Millaisia ovat Ssly:n tapahtumat ja tilaisuudet? Tästä pääset jyvälle joistakin menneiden vuosien tunnelmista ja toiminnoista.
Suomen luonnon päivä 26.8.17
Suksi sieneen -tapahtumassa Teijon luontokeskuksen pihalla juhlittiin Suomen luonnon päivää. Mukana oli paljon myyjiä ja näytteilleasettajia. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys järjesti vuosittaisen sieninäyttelynsä tapahtuman yhteydessä. Asiantuntijat ja hallituksen jäsenet pystyttivät näyttelyn ja tarjosivat sienitietoutta sekä sienivisan kiinnostuneille kävijöille, joita riittikin sankoin määrin. Myös presidentti Sauli Niinistö sekä Jenni Haukio pysähtyivät näyttelyn äärelle. Juttuhetki oli mukava ja parilla tuntui olevan harrastuneisuutta ja tietoutta näistä metsiemme aarteista. Kauniin violetti haisuseitikki kiinnitti Haukion huomion ja Niinistö heitti huulta punaisen kärpässienen käyttöhistoriasta. Näyttelyn harvinaisuus oli kansallispuiston alueelta löytynyt kastanjakääpä. Ennenkin mukana ollut, jalkapallon kokoinen ja näköinen, jättikuukunen aiheutti paljon ihmettelyä ja iloa. Sienivisaan osallistui 18 ja tiaisenpöntön arvonnassa voitti Maarit.
Hallituksen retki Liesjärven kansallispuistoon 21.6.16
Ssly:n hallituksen kokous pidettiin tiistaina 21.6. Liesjärven kansallispuistossa tutun ja turvallisen Kaisan Baarin sijaan. Innostuimme retkestä niin, että tahdomme innostaa sinuakin tutustumaan kauniisiin lähiluontokohteisiin. Liesjärven kansallispuistossa nähtävyyksiä ovat Korteniemen perinnetila, jossa voi tutustua vanhojen kotimaisten perinnekasvien viljelyyn ja kotieläimiin sekä komeat näköalat, joita voi ihailla esimerkiksi Hyypiökalliolta. Omalla retkellämme kuljimme järven viertä menevää polkua pitkin, yli kahden sillan, ohi komeiden kilpikaarnaisten mäntyjen ja opaskylttien, pysähtyen lopuksi kokoustelemaan Hyypiön Kämpän nuotiopaikalle. Reissulla, hyttysten lisäksi, havaitsimme liudan kalamiehiä ja lintuja kuten kalasääksi, nuolihaukka ja kyhmyjoutsen sekä merkkejä valkoselkätikasta. Eräältä sillalta saimme seurata läheltä myös suloisen sorsaperheen seurustelua ja ruoan hakua. Linkistä voit tutustua tarkemmin alueen reitteihin ja palveluihin. Muita mieleen heti juolahtavia retkikohteita kohtuullisen matkan päässä ovat ainakin Vaisakko, Teijon Kansallispuisto, Torronsuo, Häntälän notkot ja Pettu. Käy itse tutkimassa mitä muita luontokokemuksia lähialueemme tarjoaa!
http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/liesjarvifin.pdf
Pönttömyyntipäivät huhtikuussa 2016
Ssly:n perinteiset ulkopönttömyyntipäivät Halikon Prisman pihalla olivat tänä vuonna 26.3, 2.4, 9.4. ja 16.4. Myyjinä toimivat Ssly:n hallituksen jäsenet.Kauniin ilman takia vaiko Miljoona linnunpönttöä -kampanjan myötävaikutuksesta -Ssly:n neljänä pönttömyyntilauantaina maalis-huhtikuussa myytiin yhteensä 187 pönttöä! Ensimmäisenä myyntipäivänä 26.3. tehtiin suurin tulos, kun tavallistakin kukkurallisemmasta peräkärryllisestä jo päivän päätteeksi pohja ammotti 81 myydyn pöntön jäljiltä! Yllättävä kysyntä aiheutti hallitukselle pönttötalkoita yli 100 henkilötyötunnin edestä noin viitenätoista talkoopäivänä! ”Mitä tästä opimme?” – kyseltiin viime tiistaisessa hallituksen kokouksessa. ”Ainakin sen, että jos myyjät aikovat myydä yhtä suuria eriä myös ensi vuonna, voisivat he edes ilmoittaa siitä etukäteen.” – kuului pilke silmäkulmassa lausuttu vastaus. Kolopesijät kiittävät kiinteistökaupoilla käyneitä ja asumuksen puuhun kiinnittäneitä ihmisystäviään! Toimintansa aikana Ssly on myynyt Salon seudulla jo yli 6000 linnunpönttöä, joissa on reilun 40 vuoden aikana kuoriutunut satoja tuhansia linnunpoikasia sinitiaisista tuulihaukkoihin!
