Kuluttamista on vähennettävä, jos ympäristön tilaa aiotaan oikeasti parantaa. Älä osta mitään -päivää vietetään 28.11. Vietä sitä useamminkin, kerran, pari, kolme viikossa!
Kaikki me kuitenkin ostamme jotain uutta joskus. Tässä muistilista ympäristön ystävälle:
Osta laatua, sellaista mikä kestää, mikä ei mene heti muodista, minkä voi korjata ja mihin et heti kyllästy. Kotimaisuus on hyvä, vaikkei ulkomaisuuskaan ole välttämättä huono. Jos käytössäsi on tietty rahamäärä, osta sillä mieluummin yksi hyvä tavara kuin kolme huonoa.
3. Kierrätystä
Kaikkihan nyt lajittelun osaavat, mutta entäs käytännön toteutus?
* Biojätteen keräys on supertärkeää! Kaatopaikalle joutuessaan biojäte tuottaa rutkasti metaania, joka on tehokas kasvihuonekaasu (nykysysteemeillä tästä on toki suuri osa kerättävissä talteen). Jos asut omakotitalossa, hanki kompostori tai perusta naapureiden kanssa biojätekimppa. (Kysy lisää Pirkanmaan jätehuollosta) Jos asut taloyhtiössä, vie biojätteesi keräysastiaan. Se pönttö on tarkoitettu jokaisen talouden jätteille. Varmasti jokainen jaksaa askarrella sen paperitötterön ja tyhjentää jätteet joka toinen päivä. Vessanpöntössä ruuantähteet vain ruokkivat rottia ja tukkivat lopulta viemärin…
Metallin valmistus kuluttaa hirvittävästi luonnonvaroja ja kaivosteollisuus on eri puolilla maailmaa melkoinen saastuttaja. Usein myös työvoiman kohtelu, turvallisuus ja palkkaus kaivoksissa on hyvin kyseenalaista. ELI: vältä metallin hankkimista, jos voit. JA: kierrätä kaikki metalli, siis KAIKKI: säilyketölkit, alumiinivuoat, foliot, jugurttipurkin kannet jne. Pikkumetallit pienmetallien keräysastiaan, isommat, kuten polkupyörät tms. hyötyjätekeskukseen.
Paperia on osattu hienosti kerätä jo pitkään ja nyt on aika reipastua pahvinkin osalta! Maitopurkit, kermapurkit, muropaketit, vessapaperihylsyt ja ylipäänsä kaikki kartonki- ja pahvipakkaukset ja -lappuset kuuluvat keräyspisteeseen – ellet sitten sytytä niillä saunanpesää. Turha pahvilla on kaatopaikkoja kuormittaa ja roska-autoja täyttää.
Ja nythän kerätään jo pakkausmuovitkin! Pakkausten lajitteluohjeita löytyy netistä.
Niin, ja pidetään yhdessä keräyspaikat siistinä, niin kaikilla on hyvä mieli!
4. Ongelmalliset jätteet
Nimikin jo kertoo, että ongelmajätteet ovat ongelmallisia. (Nykyään niitä kutsutaan vaarallisiksi jätteiksi.) Ne sisältävät myrkkyjä kuten raskasmetalleja, jotka vaativat erityiskäsittelyn eivätkä saa joutua maaperään tai pohjaveteen esim. kaatopaikoilta.
Ongelmajätettä ovat esim. paristot, akut, uudenvuodentinat, loisteputket, lääkkeet, maalit, lakat, liuottimet sekä kestopuu. Paristot voi viedä kierrätyspisteen ongelmajätepönttöön, vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin, mutta muut ovat sitten hyötyjätekeskuksen tai Repe&Romu -keräysauton tavaraa.
