Mielipide YVA-selostus BASF:in akkumateriaalitehtaan perustamisesta Harjavaltaan
Johdanto
BASF on toteuttamassa Harjavaltaan akkumateriaalitehdasta, jonka tuote on katodimateriaalin esiaste (PCAM, precursor cathode active material). Tuotetta tarvitaan katodimateriaalin (CAM, cathode active material) valmistuksessa. Tehdas sijoitettaisiin Harjavaltaan keskustan ja suurteollisuuspuiston luoteispuolelle.
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin mielestä hanke on alueen elinvoimaisuuden kannalta kannatettava. Tehtaan lopputuote tukee osaltaan yhteiseurooppalaisia pyrkimyksiä vähentää liikenteen hiilipäästöjä.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön otettu hyvin huomioon. Vaikutukset liikenteeseen, ilmanlaatuun, maaperään, meluun ja tärinään on niin ikään käsitelty riittävällä tavalla. Potentiaalisia onnettomuustilanteita on tunnistettu ja niiden seurauksiin on YVA-selostuksen mukaan varauduttu.
Satakunnan piirin mielestä YVA-selostuksessa on puutteellisesti huomioitu Kokemäenjokeen laskettavien prosessivesien vaikutukset pintavesiin sekä pohja- ja vesieliöstöön, mukaan lukien kalasto. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimuksia on myös joiltain osin vähätelty.
Lisäksi piirin mielestä hankkeen YVA-selostus kaipaa tarkennuksia hulevesien ja hankkeen ilmastovaikutusten osalta. Prosessissa käytettävien raaka-aineiden kohdalla tulisi lisätä tuotantoketjun läpinäkyvyyttä.
Vaikutukset pintavesiin
Hankkeella tulee olemaan huomattava päästöjä lisäävä vaikutus Kokemäenjoen alaosan ja Pihlavanlahden – Kolpanlahden vesistönosiin. Käsiteltyjen prosessivesien johtaminen vesistöön ja siitä aiheutuvat vaikutukset on hankkeessa tunnistettu yhdeksi olennaisimmista vaikutuksista. Vaikutuksia tulee myös lämpimän lauhdeveden johtamisesta jokeen.
Prosessivedet
Prosessiveden mukana vesistöön kulkeutuisi huomattava määrä suoloja, lähinnä sulfaattia. Lisäksi jokeen laskettaisiin ammoniumtyppeä ja metalleja, lähinnä nikkeliä, mangaania, kobolttia ja alumiinia.
YVA-selostuksen mukaan Harjavallan suurteollisuuden sulfaattipäästöjen määrä tulee lähes nelinkertaistumaan nykyisestä tuotantovaiheessa 2 (kokonaispäästö on nyt 36 000 tonnia/vuosi; tuotantovaiheen 2 valmistumisen jälkeen 132 000 tonnia/vuosi).
YVA-selostuksen mallinnustilanteista esitetään tulokset 30 m3/s ja 150 m3/s jokivirtaamatilanteista. Mallinnuksen mukaan alivirtaamatilanteessa 30 m3/s hyvin pehmeille vesille määritetty sulfaattipitoisuutta koskeva vedenlaatukriteeri (128 mg/l) ylittyy tuotantovaiheessa 2 patoaltaan alapuolella sekä ilman taustapitoisuutta (140 mg/l) että taustapitoisuuden kanssa (152 mg/l).
Ratkaisuksi esitetään tuotannon keskeyttämistä poikkeuksellisissa 30 m3/s alivirtaamatilanteissa. Mallinuksista ei käy ilmi pitoisuudet 30 m3/s ja 150 m3/s virtaamien välillä. Toisin sanoen ylittyykö vedenlaatukriteeri esimerkiksi 40 m3/s tai 60 m3/s virtaamilla. Tieto on olennainen määrättäessä tuotannon vähentämisrajoja ja laadittaessa tästä suunnitelmaa alivirtaamatilanteita ajatellen. 30 m3/s alivirtaamatilanteet ovat hyvin harvinaisia, mutta esimerkiksi 40 – 100 m3/s virtaamat jo huomattavasti yleisempiä. Tuotannon pysäytyssuunnitelmassa tulee huomioida myös lyhyet alivirtaamatilanteet, joita tapahtuu säännöstellyssä vesistössä varsin usein.
