Lausunto Luvian ulkomerialueen kalankasvattamohankkeen arviointiselostuksesta Eurajoella
Hankkeessa suunnitellaan kalankasvattamon perustamista Luvian ulkomerialueelle Eurajoen kunnassa. Kasvattamoalueelta on matkaa Luvian keskustaan noin 13 km. Kasvatusalueen verkkokassit tulevat olemaan pyöreitä, halkaisijaltaan noin 32 metriä ja syvyydeltään 6‒12 metriä. Kalojen vuotuinen lisäkasvu on toteutusvaihtoehtojen mukaan joko 1 000 tonnia (VE1) tai 2 000 tonnia (VE2). Kasvatusalueen pinta-ala noin 2‒4 hehtaaria. Offshore Fish Finland Oy:n ulkomerikasvattamon tavoitteena on tuottaa edullisesti kotimaista raaka-ainetta, kirjolohta ja siikaa, pääasiassa KalaValtanen Oy:n Porissa toimivaan tuotantolaitokseen. Molempien yritysten omistajina on osittain samoja toimijoita.
Hankkeen YVA-selostuksessa on pyritty monipuolisesti arvioimaan YVA-ohjelmasta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa sekä YVA-ohjelmasta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esille tuotuja kysymyksiä ja epäkohtia. YVA-selostuksessa on tarkasteltu myös muita merialueen tilaan vaikuttavia tekijöitä. Kalankasvatuslaitoksen kuormitustietoja on verrattu suhteessa muuhun Selkämerta koskevaan kuormitukseen ja tarkasteltu kuormitusten yhteisvaikutusta. Samoin on selvitetty Olkiluoto 3 -laitoksen käyttöönoton aiheuttamaa mereen johdettavan lämpökuorman kasvua ja sen vaikutusta yhdessä kalankasvatuksen vaikutusten kanssa.
Suunnitellun kalankasvatuslaitoksen toiminta nostaisi Eurajoen ja Luvian edustan merialueelle kohdistuvaa ravinnekuormitusta merkittävästi. Hankkeen fosfori- ja typpikuormituksen vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea pintavesistöön. Kalankasvatuksessa vesistöön päätyvät ravinteet muodostuvat kalojen ruokinnasta. Sen vuoksi vesistökuormituksen suuruus riippuu enemmän käytetyn rehun määrästä kuin kasvatettavasta kalamäärästä. Optimoimalla rehunkäyttö ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Itämeren kalasta tehtyä rehua voidaan hankkeen vesistövaikutuksia pienentää.
Itämerirehun käyttö ja kalankasvatuksen laajentaminen avomerelle ovat ns. sinisen biotalouden keinoja kotimaisen kalankasvatuksen lisäämiseksi. Ympäristön kannalta syvät ja avoimet vesialueet, missä vesi virtaa ja vaihtuu hyvin, sopivatkin suurten tuotantoyksiköiden sijoituspaikoiksi. Offshore Fish Finland Oy:n hankkeen kasvatusalue eli kalakassien kesälaidun on Luvian edustan ulkomerialueella noin 10 kilometrin päässä rannasta, Selkämeren kansallispuiston kainalossa. Siellä virtausolosuhteet ovat tutkimusten mukaan hyvät ja ruokinnan mahdollinen ravinnekuormitus laimenee nopeasti, sillä vesisyvyyttä on 13 ‒19 metriä.
Isojen kasvattamojen ongelma on kuitenkin usein talvisäilytys, koska sää- ja jääolojen takia kasvatuslaitteet kaloineen on tuotava suureksi osaksi vuotta rannikon suojaan. Näin on myös Offshore Fish Finland Oy:n hankkeessa. YVA-selostuksen mukaan kasvattamon talvisäilytyskausi on yli 7 kuukautta (1.10 ‒15.5). Suurten kasvatuskassien talvisäilytyspaikka Luvian Lemlahdessa epäilyttää sekä veden laadun, hajuhaittojen sekä kalojen hyvinvoinnin kannalta. Vaikka kalojen elintoiminnot talvikuukausien aikana hidastuvat ja ravinnontarve vähenee, vaikuttaa uhkaavasti siltä, että Iso-Lampoorin edustalla päädytään helposti hyvinvoinnin riskirajoille. Huolensa ovat tuoneet esille myös lähirantojen ja saarten asukkaat ja mökkiläiset. Laitakarin uimaranta ja venesatama sijaitsevat 1,5 kilometrin päässä.