Älä missään nimessä jätä näitä jätteitä maastoon ja pientareille lojumaan! Äläkä vain polta! Maalatut, lakatut, liimatut ja kestopuiset laudat eivät ole polttopuuta; niistä muodostuu palaessa todella kovia myrkkyjä. Sitä paitsi kotisavupiipusta ne myrkyt päätyvät oman ja naapurien puutarhojen maaperään, perunoihin, marjoihin, omenoihin…
5. Palasaippuan paluu
Palasaippua on ympäristön kannalta loistava valinta: ei muovipulloa, ei suurta saippuaan lisättyä vesimäärää (jonka kuljettaminen ympäriinsä maksaa!) ja uskomaton riittoisuus. Palasaippua sisältää myös vähemmän ympäristölle vieraita kemikaaleja, jotka päätyisivät lopulta vesistöön. Kotimaiset valmistajat, joiden tuotteita saa Lempäälästäkin, kiinnittävät erityistä huomiota raaka-aineiden ja valmistuksen ympäristöystävällisyyteen. Nykyään saippua on myös sisustuselementti ja luksustuote: kiva tuoksu ja ulkonäkö kruunaavat kylppärin. Muista pitää saippua alustalla, josta vesi valuu pois, niin pala pysyy loppuun asti hyvänä.
6. Säästä lämmintä vettä
Tiesitkö, että keskimäärin 40% kotitalouksien energiankulutuksesta muodostuu veden lämmittämisestä? Sitä voi pohtia vaikka kun peseytyy seuraavan kerran. Ei ole tarkoitus kulkea likaisena, mutta irtoaisiko lika vähemmälläkin vedellä? Omakotiasujat ovat yleensä aika nuukia veden kanssa, joten tässä on kovasti haastetta niille, joilla ei ole omaa vesimittaria: veden lämmitys kuluttaa energiaa ja maksaa nimittäin joka paikassa. Älä juoksuta lämmintä vettä tiskatessa, hampaita harjatessa ja hiuksia vaahdottaessa. Lämpimän veden säästö on loistava ilmastoteko. Huom! Opeta se myös perheen lapsille ja nuorisolle. He ymmärtävät järkiperustelun varmasti.
7. Luonnollisesti kaunis
Ympäristön ystävän ei tarvitse enää muistuttaa maahiskansan väkeä. Tarjolla on nykyään kosmetiikkaa, joka ottaa myös ympäristönäkökohdat huomioon. Eivätkä hinnatkaan ole aivan järkyttäviä. Mutta silti kauneudenhoidossa on syytä pohtia, mikä on tarpeellista ja mikä turhaa. Vastaus on tietysti jokaiselle yksilöllinen. Montako eri väristä kynsilakkaa tarvitset, riittäisikö pelkkä kynsien kiillotus vai tarvitaanko sitäkään? Joka kolo ei kaipaa omaa ainettaan vuorokauden eri hetkiin. Jopa monet kauneusalan ammattilaiset ovat nykyään sitä mieltä, että liika hoitaminen rasittaa ihoa ja hiuksia. Opettele arvostamaan omaa luonnollista ulkonäköäsi ja näkemään kauneutta siinä. Pidä järki kädessä purnukoiden määrässä, käytä yksi loppuun, hanki vasta sitten uusi. Lisätietoa esim. www.luonnonkosmetiikka.fi.
8. Mitä oikein ostais?
”Kuluttaminenhan on ihanaa!” Nykyään monet myöntävät avoimesti että ostamisesta tulee hyvä olo. Siinä on haastetta yhteiskunnan muutokseen, kun ostaminen ja kuluttaminen ovat mielihyvän lähteinä kärkisijoilla. Mutta jos tavaran ostamista pitää rajoittaa, niin mitä sitten voisi hankkia? Vastaus kuuluu: ELÄMYKSIÄ. Käy konserteissa, teattereissa, elokuvissa, näyttelyissä, kasvohoidossa, jalkahoidossa, aromaterapiassa, hierojalla, ravintolassa. Ja muista myös ilmaiset elämykset: metsäretket, lenkit, peli-illat jne. ”Onni tulee eläen, ei ostaen” Siinäpä ajatusta kerrakseen.
Ihmiset tahtovat kaikenlaista
vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa,
elämä kuitenkin yhtä ja samaa.
Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia,
onneen ei tarvita edes pankkia!
Elina Karjalainen
9. Tyhjille huoneille palavat valot
Syksyn tullen on hyvä miettiä kodin valaistusasioita. Valaistaanko teillä tyhjiä huoneita? Sopikaa, että pidätte valot päällä siellä, missä oleskelette, muualta ne voi sammuttaa. Sitä mukaa kun lamppuja täytyy vaihtaa, siirtykää energiansäästölamppuihin varsinkin niissä tiloissa, joissa valot ovat yhtäjaksoisesti pitkään päällä. Myös ulkotiloihin on olemassa energiansäästölamppuja. Ne tuntuvat kyllä kaupassa törkeän kalliilta, mutta oikeasti ne elämänsä aikana maksavat hintansa takaisin ja moneen kertaan! Yksi energiansäästölamppu kestää monen hehkulampun eliniän ja kuluttaa matkalla huomattavasti vähemmän energiaa. Energiansäästölamppu on ongelmajätettä, eikä sitä saa laittaa roskiin vaan se palautetaan Moision hyötyjätekeskukseen. Myös monet sähköalan liikkeet ottavat vastaan pieniä määriä loisteputki- ja energiansäästövalaisimia.
10. Autolla ajetaan varo-varovasti…
…ja toivottavasti myös nuukasti. Autoilu on melkoinen tekijä maailman hiilidioksidipäästöjen tuottamisessa. Ja nykyäänhän autoillaan joka paikkaan: töihin, kylään, kauppaan, harrastuksiin. Myös urheilemaan mennään autolla… Ajattele: jopa 30 % automatkoista on alle 2 kilometriä! Kun polttoaine maksaa sen, mitä se nykyään maksaa, on varmasti kaikille kannustavaa vähentää autoilua. Polkupyörät esiin ja kävelemään, kimppakyydit ja julkiset kulkuvälineet kunniaan. Suunnittele liikkumistarpeesi ja yhdistele asioidenhoitoa, ettei joka päivä tarvitse käydä autolla siellä ja täällä. Aluksi se voi tuntua hankalalta, mutta jo viikossa siitä tulee rutiinia. Jokainen ajamaton kilometri on sinun panoksesi ilmastotalkoissa! Muista, miten hyvää hyötyliikunta on terveydelle.
Kansainvälistä liikkujan viikkoa vietetään 16.-22.9. Tavoitteena on saada ihmiset miettimään omien liikkumistottumustensa vaikutusta ilmanlaatuun ja mahdollisuuksia korvata oman auton käyttöä muilla liikennevälineillä. Viikon viimeinen päivä on Autoton päivä. Mutta autotonta päivää saa viettää toki muulloinkin.
11. Lämmitä harkiten
Oletko huomannut, että sisätiloissa on nykyään lämmin, suorastaan kuuma? Ihmiset paistuvat toimistoissa ja kodeissaan (varsinkin kerrostalokodeissaan), kukaan ei tarvitse enää villapaitoja.
Ja jotta saataisiin vähän raikastusta, pidetään ikkunoita auki. Talvipakkasilla, läpi yön… ja patterit laulavat ja energiamittari raksuttaa.
Jos huoneen lämpötila on 23 tai yli, se on oikeasti liikaa! Lämpötilan pudottaminen asteella pienentää energian kulutusta jo 5%. Viileämpään huonelämpötilaan tottuu nopeasti. Niillä, jotka maksavat oman energialaskunsa suoraan, on korkea motivaatio sen pienentämiseen, mutta miten saataisiin kerrostalojen lämpötilat alemmas (monissa kun tarkenee tammikuussa hyvin sortseissa) ja julkisten tilojen lämpötilat alemmas? Lämpötilan laskeminen on kunnallekin hyvä vinkki energian säästöön! Ja tarvitseeko kaupoissa olla niin älyttömän lämmin, että myyjät, jotka yleensä vielä touhuavat ja ovat liikkeessä koko ajan, tarkenevat t-paidalla, mutta asiakkaat paistuvat takeissaan?