YVA-selostuksen yhteyteen olisi hyvä myös liittää alustava suunnitelma tuotannon pysäyttämisestä, mikä aikanaan tullaan lupamääräyksellä vahvistamaan. Lisäksi tarvitaan selkeä suunnitelma joen virtaamien seurannasta, sekä siitä miten virtaamamuutoksiin tuotantolaitoksella reagoidaan.
Ammoniumtypen osalta mallinnus on puutteellinen, eikä selostuksesta käy selkeästi ilmi sen pitoisuudet erilaisissa alivirtaamatilanteissa, kuten sulfaattien yhteydessä edellä tuotiin esiin.
Nikkeliä lukuun ottamatta metallien osalta käsittely jää varsin vähälle ja etenkin koboltin osalta YVA-selostus kaipaisi enemmän avaamista. Alueella on jo aiemmin havaittu metallien kertymistä eliöstöön mm. korkeita kupari-, nikkeli- ja kobolttipitoisuuksia lepakoista. Tuotantovaiheessa 2 metallikuormituksen muutoksen merkittävyyden arvioidaan selostuksen mukaan olevan keskisuuri.
Prosessivesien päästöjen kerrotaan sekoittuvan voimalaitoksen turbiinissa täydellisesti jokiveteen. Voimalaitos myös ajoittain juoksuttaa vettä ohi, eikä tämän vaikutusta päästöjen sekoittumiseen käsitellä ollenkaan YVA-selostuksessa.
Lauhdevedet
YVA-selostuksen mukaan käsitellyt prosessivedet oletetaan purettavan sekoittuneena lauhdeveteen tai lauhdevesiputken viereen niin että prosessi- ja lauhdevedet sekoittuvat mahdollisimman tehokkaasti. Purettavan lauhdeveden lämpötila on noin 60 °C. YVA-selostukseen tulisi kirjata pyrkimys hyödyntää prosessista mahdollisesti vapautuva lämpö, eikä johtaa sitä hukkalämpönä vesistöön.
Hulevedet
Vaikutukset pohjavesiin on todennäköisesti arvioitu hyvin ja laitoksen hulevesien käsittelystä luvataan laatia vielä tarkempi suunnitelma. Suunnitelman sisältöä tulisi tarkentaa lisää jo YVA-vaiheessa.
Pohja- ja vesieläimet
Selostuksen mukaan prosessivesipäästöt ja niiden sisältämät haitta-aineet voivat heikentää vedenlaatua ja aiheuttaa haittavaikutuksia niille altistuvalle eliöstölle. Metallit voivat rikastua vesiekosysteemissä. Lisäksi vedenlaadun heikkeneminen voi vaikuttaa vesiympäristön ravintoketjuihin. Muutokset voivat vaikuttaa yhteisötasojen muutosten kautta jopa vesiekosysteemin rakenteeseen, johtuen monimutkaisista ravinnonkäyttövuorovaikutuksista vesiympäristössä.
YVA-selostukseen on koottu erilaisiin pitoisuusarvoihin perustuvia vasteita eri eliöille ja pyritty tällä todistamaan vesistöpäästöjen merkityksen vähäisyyttä eliöryhmissä. Käsittelytapa on varsin sekava, eikä kokonaiskuvaa päästöjen vaikutuksista eliöstölle tai niiden rikastumisesta vesiekosysteemeissä pysty tämän perusteella muodostamaan.
Joka tapauksessa ennen tuotannon aloitusta tulisi tehdä pohja- ja vesieliöstön perustilan selvitys. Selvityksen tulee koskea myös kalastoa. Alueella tutkimusta on jo tehtykin osana Kokemäenjoen ja Porin merialueen yhteistarkkailua. Tähän ollaan YVA-selostuksen mukaan liittymässä. Seuraava yhteistarkkailu tulisi suorittaa ennen hankkeen käynnistymistä ja tehdä siihen tarvittavat lisäykset, jotta akkumateriaalitehtaan potentiaaliset vesiympäristöön kohdistuvat vaikutukset tulee huomioitua. Tarkkailukohteiden määrä tulee myös arvioida uudestaan ja tehdä mahdollisesti tarvittavat lisäykset.