Ostamalla Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen linnunpöntön kannat kortesi kekoon salolaisen luonnonsuojelun lisäksi myös miljoonan linnunpöntön ripustustalkoisiin! Valtakunnallisen Miljoona linnunpönttöä –kampanjan tarkoituksena on toukokuuhun 2017 mennessä tarjota ensiapu kolopesijöiden koko ajan pahenevaan asuntopulaan miljoonan ripustetun linnunpöntön muodossa.
http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa#section-157953 täältä löytyy pönttörekisteröinti, eli kartta, jossa näkyy rekisteröityjen pönttöjen määrä kunnittain, pönttöjen rakennus- ja ripustusohjeet sekä paljon tietoa pönttöpesijöistä. Rekisteröithän myös oman luontotekosi!
Myös Salon 4H-yhdistys (yhteistyössä Ssly:n kanssa Nuorten Luonto -hankkeen tiimoilta) osallistuu Miljoona linnunpönttöä –kampanjaan kannustamalla sinua ottamaan kuvan omasta pöntönripustuksestasi. Jaetaan kuvia yhä uusien ripustajien innostukseksi. Voit jakaa kuvasi esimerkiksi instagrammissa #miljoonalinnunpönttöä #4HNuortenLuonto#Salo
Missä ne ovat nyt -kotoiset laululintumme kaukomailla & yhdistyksen vuosikokous 2.2.2016
Hallituksemme jäsen, toimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja Lasse Kylänpää kertoi Hilkansalissa täydelle salille uusimmasta kirjateoksestaan Linnuntiestä. ”Tällaista ei ole Suomessa ennen tehty. Yllätyksellisessä luontokirjassa lennetään muuttolintujen matkassa Euroopan läpi Etelä-Afrikkaan. Kiuru, peippo, västäräkki ja haarapääsky ovat tutuimpia pikkulintujamme. Niiden on ylitettävä meriä, vuoristoja ja autiomaita, selvittävä säälimättömistä säärintamista ja vältettävä ihmisen asettamat ansat. Miljoonat menehtyvät. Jokainen Suomeen keväällä palaava muuttolintu on tarina selviytymisestä.”Linnuntie on luovinut tiensä vuoden 2015 luontokirja finalistiksi. Teos on saatavilla mm. Suomalaisesta kirjakaupasta Salosta. Luennon jälkeen jatkettiin yhdistyksen vuosikokouksella. Kiitos Lasse ja kuulijat!
Varjo yötaivaalla – Lepakot tutuksi -hanke (2015)
Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys on läheisenä yhteistyökumppanina mukana Salon 4H-yhdistyksen toteuttamassa Varjo yötaivaalla -Lepakot tutuksi -nimisessä hankkeessa, joka käynnistyy 1.6.2015.
Näin lukee 4H:n laatimassa hankesuunnitelmassa:
”Hankkeen ensisijainen tarkoitus on tuoda lepakkoa lajina tutummaksi ihmisille paikallisesti Salon seudulla ja välillisesti muuallakin. Näin saamme vähennettyä lepakoihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja edesautettua lepakoiden suojelua. Toimenpiteinä ovat lepakoiden pönttöjen rakennustalkoot, lepakkoretket ja lepakoiden talvehtimispaikkojen ennallistaminen. Hankkeen toimenpiteet edesauttavat myös lepakoiden viihtymistä Salon seudulla ja helpottavat tutkijoiden työtä lepakoiden parissa.
Hankkeen aikana sovelletaan tekemällä oppimisen menetelmää ja suurin osa hankkeen toimenpiteistä on sallistavia ja kaikille avoimia. Yhteistyötä tehdään Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen ja Kosken kartanon kanssa. Hankkeen toteutusaika on 1.6.-31.8.2015.”
Hankkeen aikana järjestettävän toiminnan kautta on helppo kantaa kortensa kekoon lepakon puolesta lisäämällä omaa tietouttaan kiinnostavasta lajista ja osallistumalla talkoisiin! Toivomme mukaan paljon myös nuorta porukkaa. Kahden lepakkoretken ajankohdat on jo lyöty lukkoon! Tervetuloa kaikki mukaan!
Kevätlintuilta 14.4.2015
Kevätlintuilta järjestettiin Salon keskustassa Cafè Riossa. Paikalle saapui n. 20 aiheesta kiinnostunutta. Perinteiseen tapaan asiaa lintujen ajankohtaisista liikkeistä ja lintuharrastuksesta kuultiin Seppo Sällylältä.
Susi luonnonsuojelun koetinkivenä ja yhteiskunnan kiistakapulana (Luentosarja, osa 2)
Biologi ja susiharrastaja Sami Lyytinen aloitti luennon esitelmöimällä siitä, millainen susi on eläimenä – yhdessä elämänvaiheessa yksinäinen vaeltaja, toisessa hierarkisessa perhelaumassa eläjä. Susi saalistaa Suomessa pääasiassa valkohäntäkauriita, mutta myös esim. hirviä, jollaisen yksinäinenkin saalistaja saattaa kaataa lounaakseen. Siinä on prosessoitu kauris, toteaa Lyytinen kun yleisön eteen heijastuu kuva suden ulosteesta – se on tumma pötkylä, josta voi erottaa karvoja. Suomesta tavattavat harvat susilaumat ovat yksilömääriltään välillä 3-9. Lukua voi huvikseen verrata esimerkiksi suurten erämaitten (taiga) yli kolmekymmenpäisiin laumoihin.
Seuraavaksi tutkaillaan suden ja ihmisen välistä suhdetta, johon usein liittyy sana konflikti. Ennakolta oli aavisteltavissa, että susi luennon aiheena saattaisi herätellä konfliktia myös auditoriossa. Lyytinen sai kuitenkin vetää susimyönteisen luennon loppuun kiitettävän rauhallisessa ilmapiirissä. Osittain siksi, ettei susi ole vielä levittäytynyt Salon alueelle, arvioi biologi itse. Pöytyän susialueella asuva Lyytinen analysoi suomalaisten keskuudessa pesivän ”susivihan” kumpuavan seuraavista: pelosta, että susi hyökkää ihmisen kimppuun, tiedosta, että susi tappaa karjaa kuten lampaita ja siitä, että metsästys- ja lemmikkikoiriakin päätyy hukan hampaisiin. Lyytinen kertoo 1880-luvulla Turunseudulla tapahtuneista 22 lapsen kuolemasta susiparin uhreina. Tämä on viimeisin tapaus, kun susi on tiettävästi tehnyt vahinkoa ihmiselle – yli sata vuotta sitten. Tuolloin syytä susien poikkeukselliselle käytökselle haettiin mm. sairauksista. Normaalioloissa susi karttaa ihmistä ja harva edes näkee otusta elämänsä aikana. Oltuaan susitutkimuksensa tiimoilta tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, seurattuaan medioita ja tehtyään omia huomioitaan kertoo Lyytinen kuitenkin tulleensa siihen tulokseen, että suurin syy sille, että susia halutaan hävittää keinolla millä hyvänsä on se, että laji kilpailee metsästäjien kanssa samasta saaliista -hirvieläimistä. Tällä hetkellä koko Suomessa on arviolta reilut 200 sutta, joita pannoitetaan tutkimuksia varten, salametsästetään, ihaillaan erikoisina harvinaisuuksina ja joille riittää niin puolesta kuin vastaanpuhujia.
Paikanpäällä luentoa kuulemassa olleet, reippaasti yli sata susiasiasta kiinnostunutta, saivat nähdä (pökäleen lisäksi) mielenkiintoisia kuvia ja videoita, sekä kuulla (tästä tiivistelmästä poiketen) kattavan esityksen arasta ja erittäin harvoin nähdystä jolkottelijastamme sudesta.
