Lausunto Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lausunto:
Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten pyytänyt Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiriltä lausuntoa Porin Ahlaisten Lammin alueelle sijoittuvaa tuulivoimapuistohanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Yleistä
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri suhtautuu myönteisesti uusiutuvan tuulivoimaenergian lisäämiseen maakunnassa. Tällä hetkellä suuren mittakaavan tuulipuistoja rakennetaan kuitenkin kovalla vauhdilla eri puolille maakuntaa. Suuria alueita satakuntalaista metsää ja suota ollaan muuttamassa teollisuusalueiksi. Olemme hyvin huolestuneita toiminnan kokonaisvaikutuksista maakunnan luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Myllyjen vaatima laaja soritettu huoltoalue tiestöineen ja voimajohtokäytävineen heikentää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöarvoja.
Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston arviointiohjelma
Kulttuuriympäristöt
Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöihin saattavat olla merkittäviä, koska sekä maisemallisesti että ulkoilun kannalta tärkeä alue sijaitsee aivan Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen tuntumassa. Läheinen Ahlaisten kirkonkylä on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Linnut
Länsirannikkolla ja sen tuntumassa kulkevat lintujen vakiintuneet muuttoreitit ovat valtakunnnallisesti merkittäviä. Nyt tälle alueelle ollaan sijoittamassa useita tuulipuistoja niin Satakunnan kuin Etelä-Pohjanmaankin puolella. Lammin tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustolle tulisikin tarkastella laajemman alueen kokonaisuutena lukien mukaan erityisesti lähialueelle rakenteilla ja suunitteilla olevat suuret puistot. Esimerkiksi Peittoonkorven puiston valmistuminen tulee muuttamaan alueelle ohjautuvaa lintumuuttoa, eikä aiempien selvitysten tulokset ole enää päteviä.
Pesimälinnuston selvittämiseksi käytettiin ainoastaan kaksi käyntikertaa ja menetelmänä väitetään käytetyn kartoituslaskentamenetelmää. Alueen pinta-ala on kuitenkin 6,5 km2, eikä valtakunnallisten vakiintuneiden kartoituslaskentamenetelmien (Koskimies & Väisänen 1988) mukaan ole mahdollista selvittää kahden aamun aikana edes kertaalleen kuin pieni osa alueen pinta-alasta. Ohjeiden mukainen minimi kartoituslaskentamäärä on kolme. Lisäksi petolintujen tarkkailuun oli käytetty vain kaksi lyhyttä havainnointijaksoa.
Syysmuuttoselvitys ajoitettiin lyhyeen loka-marraskuun vaiheen jaksoon. Käytännössä valtaosa alueen kautta kulkevasta muutosta jäi näin kokonaan havainnoimatta. Havaintopaikan sijainti ei mahdollista koko alueen kattavaa havainnointia, eikä yhdestä pisteestä muutoinkaan ole mahdollista hallita selvitysalueen kautta kulkevaa muuttoa tai hankkia vertailuaineistoa muuton volyymin selvittämiseksi. Raportissa kerrotaan laveasti selvityksen epävarmuustekijöistä ja heikkouksista, mikä paljastaa havainnoinnin monet puutteet. Muuttoreittien kuvaamiseksi on tehty vielä muuttajamääriä ja muuttoreittejä kuvaava kartta, vaikka linnustoselvityksen havaintoaineiston perusteella sellaista ei voi laatia.
Kevätmuuttoselvitystä ei ole tehty lainkaan, vaan keväinen lintumuutto kuitataan alueen ulkopuolella tehdyillä Porin Peittoonkorven ja Merikarvian Köörtilän selvityksillä. Muuttotilanne alueella tulee muuttumaan Peittoonkorven tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen, eikä vanhoilla ja eri hankkeisiin tehdyillä tutkimuksilla voi liioin kuitata itse hankealueelle kohdennettuja selvityksiä.
Selostuksessa viitataan myös ”Luontotietoa tuulivoimasuunnitteluun Satakunnassa”- hankkeessa maakuntakaavatyön tueksi tehtyyn ”Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa –havaintokatsaus” –raporttiin. Raportissa todetaan, että päämuuttolinja kulkee rantaviivassa, mikä vaikuttaa muuttajamääriin myös rannan läheisyydestä aina 25 km etäisyydelle saakka. Tästä huolimatta riittäviä muuttolintuselvityksiä ei ole toteutettu.
Yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa luvataan arvioida erityisesti muuttolinnuston osalta, mutta tästä ei esitetä menetelmiä tai suunnitelmaa.
Lepakot
Lepakkoselvitykseen on varattu kaksi käyntikertaa, mikä on alueen laajuuden huomioon ottaen Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (SLTY) ohjeistuksen vastainen. Silti tätä ohjeistusta väitetään noudatettavan.
Lopuksi
Linnuston osalta selvitykset ovat sekä riittämättömiä että puutteellisia. Kiire ei ole selitys sille että selvitykset jätetään näennäisiksi. Lisäksi lepakko- ja riistavaikutusten selvittäminen aiotaan hoitaa ilman kunnollista suunnitelmaa ja riittämättömin resurssein.
Kari Ylikoski
puheenjohtaja
SLL Satakunnan piiri ry