Yhteistarkkailu tehdään varsin harvoin. Useammin toistettavia seurantoja pitää lisätä ainakin hankkeen välittömässä vaikutuspiirissä patoaltaassa ja padon alapuolisella jokiosuudella Pirilänkosken alueella mahdollisten ympäristömuutosten havaitsemiseksi.
Prosessivesipäästöjen vaikutuksen arvioimista Pirilänkosken Natura-alueeseen tulee lisäksi harkita, koska alueesta valtaosa kuuluu luontodirektiivin luontotyyppiin fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210).
Kalasto ja kalastus
Lammaistenlahden herkkyys on YVA-selostuksessa arvioitu suureksi, vaikka Kokemäenjoen todetaan tutkimusten mukaan olevan Selkämeren tärkein vaellussiikajoki ja Lammaistenlahti vaellussiian tärkein lisääntymisalue. Kaupallista kalastusta ei harrasteta Lammaistenlahdella, mutta joen kalantuotannolla on huomattava merkitys sekä Selkämeren ammattikalastukseen että kalastusmatkailuun ja siihen liittyviin elinkeinoihin. Kalastusmatkailun paikallistaloudellinen merkitys on suuri heti alueen alapuolisilla koskipaikoilla Nakkilassa ja Ulvilassa. Alue on yksi suosituimmista lohikalojen vapa-kalastusalueista Etelä-Suomessa.
Lohikalojen (lohi, taimen, vaellussiika) poikastuoton lisäämiseksi alueella on tehty kunnostustoimia, joita on myös tarkoitus jatkaa. Lisäpäästöt uhkaavat kalataloudellisten kunnostusten aikaansaamaa positiivista kehitystä joen poikastuotannossa.
Alumiinipitoisuudet nousevat entisestään lisäpäästöjen johdosta, eikä tämä tue vesienhoidoin hyvän tilan saavuttamista. Lisääntyneisiin ammoniumpäästöihin suhtaudutaan YVA-selostuksessa varsin keveästi. Sulfaatin vaikutukset vaellussiialle oletetaan samoiksi, kuin kirjolohelle, mutta tätä ei perustella muulla kuin tiedon puutteella. Varovaisuusperiaatetta noudattaen olettamukseen tulee suhtautua kriittisesti.
Lammaistenlahden herkkyys tulee edellä mainituista seikoista johtuen arvioida erittäin suureksi ja tätä kautta haitallisen vaikutuksen merkitys suureksi. Toisin sanoen vaikutus on pitkäaikainen ja haittaa kalantuotantoa, sekä kaupalliselle ja vapaa-ajankalastukselle maakunnallisesti tärkeät kalastusalueet pienenevät päästöjen vaikutusten johdosta.
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi
Euroopan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan vesienhoidon tavoitteena Suomessa ja koko EU:ssa on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen pinta- ja pohjavesissä. Kokemäenjoen osalta tavoite tulee saavuttaa vuonna 2021 tai viimeistään vuonna 2027.
BASFin suunnitellun purkuputken alapuolisen jokialueen pintavesien ekologinen tila on kuitenkin eri osissa joko tyydyttävä tai välttävä. Välttävä jakso alkaa heti Lammaisten padon alapuolelta ja jatkuu aina merialueelle saakka. Sulfaattipäästöt lähes nelinkertaistuvat nykyisestä tuotantovaiheessa 2 ja niiden muutoksen merkityksen arvioidaan selostuksenkin perusteella olevan keskisuuri.
Puitedirektiivin mukaisen vesin hyvän tilan saavuttaminen edellyttää, että tavoitteena tulee olla joen kokonaiskuormituksen vähentäminen – ei sen lisääminen.
Ilmastovaikutukset
Hankkeen ilmastovaikutuksia käsitellään ainoastaan yhden kappaleen verran ja taulukossa 2-1. Ilmastovaikutuksia tulisi avata hieman lisää ja tarkentaa erityisesti hankkeen energiankulutuksen ja energianlähteiden tietoja.
