Piirin ja Ulvilan sekä Jokilaakson paikallisyhdistysten valitus koskien Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin, Ulvilan ympäristöseuran ja Jokilaakson ympäristöyhdistyksen valitus koskien A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle myönnettyä Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa Ulvilassa.
Valitus koskien ympäristölupapäätöstä
Päätös, johon haetaan muutosta
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 206/2017/2, Dnro ESAVI/800/2017, koskien A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle myönnettyä Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa Ulvilassa
Valituksen tekijät Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri, Ulvilan ympäristöseura ja Jokilaakson Ympäristöyhdistys
Viittaamme yllä mainittuun lupapäätökseen ja haemme muutosta päätöksen seuraaviin kohtiin:
1. Ympäristöluparatkaisu Hakija itsekin myöntää, että tuotannolla on kuormitusta lisäävä vaikutus alapuolisiin vesistöihin, joskin vähäinen. Tämä tulee hidastamaan ja mahdollisesti estämään vesienhoitosuunnitelmassa asetetun tavoitteen saavuttamista.
Varsinkin kaivettaessa turvekerrosta syvemmälle kuivatusvesiin liukenevan liukoisen humuksen määrä lisääntyy. Hakijan suunnittelemat vesiensuojeluratkaisut eivät edes teoreettisesti tuo ratkaisua tähän ongelmaan.
Toistamme jo muistutuksessa esittämämme vaatimuksen, että luvan myöntäminen tulee kytkeä suunnitellun tuotannon vastaanottavan vesistön laatuun siten, että sitä ei tule myöntää ennen kuin Sääksjärven vesi on sekä ekologisesti, että kemiallisesti hyvässä tilassa.
2. Käyttötarkkailu: Haukijärven vedenkorkeuden, veden laadun ja ympäröivän luhdan tilan tarkkailu
Useissa muistutuksissa ja mielipiteen ilmaisuissa on esitetty huoli tuotannon vaikutuksesta Haukijärven ja sen ympärillä olevan luhdan tilaan.
Hakija toteaa: ”Haukisuon hankkeessa ei lasketa Haukijärven vesipintaa eikä kohdisteta toimenpiteitä Haukijärveen. Hankkeen ja järven väliin jää riittävän laaja käsittelemätön alue. Hankealueella olevat metsäojat on kaivettu turpeeseen ja hankkeessa kaivettavat eristysojat sijoittuvat pääsääntöisesti turvekerrokseen.”
Hankkeen ympärille kaivettava eristysoja on lähimmillään 70 metrin etäisyydellä Haukijärvestä ja itse asiassa Haukijärven ympärillä olevassa luhdassa. Haukijärven länsipuolelta valuvat vedet virtaavat nykyisin suohon kaivettuja ojia myöten Haukijärveen ja sieltä järven eteläpäästä Haukiojaan. Haukijärven ympäri tehtävä C:n muotoinen tuotanto muuttaa tilanteen ratkaisevasti. Tuotantoaluetta ympäröivä eristysoja katkaisee lännestä tulevat ojat ja johtaa vedet Haukijärven ympäri suoraan järven eteläpuolelle, missä Haukioja korvautuu tuotantoalueen ympäri kulkevalla eristysojalla. Eristysoja siis tosiasiassa pienentää Haukijärven valumaaluetta sen länsipuolella.
Luontoselvityksessä Haukijärvi rantaluhtineen suositellaan säilytettäväksi nykytilassa. Vastineessaan koskien hankkeen vaikutusta Haukijärveen ja sen ympärillä olevaan luhtaan, hakija kuittaa huolen toteamalla, että hanke ei vaikuta Haukijärven vedenpintaan. Kaikki tämän huolen esittäneet, joita oli useita, varmasti ymmärtävät, että tuotantoalueen vesiä ei ole tarkoituskaan johtaa Haukijärveen, vaan huoli perustuu aiheelliseen pelkoon siitä, että järven vieressä oleva tuotantoalue kuivataan turvetuotantoa varten ja alueen ympäri kaivettava eristysoja tulee käytännössä luhtaan tai sen välittömään läheisyyteen.
Hakija kertoo kokoojaojien jälkeisen pumppaamon pumppauskorkeudeksi 3 metriä. Näin syvälle ulottuva kuivatus ei voi olla vaikuttamatta viereisen alueen vesitilanteeseen.
Vastineessaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueelle hakija toteaa ”Hanke ei sisällä toimenpiteitä Haukijärven rantaluhdan alueella. Hankealueen ja rantaluhdan välissä on riittävän laaja käsittelemätön vyöhyke”. Toimenpiteen seurauksena kuitenkin Haukijärven valumaalueen pienentäminen ja vesien virtauksien suunnan kääntäminen eristysojan ja Haukijärven välisessä luhdassa saattavat aiheuttaa luvan vaativan keskiveden muutoksen tässä järvessä.
Lisäksi tuotannon aiheuttama pöly vaikuttaa Haukijärven veden laatuun sekä järven ja luhdan ekologiaan.
Vaadimme, että tuotantoalueen raja ja eristysoja siirretään selvästi kauemmaksi Haukijärvestä, vähintään 70 metrin etäisyydelle luhdan ulkoreunasta. Lupaehtojen käyttötarkkailuun on lisättävä Haukijärven pinnan ja luhdan kosteuden tarkkailu. Tarkkailun pohjaksi tarvitaan tilastoa
järven nykyisestä vedenkorkeudesta.
Muistutuksessa 28) muistuttajat toteavat (sivu 27), että Haukijärven ja Haukiojan välissä on luonnontilainen puro (VL:n mukaan varmaankin noro). Koska tämä kulkee tuotantoalueen läpi ja siten tulee korvautumaan tuotantoalueen kiertävällä eristysojalla hakija tarvitsee luvan tämän noron tuhoamiseksi.
3. Käyttötarkkailu: Hankkeen vaikutus pohjoispuolisiin vesistöihin.
Useissa muistutuksissa ja mielipiteen ilmaisuissa on esitetty huoli tuotannon vaikutuksesta pohjoisempana sijaitsevaan Harjunpäänjoen vesistöön, koska hanke on SYKE:n julkaisemassa valuma-aluekartastossa kahden valuma-alueen rajalla. Useat mielipiteen ilmaisijat myös tietävät omien havaintojensa perusteella, että alueelta virtaa vettä Särkijärven kautta Joutsijärveen.
Hakija kuittaa nämä huolet toteamalla: ”Haukisuon tuotantoalueen vesiä ei johdeta Joutsijärveen, vaan kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan hankealueen eteläosaan sijoitetulle pintavalutuskentälle ja edelleen Haukiojaan.”
Verrattaessa hakemuksessa olevaa karttaa (esim. 3045-3-03 A) SYKE:n valuma-aluekarttaan, huomataan, että hakija on siirtänyt hankealueen läpi kulkevaa valuma-alueen rajaa siten, että se noudattelee tuotantoalueen rajaa. Eristysoja jää tämän siirretyn valuma-aluerajan ulkopuolelle.
Pohjoisessa eristysoja liittyy pohjoiseen johtaviin ojastoihin.
Koska lupahakemuksessa tätä asiaa ei ole mitenkään mainittu vaan se on ainoastaan karttaa tutkimalla havaittavissa, niin on ymmärrettävää, että useat muistuttajat ja mielipiteenlausujat ovat asiasta huolestuneet.
Hakijalta tulee saada perusteellisempi selvitys siitä, miksi alueelta ei kulje pohjoiseen sellaisia vesiä, joiden laatuun turvetuotanto vaikuttaa.
Lupamääräyksissä eristysojista todetaan: ”Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista”. Kaivukatkoista johtuen, ja muutenkin, ei ole
lainkaan varmaa, että virtaus eristysojassa tapahtuu aina etelään, vaan olosuhteista riippuen virtausta saattaa tapahtua myös nykyisen valumaaluetilanteen mukaisesti pohjoisessa sijaitseviin vesistöihin.
Käyttötarkkailuun tulee lisätä virtaussuunnan tarkkailu eristysojan pohjoispäässä ja veden tilan seuranta tällä alueella.
4. Pintavalutuskenttä on talvella tehoton
Ympäristöluvan mukaan pintavalutuskenttä toimii ympärivuotisesti pumppaamon avulla. Talvella, vaikka tuotantoalueen vesi valutetaankin pumppaamalla tämän kentän yli, niin sillä ei ole mitään vaikutusta veden laatuun, koska vesi yksinkertaisesti juoksee jäätyneen maan yli ilman
mitään puhdistusvaikutusta.
Ominaiskuormituksen käyttäminen todellisen kuormituksen arvioinnissa ei läheskään riittävästi huomioi kuormitushuippujen aiheuttamaa merkittävää vaikutusta. Kun lisäksi hakija painottaa vesienkäsittelyn tehostamista pintavalutuskentällä ympärivuotisesti (luvan s. 3), niin on suuri riski sille, että todellinen kuormitus muodostuu aivan muuksi, kuin mitä hakija laskelmissaan arvioi.
Hakijan tulee selvittää ratkaisu tähän ongelmaan.
5. Pölyn hallinta
Hakija käsittelee pölyongelmaa lähinnä lähimmän asutuksen kannalta. Yllä on tuotu esille, että turvepöly vaikuttaa haitallisesti myös viereiseen Haukijärveen ja sen ympärillä olevaan luhtaan. Tämän lisäksi turvepöly tuo kuormitusta paitsi etelään virtaavaan Haukiojaan, myös pohjoiseen virtaaviin uomiin siinäkin tapauksessa, että tuotantoalueelta ei virtaisi vettä pohjoiseen.
Pidämme turvepölyä vakavampana ja moninaisempana ongelmana, kuin hakija ja katsomme, että luvassa mainitut ehdot eivät ole riittäviä tämän ongelman hallintaan.
6. Vesienkäsittelyratkaisu tulee täsmentää
Hankkeen kuvauksissa hakija tuo toistuvasti esille, että vedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Vastineessaan muistutukseen 34) hakija kuitenkin toteaa laskeutusaltaat sijoitettavaksi pumppaamon jälkeen ja lisäksi mainitsee pumppauskorkeudeksi 3 metriä. Koska hakijan kuvaus antaa suunnitelmasta virheellisen käsityksen, niin vesienkäsittelyratkaisu tulee ilmaista siten, että vedet nostetaan laskeutusaltaille ja niiden jälkeiselle pintavalutuskentälle pumppaamalla.
7. Ympäristöluvan tarkistushakemus?
Luvan sivulla 10 mainitaan ympäristöluvan tarkistushakemus:
”Tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän tehon ja pintavalutuskentältä purkautuvan veden laadun tarkkailua kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen yhden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä”. Asia tarvitsee selvennyksen, koska tässä mainittua ympäristöluvan tarkistushakemusta ei mainita missään muualla lupahakemuksessa eikä myöskään luvassa.
Ulvilassa 30.10.2017
Kari Ylikoski
puheenjohtaja
SLL Satakunnan piiri ry
Ilpo Koppinen
puheenjohtaja
Ulvilan ympäristöseura ry
Milma-Emilia Kumpulainen
puheenjohtaja
Jokilaakson ympäristöyhdistys ry