KalaValtanen Oy:lle joulukuussa 2015 myönnetyn ruoppausluvan (ESAVI/54/04.09/2014) mukaan kalankasvatusaltaiden talvisäilytyspaikaksi tulee aivan Iso-Lampoorin rannan tuntumaan 200 metriä kertaa 40 metrin kokoinen ala. Hakemuksen mukaan syvyys on ennen ruoppausta 1‒3 metriä ja ruoppauksen jälkeen 3 ‒5 metriä. Kalankasvatuslaitoksen YVA-selostuksessa alkuperäinen syvyys on kuitenkin ilmoitettu 2 ‒3 metriksi ja ruoppauksen jälkeen 6 ‒7 metriksi. Kun 6‒12 metrin syvyinen kalankasvatukseen tarkoitettu verkkokassi sijoitetaan 3‒5 metrin syvyiseen veteen, ja sisälahteen tulee vielä jääkansi päälle, veden virtaus ja laatu ei enää voi olla sitä, mitä sen paremmissa oloissa on mitattu olevan.
Hankkeen YVA-selostuksen mukaan kaloja tarkkaillaan kasvatuskaudella videotekniikan avulla päivittäin kalatautiriskien välttämiseksi. Tämä tuskin on mahdollista talvisäilytyksen olosuhteissa. Syvyyden lisäksi talvisäilytyksessä on muutakin tilanahtautta. Ruopatun syvänteen ala on toki noin 8 000 neliömetriä, mutta kymmentä 800 neliömetrin verkkokassia siihen ei saada mahtumaan, koska pyöreiden kassien halkaisija on 32 metriä. Lisäksi YVA-selvityksessä talvisäilytyspaikan kerrotaan sijaitsevan nimenomaan Iso-Lampoorin edustalla. Ruoppausluvan (ESAVI/54/04.09/2014) mukaan hakija halusi kuitenkin siirtää talvisäilytyspaikan Iso-Lampoorin edustalta aivan rannan tuntumaan toistuvien ja huomattavien hyljevahinkojen takia. Kirjolohta ja siikaa oli hakemuksen mukaan vuonna 2013 menetetty yhteensä 12 000 kiloa. Hakemuksen asemapiirroksen perusteella Offshore Fish Finland Oy:n ulkomerikasvattamon talvisäilytyspaikka ei ole Iso-Lankoorin niemen edustalla, vaan aivan laiturin vieressä.
Nykyisin Luvian sisä- ja ulkosaariston merialueen ekologinen tila on hyvä. Vesienhoidon tavoitteena on se, että vesialueiden ekologinen tila on hyvä myös vuonna 2021. Luvian sisä- ja ulkosaariston merialueella se tarkoittaa, että ekologisen tilan heikkeneminen nykyisestä on estettävä. Ruotsissa on äskettäin tehty kielteinen viranomaispäätös vastaavanlaisen suuren kalakasvattamon sijoittamisesta merialueelle juuri siksi, että se vaaransi näiden EU:n vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen. Katsottiin, ettei riittänyt, että hankkeessa oli tarkoitus käyttää parasta saatavissa olevaa tekniikkaa, koska vesialueen ekologinen tila olisi tästä huipputekniikasta huolimatta heikentynyt.
Offshore Fish Finland Oy:n kalankasvattamohanke vaatii ympäristöluvan, jossa määrätään hankkeelle myös tarkkailuohjelma. Uusimmasta tekniikasta ja hyvästä suunnittelusta huolimatta tämänkaltaisissa suurtuotantohankkeissa myös riskit ovat valtavan suuria. Jos asiat etenevät yllättävällä tavalla ja suunnitelmat menevät pieleen, seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Sen vuoksi kalankasvattamohankkeelle mahdollisesti myönnettävässä ympäristöluvassa on selkeästi määrättävä, miten hankkeen kaikki mahdolliset epävarmuustekijät otetaan huomioon siten, että vahingot saadaan minimoitua.
Vuonna 2014 hyväksytty vesiviljelystrategia vuoteen 2022 asettaa tavoitteeksi ruokakalan kasvatuksen lisäämisen Suomessa 20 miljoonaan kiloon. Tuotannon kasvu ei saa heikentää vesien hyvää tilaa tai vaarantaa sen saavuttamista. Luonnonvarakeskus selvittää, millaista tekniikkaa kalojen avomerikasvatus vaatisi. Selvityksessä on mukana myös Offshore Fish Finland. Koska avomerelle sopiva tekniikkaa on kallista, tuotantomäärien pitäisi olla suuria, mikä aiheuttaa em. ongelmia kalojen talvisäilytyksessä.
Siksi Luvian ulkomerialueen kalankasvattamon YVA:n VE0:n rinnalla olisi kannattanut selvittää myös kiertovesilaitoksen tai -laitosten (vrt. Fifax Ab) rakentamista Satakuntaan järkevän etäisyyden päähän ko. kalanjalostusyrityksestä. Kuivan maan kalanviljely säästäisi Luvian saariston vedet puhtaina matkailuelinkeinon ja muun virkistyskäytön hyväksi.
Risto Vilen
aluesihteeri, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri
Kari Ylikoski
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri