Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri Nilsiän yhdistys

Nilsiä
Navigaatio päälle/pois

Konneveden kansallispuiston kanootti- ja risteilyretki 6.-7.8

Pitkään tätä retkeä suunniteltiin ja pöytä oli katettu monipuoliselle retkelle. Kun lähdön hetki koitti, retkeläisiä seikkailuun oli kolme. Sen verran paljon retki tarjosi elämyksiä ja luonnon kauneutta, että on paikallaan kuvien kera jakaa retkikokemuksia. Jos joskus myöhemmin innostuisimme uudelleen.

Retkelle osallistuivat Sami Rissanen, Arja Tiainen ja Mauri Tiainen.

Konneveden kansallispuisto on perustettu 2014 Rautalammin ja Konneveden rajalle kahden kunnan ja kahden maakunnan alueelle vuonna 2014. Puisto edustaa selkeästi järviaiheista suojelualuetta. Pinta-alaa sillä on noin 1500 ha. Puiston Itä- ja pohjoispää on aavojen selkiken ja silokallioiden sävyttämää, kun taas itä- ja eteläpää on runsaiden saarirykelmien ja jyrkkien kallioiden täplittämää aluetta, jossa myös sijaitsee kansallispuiston maa-alueet retkeilyreitteineen.

Perjantain olimme varanneet kanootilla liikkumiseen puiston itäpään saaristossa ja sää suosi melontaamme. Saarten runsaus tarjoaa puitteet ihanteelliseen  melomiseen ja järven veden kirkkaus pinnan alapuoliseen tarkkailuun. Kaloja ui allamme, isojakin vonkaleita. Mutta vaivuttavinta oli liikkua kanoottilla korkeiden vuoristen kallioseinämien likellä, kokea jylhyys ja rakennelmien mosaiikkimaisuus. Luonnon veistotaidetta mahtavuudessaan edusti Käpynän Ukko, josta kuvakin ohessa.

Retken osallistujat iloisena porukkana kanootiissa Konneveden lumossa.
Rapautumisen merkkejä kallioseinämissä tuottaen massiivisia kivikuutioita uteliaiden mieliä säväyttämään.
Konneveden veden laatu on erinomainen ja näkösyvyys pinnan alle useita metrejä. Tämä kuva havainnollistaa hyvin, mistä on kyse saapuessamme kanootilla kapeaan salmeen.
KÄPYNÄN UKKO Käpynävuoren kupeessa ikiaikaista hymyään esittämässä löydön tehneille melojille.
Luonto ei milloinkaan luovuta, elämää syntyy kaikkialle hyvinkin vaateliaisiin olosuhteisiin kuten tässä mäntyjen sinnitellessä kallion seinämässä.
Mahtipontiset luontoelämykset uuvuttavat kokijaa, mutta olosuhteet sallivat myös levon.

Toisena retkeilypäivänä lähdimme risteilemään Konneveden kansallispuiston länsipäästä Häyrylän satamasta Linnea -nimisellä risteilyaluksella. Laivaan pakkautui 30-40 ihmistä kauniin päivänpaisteen rohkaisemina elämyshakuisesti maskisuojat päässään. Navakasta tuulesta huolimatta laivan yläkansi täyttyi risteilijöistä ensimmäisenä, sillä laivan kannelta avautui parhaat näköalapaikat. Navakka tuuli keinutti vastatuuleen liikkuvaa isoa laivaamme.Risteilyn aikana laivan kapteeni Seppo Putttonen selosti kaiken aikaa kovaäänisen kautta, missä laivamme liikkui ja värittti tarinaansa paikkatiedolla historiallisista tapahtumista. Oli huippumielenkiintoista.  Kuulimme saarien erikoisista luonto-ominaisuukista, Asta-myrskyn tuhoista vuonna 2010, näimme tuulen kaikki puut kaataneita saaria ja nyt jo osin taimetttuneita ja kulotettuja myrskysaaria, kalasääskistä kuulimme tarinoita ja näimme kalasääskien pesiä, joita löytyy puistosta toistakymmentä, kuulimme vuosisatojen aikana tapahtuneista laivaonnettomuuksista ja ihmepelastumisista ym.

Risteily kesti kaksi tuntia, jona aikana ehdimme körryytellä kaikki suuret järvenselät ristiin rastiin ja  välillä kajuutassa kahvitellen. Risteilyn päätteeksi oli vuorossa ruokailu toiminnaltaan eloisassa Häyrylän satamassa. Seisovasta pöydästä tarjottu monipuolinen ruoka maistui. Mieli hyrisi tyytyväisyyttään.

Linnea-laivamme Rääkänselällä navakassa vastatuulessa ja aurinko kimmelsi laineiden pintaan.
Iso-Nenonen koki täystuhon Asta myrskyssä vuonna 2010, jonka jälkeen saari kulotettiin ja nyt saari kasvaa haapavaltaista sekamettsää, liitto-orava tuleva paratiisi.
Laivaltamme kuvattuna kanootilla navakassa tuulessa ne, joilta moiseen rohkeus riittää.
Meiltä ei.
Yläkannellalla Sami ja Arja kesäpäivän ja risteilyn lumossa maskit päässä tukka hulmuten. On tunnelmaa, on lumoa!