Miksi vieraslajien torjunta on tärkeää?

Olen usein kuullut ihmettelyä siitä, miksi ns. vieraslajeja pitäisi torjua. Miksi pitäisi yrittää estää lupiinin tai jättipalsamin leviämistä suomalaiseen luontoon? Joku sanoo, että eihän siinä mitään pahaa ole, jos lupiini leviää, sehän on kaunis isoina esiintyminä moottoritien pientareilla. Ja mitäpä siitä, jos kurtturuusu leviää, ruusuhan on ruusu. Turhaa nipotusta taas viherpiipertäjiltä.

Ei ole turhaa nipotusta, vaan todella tärkeää asiaa. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen terveyden kannalta ratkaisevassa asemassa.

Luonnosta vieraantuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen vaikuttavat aivan suoraan ihmisen terveyteen. Astma, allegia, diabetes, metabolinen oireyhtymä, tulehdukselliset suolistosairaudet, syöpä, neurologiset sairaudet ja erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat koko ajan lisääntymässä.

Varsin kummallista, kun samaan aikaan sanotaan, että lääketiede kehittyy huimin harppauksin. Sairastuvuus kuitenkin lisääntyy näitä huimia harppauksia enemmän. Miten tämä on mahdollista?

Yksi ratkaiseva asia on immuunipuolustusjärjestelmämme. Nykyinen elämäntapamme vaikuttaa koko ajan heikentävästi immuunipuolustusjärjestelmäämme. Mitä enemmän meillä on stressiä, sitä huonommin voi immuunipuolustusjärjestelmä. Luonnollinen mikrobisto mm. suolistossa on olennainen osa immuunipuolustusjärjestelmää.

Vieraantuminen luonnosta ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kaupungistuminen ja luonnon köyhtyminen heikentävät immuunipuolustusjärjestelmää ja tuovat mukanaan uusia sairauksia. Lääketiede on voimaton näiden uhkien edessä, koska keinotekoisesti ei voida luoda luonnollista mikrobistoa eikä mitään muutakaan immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvaa.

Miten tämä sitten liittyy vieraslajeihin? Siten, että meidän luontomme ei kestä muualta tulleita vieraslajeja, kuten vaikkapa kurtturuusua, jättipalsamia, lupiinia, japanintatarta ja lukuisia muita meille puutarhakasveiksi tuotuja lajikkeita, jotka ovat levinneet luontoon. Nämä lajit ovat luontaisesti kuuluneet ympäristöön, jossa on yhtä vahvoja lajeja, jotka estävät näiden hallitsemattoman leviämisen. Tällaisia lajeja ei ole pohjoisen herkässä luonnossa. Nämä lajit rikkovat kasvien luonnollisen tasapainotilan. Siitä seuraa, että myös hyönteisten ja matelijoiden alkuperäinen ympäristö menettää luontaisen tasapainonsa ja jotkut lajit häviävät kokonaan. Tästä sitten seuraa, että myös muiden lajien, kuten lintujen, kalojen ja nisäkkäiden elinympäristön tasapaino muuttuu.

Aivan pienet, helposti mitättömiksi leimatut muutokset luonnon tasapainossa saavat aikaan käsittämättömän ketjureaktion, joka voi lopulta koitua myös ihmisen tuhoksi. Ei ole turhaa nipotusta yrittää torjua vieraslajeja kaikella sillä voimalla, joka on valjastettavissa tähän toimintaan. Ihmisen terveys kytkeytyy aivan suoraan luonnon ekosysteemipalveluihin. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tässä ensisijaisen tärkeää.

Anne Laine