12. Kotimaista kiitos!
Ruuan kotimaisuus kiinnostaa monia, mutta kaupassa se tuppaa välillä unohtumaan. Tokihan monia tuotteita ei edes saa kotimaisina, varsinkaan hedelmä- ja vihannestiskistä mitä kauemmas kesästä mennään. Ja toisaalta pimeänä ja kylmänä vuodenaikana vihannesten kasvihuoneviljely täällä pohjolassa on melkoisen energiaa kuluttavaa touhua!
Mutta pikkuisen meistä jokainen voi silti nähdä vaivaa ja ajatella ruuan alkuperää. Säilöminen on tietysti eräs parhaista keinoista saada talveenkin säästettyä kesän kotimaiset vitamiinit. Katso tuotteen alkuperämaata: osta kotimaisia, älä italialaisia porkkanoita, suosi leivonnassa kotimaisia marjoja eksoottisten hedelmien sijaan, vaihda tuoremehut kotimehuihin tai ainakin kotoisista aineista tehtyihin mehuihin. Korvaa yhä useammin riisit ja pastat perunalla ja vaikka ohralla. Valitse kotimaassa tehtyjä juustoja tuontijuustojen sijaan ja tarkista aina että lihapaketissa on sinivalkoinen joutsen, joka kertoo tuotteen olevan todella suomalaista lihaa. Tällä tavoin me oikeasti tuemme suomalaista maataloutta ja vähennetään ruuan kuljettelusta aiheutuvia päästöjä.
13. Älä haaskaa ruokaa
Ruuan kuluttaminen rasittaa melkoisesti ympäristöä ja keventää myös kukkaroa. Siksi on tarpeen olla tarkkana, että kotiin ostettu ja kannettu ruoka tulisi syötyä, eikä suinkaan vietyä kompostiin tai kaatopaikalle. Sopivan kokoisen ruokamäärän laittaminen ainakin lapsiperheessä on taidetta, eikä sitä onnistu juuri koskaan laittamaan sellaista määrää, että se menisi juuri tasan. No, tässä yltäkylläisyydessämme ei toki ole vaarallista, jos vanhemmat joskus syövät vähän vähemmän kuin olisivat pystyneet… Vanha sanonta: ”ei hyvin riitä ellei vähän jää” joutaa roskiin.
Mutta kun tähteitä jää, kehittäkää niille joku viisas tuhoamistapa: niistä tulee iskälle hyvät työeväät tai pitäkää välillä viikkokatsaus, jolloin kukin valitsee ruuanlopuista itselleen mieluisimman. Yksi vaihtoehto on tehdä ruokaa kerralla tuhti satsi ja lykätä yli jäänyt pakastimeen tulevaksi koko perheen ateriaksi!
Muista myös tarkkailla jääkaapin sisältöä, etteivät ruokatavarat ehdi vanhentua!
14. Joulutunnelmaa
Joka vuosi ennen joulua kotiin tupsahtaa valtaisa mainos- ja mielikuvatulva. Trendikäs joulu, perinteikäs joulu, eksoottinen joulu, punainen, vihreä, valkoinen, pinkki, turkoosi, hopeinen, kultainen joulu. Tavaraa on tarjolla kalliilla ja halvalla ja PALJON. Mitä ihmettä? Missä on muistojen joulu? Montako erilaista settiä joulukoristeita ihminen tarvitsee?
Kaikkea ei ole tarpeen panna joka joulu uusiksi. Joulu tulee siitä, että kaivetaan ne tutut koristeet kaapista, lasten kerhotyöt, ystäviltä saadut, mummon tekemät.
Se voi ottaa koville, mutta yritä: älä hanki mitään uutta joulukrääsää. Tai tiukenna rajaa: vain uusiutuvista luonnonvaroista tai kotimaassa tai itse tehdyt jutut kelpaavat.
Ole myös jouluvaloissa maltillinen. Käytä ajastinlaitetta, mieluiten led-valoja ja hyvää makua. Kyllä yltympäriinsä valaistu talo näyttää viehättävältä Disneyn jouluelokuvassa, mutta onkohan se ihan oikeasti tarpeen. Tunnelma syntyy vähemmälläkin ja se Joulumaahan löytyy sydämestä.
15. Leluista
Nykylapsilla on leluja melkoisen paljon ja joulu tietää niitä monessa kodissa lisää. Lastenhuoneen tavarapaljouteen mahtuu monenmoista aikakaudet kestävistä klassikkotuotteista yllätysmunien tilpehööriin. Tässä pätee samat periaatteet kuin muussakin ostamisessa: käytetyt, kestävät ja laadukkaat ovat hyviä ostoksia.
Mutta kun lapsi tahtoo! Jos vanhemmat eivät halua muovista hirviölinnahökötystä, niin päätös on lopulta heidän. Fiksu tuttava tiedustelee myös vanhempien mielipidettä leluasioissa. Onnellinen lapsuus ei ole kiinni jokaisen lelutoiveen toteutumisesta.
Luonnonvaroja kuluttavat suhteessa paljon etenkin paristoilla toimivat lelut. Niitä kannattaa hankkia hyvin nuukasti ja sittenkin käyttää ladattavia paristoja. Jutelkaa lasten kanssa tavaran tarpeellisuudesta, pakkausmateriaaleista ja kierrätyksestä. Rakkaimmat lelut voi toki säästää lapsenlapsille, mutta kun leikit on lopullisesti leikitty, vapauttakaa lelut uusille leikkijöille! Kirppikselle, sairaalan lastenosastoille, hyväntekeväisyyskerayksiin.
Paluuta puuautojen ja kangasnukkien aikaan ei liene, mutta jotain lapset voisivat kuitenkin tavarapaljoutensa keskellä oppia kuluttamisesta.
16. Rauhallista joulua
Joulu tulee vähemmälläkin. Rauhoitu, vaikka kaikki ei olisi valmista. Elämää on joulun jälkeenkin Siistejä kaappeja, kalliita lahjoja ja täydellistä joulukattausta tärkeämpää on läheisyys ja rauha. Se ettei hössötetä hermoilla ja koohoteta. Pyhitä joulunaika rauhoittumiselle ja yhdessäololle.
Äläkä ryntää heti Tapaninpäivän jälkeen kauppaan. Jatka ihanaa rauhallista olemista vielä yli viikonlopun. Joulua edeltävän ostamisen luulisi riittävän, ettei heti tarvitse sännätä alennusmyynteihin. Opettele nauttimaan siitä, mitä sinulla on, älä haali koko ajan lisää. Sitä paitsi aleostokset eivät useinkaan ole tarpeeseen vaan ”koska nyt halvalla saa” –pakkomielteen aiheuttamia.
Kiireetöntä joulunaikaa!
17. Uudenvuodenlupaus
Millainenkohan maapallo on lastemme ja heidän lastensa käsissä? Ajatus melkein pelottaa.
Joskus tulee tosi syyllinen olo, kun tietää, että toimineensa ympäristön kannalta väärin. Juttu on niin että maahan mennyttä maitoa ei pidä jäädä suremaan! Se on tehty ja ollut ja mennyt. Mutta siihen, mitä teet tästä eteenpäin, voit vaikuttaa.
Hyvä uudenvuodenlupaus on korjata omia ympäristöasenteita. Mieti joskus rehellisesti: tuon osaan, tuo vaatisi vähän ponnisteluja, tuo tarvitsee vain muistaa… Jokainen meistä voisi elää vähän ympäristöä säästävämmin, ja jokaiselta se onnistuu myös aika kevyesti. Päätä tänään: muuta jotain!
18. Kaihtimet kiinni!
Paukkupakkaset tekevät melkoisen piikin suomalaisten energiankulutukseen. Lämmitysjärjestelmät puksuttavat täysillä ja ainakin omakotiasujaa hirvittää. Silloin hyvät keinot ovat kalliit (vai sanottaisiinko kenties halvat)! Ikkunat ovat talon silmät, mutta niistä kyllä lämpöä karkaa ulos olivatpa lasit sitten kaksin- kolmin- tai nelinkertaiset. Siksi kannattaa sulkea kaihtimet pimeällä tai ainakin yöksi, kun ikkunoista ei tarvitse enää katsella ulos! Tämä on vanha ohje jo energiakriisin ajoilta, mutta toimii hyvin. Vaikutuksen huomaa jo ikkunan vieressä seistessä ja parhaiten suljetussa tilassa, jossa ikkunoita on runsaasti. Suljetut kaihtimet tekevät ikkunaan yhden kerroksen lisää, niiden läpi lämpö ei säteile ulos yhtä helposti kuin lasin läpi ja lisäksi ne heijastavat lämpöä takaisin huoneeseen. Vaikutus tehostuu vielä hiukan, kun suljet kaihtimet siten että kovera puoli on huoneeseen päin.
Muista kuitenkin avata kaihtimet päiväksi, niin saat luonnonvalon käyttöösi, etkä tarvitse sähkövaloa!
19. Asennetta harrastuksiin
Mitä teidän perheessä harrastetaan? Kun ihminen valitsee harrastusta, samalla tulee vaikutettua ympäristöön aika lailla. Harrastusten ympäristövaikutukset muodostuvat matkoista, harrastuspaikasta ja harrastusvälineistä.
Jo asuinpaikkaa valitessa voi miettiä perheen harrastuksia ja sitä, miten niihin mennään. Tämä puolustaa tietysti asumista suuremmissa keskuksissa, mutta se vähentää liikennettä! Pyri suosimaan lähellä sinua olevia harrastuksia. Yritä valita se jumpparyhmä, joka on siinä lähikoululla. Suosittele lapsille niitä vaihtoehtoja, joita varten ei tarvitse matkata Tampereelle. Kehitä kimppakyytisysteemejä. Yritä hankkia välineet käytettyinä.
Eri harrastuksilla on myös erilaiset tilavaatimukset. Tilan lämmittäminen kuluttaa luonnonvaroja ja jäähdyttäminen se vasta niitä kuluttaakin. Tätäkin voi miettiä päätöstä tehdessään. Valinnoillaan voi vaikuttaa siihen, millaisia tiloja ylläpidetään ja rakennetaan.
20. Kevennä kasviksilla
Kaikkihan sen ymmärtävät, että lihan tuottaminen on suoraan sanoen haaskausta. Ensin kasvatetaan kasveja suurilla lääneillä ja sitten niitä syötetään eläimille, jotka vielä pahimmassa tapauksessa ovat märehtijöitä, ja tuottavat kasvihuonekaasujakin samalla. Lopulta kun eläimiä on kuljeteltu sinne tänne, niistä saadaan aikaiseksi muutama lihapaketti.
Ei sinun tarvitse vegaaniksi ryhtyä, jos et halua, mutta lihan osuutta ravinnossasi voi vähentää. Me suomalaiset syömme paljon enemmän lihaa kuin ravintoaineiden saannin kannalta olisi tarpeen. Eikä 40 vuotta sitten liha ollut joka aterian itsestäänselvyys.
Ottakaa perheeseenne käyttöön ainakin yksi kasvisruokapäivä, jolloin lihaa ei ole tarjolla lainkaan. Korvatkaa aina osa ruuan lihasta kasviksilla, opetelkaa ottamaan lautaselle enemmän muusia ja salaattia, vähemmän lihapullia. Kasvisruoka tekee hyvää terveydelle ja maapallolle!
