Piirin kommentti Satamakeitaan turvetuotantoa koskevasta ympäristölupahakemuksesta
Vaatimukset:
– vesistöön kohdistuvat kuormituslaskelmat, erityisesti kiintoainespäästöt, on saatava ajan tasalle.
– turpeenkaivualueen veden käsittely on mitoitettava 30-50 vuoden välein toistuvan tulvan perusteella.
– vesien käsittelyrakenteet on oltava sellaiset, että estävät ohijuoksutukset/-virtaamat.
– käsitelty vesi on johdettava pois jatkuvatoimisen mittarin kautta.
– päästötarkkailua on suoritettava jatkuvasti.
– eristysojien aiheuttama kuormitus on myös huomioitava laskelmissa.
– kentältä leviävä pöly suoraan vesistöihin (puroihin) on huomioitava päästölaskelmissa.
– vesistökuormitusta laskettaessa on huomioitava VPD:n tavoitteet.
– päästöille kertakohtaiset maksimiarvot.
– biologinen tarkkailupiste on perustettava Kaartiskaluomaan.
– tuotannon loputtua alueet on palautettava kosteikoksi/järveksi.
-kalatalousmaksua on korotettava.
-hakijan on osallistuttava vesistön kunnostuskustannuksiin.
-pölyn leviämisessä huomioitava nousuvirtaukset
-ylijäämäkivet on kasattava alueelle.
Perustelut:
Rankasateiden aiheuttamat hetkelliset kiintoainespiikit ja lumen sulamisesta johtuvan tulvahuipun aiheuttama kuormitus eivät ole huomioitu laskelmissa. Jo Sallantauksen pro gradussa vuodelta 1983 ilmenee, että tutkimusten mukaan ylivirtaamilla on ratkaiseva merkitys arvioitaessa kiintoainespäästöjä. Sama ilmenee vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohje nro 64:ssä vuodelta 1991, jossa todetaan ominaiskuormitusluvuissa, että rankkasateiden aikainen kuormitus on noin 25 kertainen normaali kesään verrattuna. Suomen luonnonsuojeluliitto paljasti tämän virheellisyyden tiedotustilaisuudessa 4.4.2014. Pj Risto Sulkavan tilaisuudessa esittämässä esityksessä, http://staging.sll.fi/ajankohtaista/suurisuomalainenymparistohuijaus.pdf, lisätietoa. Tässä tiedotustilaisuudessa Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoi, että vesistöpäästöjä ei pitäisi arvioida nykyisellä tavalla keskiarvoihin perustuen. ”Ominaiskuormituslaskenta on väärä”
Yli-Kyyny myönsi.
Tällaisia hetkellisiä päästöpiikkejä ei keritä mittaamaan manuaalisesti, vaan ne saadaan selville vain jatkuvatoimisella mittarilla mittaamalla. Tällaisesta mittaamisesta on myös maininta KHO:n päätöksissä 1322/2014 ja 1254/2014. Jokaiselle tuotantoalueelle on sijoitettava jatkuvatoiminen mittari selvittämään kuormitusta, koska jokaisen tuotantoalueen turve on erilaista ja jokainen kosteikko ja pintavaluntakenttä toimii erilailla. Tästä syystä ei voida kuormitusta selvittää keskimääräisillä kuormitusarvoilla.
Eristysojien eroosiota ja turvekentiltä niihin lentänyttä kiintoainesta ei ole huomioitu kuormituslaskelmissa. Se on huomioitava laskelmissa. Parempi vaihtoehto on, että eristysojien vedet johdetaan kentän vesienkäsittelyn kautta.
Pintavaluntakentät ja kosteikot eivät toimi talvella, kun niiden kasvillisuus on kuollut. Lisäksi niiden pinta on jäässä ja jos tällöin niille johdetaan vettä, niin se virtaa vain läpi puhdistumatta. Kesäisin on pintavaluntakentillä suuri mahdollisuus muodostua oikovirtauksia, jolloin kenttien puhdistusteho laskee.
Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, että vesistön kuormitus tulee laskemaan pikku hiljaa, kun kaivukenttiä poistuu tuotannosta. Todellisuudessa niin ei tule tapahtumaan vähään aikaan, koska turvetta kaivetaan syvemmältä, eli vanhempaa turvetta, joka on hienojakoisempaa. Se liukenee helposti tulvien aikana veteen, josta sitä on erittäin vaikea poistaa ja siten se lisää kuormitusta.
Kentältä vesistöihin leviävä turvepöly rehevöittää ja kuormittaa vesistöjä. Se on huomioitava kuormituslaskelmissa.
Veteen liuennut humus reagoi vedessä olevan typen kanssa ja tämä reaktio kuluttaa vedessä olevaa happea. Tämä vähentää kalojen elinmahdollisuutta. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla jopa happikato.
Alueen vedet laskevat suoraan Kartiskaluomaan ja Kirkkoluomaan sekä Karvianjokeen, joissa esiintyy endeemistä taimenta. Se on erityisen herkkä kiintoaineskuormitukselle. Alueen koskiin, purkupaikkojen alapuolelle, on istutettu mm. harjusta ja rapuja.
VPD:ssä Karvianjoen vedenlaadun hyvän tilan saavuttamista on siirretty vuoteen 2021 ja osin jopa vuoteen 2027. Paine kuormituksen vähentämiseen on erittäin suuri. Ensiksi, koska kiintoaineskuormitus on laskettu ja lasketaan edelleen ”päin honkia”. Toiseksi, koska Lakeuden vesi sai luvan ottaa Karvian Kantista 8500 kuutiota puhdasta vettä vuorokaudessa, joka muuten virtaisi Karvianjoessa ja parantaisi osaltaan veden laatua.
Vesistön kaikki suvantopaikat ovat täyttyneet humuksesta virheellisten laskelmien seurauksena. Sen seurauksena vesistöt ovat alkaneet rehevöityä ja pyydykset ”likaantua”. Samoin ovat koskipaikat tiivistyneet (kunttaantuneet), jolloin eliöstön elinolosuhteet huonontuneet ratkaisevasti.
Jokihelmisimpukan ja purotaimenen elinolosuhteita ei missään nimessä saa edes vähäisessä määrin heikentää missään vesistön osassa, vaan päinvastoin parantaa.
Päästöille on määrättävä kertakohtaiset maksimiarvot eikä mitään vuosikeskiarvoihin perustuvia arvoja. Tämä pistää hakijan panostamaan vesiensuojeluun. Jos maksimiarvot ylitetään, niin hakijalle määrätään jokin vesistön kunnostuskohde kunnostettavaksi omaan piikkiin.
Karvianjoen vesistö on määritelty valtakunnallisesti ykkösluokan kunnostuskohteeksi.
Kalatalousmaksua on korotettava reilusti, koska istutuskalojen hinnat ovat nousseet. Kun kiintoaineskuormitus on laskettu hurjasti alakanttiin, niin se on myös heikentänyt merkittävästi enemmän kalojen elinolosuhteita kuin arvioitu, joten tämä myös aiheuttaa kalatalousmaksun korottamisen tarpeen. Näistä syistä sopiva kalatalousmaksu on 9200 euroa.
Vesistössä on tehtävä koskialueiden kunnostuksia vielä lisää ja suvantopaikoista on imuruopattava humusta pois, jotta kaloille saadaan alkuperäistä elintilaa lisää. Näihin kustannuksiin on Vapo Oy:n myös osallistuttava osuudellaan. Osuutta laskettaessa on huomioitava edellä mainittu kiintoaineslaskennan huijaus.
Teiden ja aumojen pohjien jälkeen ylimääräisiksi jäävät kivet on kasattava alueelle sopiviksi kasoiksi, esim. kivitaskun pesimäpaikoiksi ja muiden eläinten suojapaikoiksi.
Varaamme mahdollisuuden kommentoida hakijan vastinetta.
Porissa 20.05.2014
Kari Ylikoski
puheenjohtaja
SLL Satakunnan piiri ry
Markku Suominen
puheenjohtaja
Kankaanpään seudun luonnonystävät ry