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Selostuksen mukaan BASF yhdistää taloudellisen menestyksen ympäristönsuojeluun ja yhteiskuntavastuuseen. YVA-selostuksessa ei kerrota mistä tulevat prosessissa käytettävät raaka-aineet mm. nikkeli-, koboltti- ja mangaanisulfaatti. Raaka-aineiden lähteet tulisi mainita joko YVA-selostuksessa tai kirjata siihen, että raaka-aineiden alkuperä ja niiden tuotantoketju on nähtävillä.
Koko tuotantoketjun läpinäkyvyys on oleellinen tieto arvioitaessa prosessin ekologista ja sosiaalista kestävyyttä myös raaka-aineiden osalta, mukaan lukien Suomen ulkopuolelta tulevat materiaalit. Akkutuotannossa käytettävistä materiaaleista osa aiheuttaa eri puolilla maailmaa huomattavia ekologisia ja sosiaalisia ongelmia sekä raaka-aineiden kaivuussa että niiden prosessoinnissa.
Johtopäätökset
YVA-selostuksessa keskitytään huomattavan paljon pintavesien sulfaatti-, typpi ja metallipäästöjen merkityksen vähättelyyn suhteessa joen nykyiseen kuormitukseen. Selittelyn alle tuntuu hukkuvan se tosiasia, että päästöt kuitenkin lisääntyvät ja sulfaattien osalta moninkertaistuvat. Ympäristön kuormitus on jo nyt hankealueella varsin huomattavaa. Nykyisen suurteollisuusalueen ja hankkeen kumulatiivinen kokonaiskuormitus on ratkaisevaa vesiekosysteemien ja vesienhoidon tilan kannalta.
Arviointiselostuksessa rehevöitymisriski arvioitiin hyvin vähäiseksi, koska perustuotantoa säätelee enimmäkseen fosfori. Tätä perustellaan sillä, että sulfaatin osalta arvioitiin, että se ei lisää fosforin liukenemista sedimentistä. Lisäksi arvioitiin, että ammoniumkuormitus ei ole kriittistä, koska tuottavuutta säätelee pääasiassa fosfori. Päättely sisältää jo varsin monta muuttujaa ja kuulostaa varsin tarkoitushakuiselta. Mallinnuksiin sisältyy aina epävarmuustekijöitä, kuten selostuksessakin myönnetään, joten varovaisuusperiaatetta noudattaen mittaviin sulfaattipäästöjen lisäyksiin tulee suhtautua rehevöitymisenkin suhteen kriittisesti.
Päästöjen kasvattaminen on ristiriidassa vesipuitedirektiivin tavoitteiden kanssa. Tämä pyritään kiertämään toteamalla, että vesienhoitosuunnitelma ei suoraan luo velvoitteita toiminnanharjoittajille. Yhteiskunta voi kuitenkin edellyttää toiminnanharjoittajia pysymään direktiivin tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömissä päästörajoissa tai muutoin edesauttaa vesienhoidon hyvän tilan saavuttamista esimerkiksi kompensaation tai kehittyneemmän teknisen ratkaisun (esim. suljettu kierto tai haitta-aineen tehokkaampi poisto prosessivesistä) muodossa.
YVA-selostuksen mukaan sulfaattipäästöjen vähentämiseen prosessivedestä ei lieventämistoimenpiteenä aiota ryhtyä, vaan tuotannon rajoittaminen poikkeuksellisessa alivirtaamatilanteessa nähdään ainoan ratkaisuna.
Laitoksen suunnitteluvaiheessa BAT-näkökohdat otetaan selostuksen mukaan ohjeistukseksi sekä prosessin että laitteiden valinnalle ja BAT-tasot asetetaan vähimmäistasoksi. Tämä tulee ottaa huomioon, ja kirjata selostukseen myös sulfaattipäästöjen osalta, sekä pyrkiä parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan puhdistustekniikkaan lisäkustannuksista huolimatta. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman pitkälle viety ns. suljettu kierto, jolloin haitta-aineita ei päätyisi käytännössä ollenkaan ympäristöön.
Markku Suominen
Varapuheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri
Risto Vilen
Aluesihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri