Satakunnan piirin muistutus Yyterin ranta-ase­ma­kaa­vas­ta

Yyterin alueelta puuttuu ajantasainen yleissuunnitelma, jolla aluetta voitaisiin kehittää matkailu ja luontoarvot yhteen sovittavalla tavalla. Matkailurakenteet tulee ohjata niin, että alueen käyttäjämäärät on mahdollista ohjata suoraan kulutusta kestäville alueille.

Ranta-asemakaavan puutteet

Ehdotuksessa ei oteta juurikaan huomioon suunniteltujen rakenteiden ja tulevan käytön vaikutuksia alueen luonnonarvojen säilymiseen. Natura-suojeluperusteiden säilyminen on kyseenalaista, koska alueen käyttö uhkaa jo nykyisellään niiden suojelua. Kaavaehdotuksessa vähätellään alueen kasvavan käyttöpaineen vaikutuksia erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin luontotyyppeihin.

Alue on kokonaisuudessa valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Maakuntakaavassa alue on merkitty osin virkistysalueeksi ja osin suojelualueeksi. Yleiskaavassa ehdotuksessa rakennettavaksi osoitettu alue on osoitettu suurimmaksi osaksi retkeily- ja ulkoilualueeksi ja virkistysalueeksi, jonka ympäristö säilytetään sekä luonnonsuojelualueeksi. Maakuntakaavan ohjauksen vastaisesti Yyterinniemen tekeillä olevassa osayleiskaavassa kaava- alue on osoitettu, oletettavasti ranta-asemakaavaehdotusta mukaillen, matkailupalvelujen alueeksi.

Ranta-asemakaavaehdotuksen mittavat suunnitelmat ovat ristiriidassa maakuntakaavan ja Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden (VAT) sekä Maankäyttö- ja rakennuslain kanssa.

Ehdotusvaiheen materiaali

Ehdotusvaiheen sähköinen kaavamateriaali on varsin epätarkkaa liian pienen resoluution tähden, eikä kaikista kaavakartoista ole aina mahdollista erottaa kaavamerkintöjä. Lisäksi aineisto on varsin sekavaa, samat raportit esiintyvät useaan kertaan, eikä materiaalin otsikko vastaa sisältöä. Erikoinen on myös 190 sivun täydennetty erillisliitekooste ilman kansilehteä tai edes sisällysluetteloa.

Vaikutukset Natura-alueisiin ja luontotyyppeihin

Asemakaavaehdotuksessa on esitetty useita kulkureittejä rantaan läpi Natura-luontotyyppien. Lisäksi on osoitettu toimintakenttä Natura-alueelle ja 5 hehtaarin huoltorakennusalue (VVSL-1) on osoitettu rantaan Natura-alueelle useiden Natura-luontotyyppien päälle. Alueella on myös kaikki kaava-alueella sijaitsevat erittäin uhanalaiset (EN) liikkuvat alkiovaiheen dyynit (1,1 ha). Kaava-alueen vaarantuneista (VU) valkoisista dyyneistä suunnitellulla huoltorakennusalueella sijaitsee kolmasosa (0,5 ha) ja vaarantuneista (VU) harmaista dyyneistä viidesosa (1,1, ha).

Ehdotuksen mukaan alueella liikkumista ohjataan useasta kohdasta suoraan Natura-alueen läpi rantaan ja rannan suuntaisesti pitkin herkkää dyyniluontoa.  Liikkuminen ja huoltorakennusalue sijoittuisivat Yyterin dyynikokonaisuuden edustavimpien sukkessiosarjojen alueelle.

Dyynisarjat koostuvat luontotyypin eri-ikäisistä kehitysvaiheista, jotka muodostavat samanlaisissa olosuhteissa aina samantyyppisen sukkessiosarjan.  Luontotyyppiyhdistelmät ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, joita säilyttämällä voidaan ylläpitää luonnon laaja-alaisia prosesseja paremmin kuin yksittäisiä luontotyyppejä suojelemalla. (Kontula & Raunio 2018).

Helppokulkuisessa maastossa satojen kävijöiden päivittäistä määrää on käytännössä mahdoton hallita ja pitää merkityillä reiteillä. Alueella liikutaan jo nyt jopa moottoriajoneuvoilla ja maastopolkupyörillä hallitsemattomasti, mikä näkyy maaston kulumisena ja luontoarvojen rapautumisena. Ehdotuksessa ei ole esitetty miten alueella kulku on hallittavissa. Natura-alueen rajaa myötäilevän aidan ja reittiviitoituksen riittävyys ei ole uskottavaa, ellei kulkua ohjata kauempaa pidemmältä matkalta Yyterin uimarannalle ohi herkkien luontotyyppien. Kaava-aineistosta ei selviä, miten raja-aita on tarkoitus toteuttaa Natura-alueelle suunnitellun tapahtumakentän kohdalla.

Suunnitellusta VVSL-1 alueesta todetaan myös Natura-arvion täydennyksessä seuraavasti:

Yyterin suhteen alueen käyttö on laajemman mittakaavan kaavaratkaisuissa tarkoitettu virkistykseen ja toisaalta myös suojeluun. Sinänsä nyt käsiteltävän kaavan osalta voidaan todeta, että merkittävä, pysyvä ja lähes palauttamaton heikentyminen (luontotyypin häviäminen) voisi kaavan alueella suoraan kohdistua lähinnä VVSL-1 merkinnällä tarkoitettuun alueeseen, jolle on tarkoitus sijoittaa kevytrakenteisia alueen palveluita tukevia rakenteita joko pysyvästi tai väliaikaisesti (esimerkiksi uimakoppeja) Se kohdistuu kaavan esityksen mukaan useamman luontotyypin alueelle.

Rantaan suuntautuvista ja rannan kulkureiteistä sekä VVSL-1 alueesta aiheutuisi vääjäämättä Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan vaatimusten vastaisesti merkittävä heikentävä vaikutus Natura-luontotyyppeihin. Luontodirektiivin tulkinnan mukaan kaikki lisääntyvä kulutus heikentää luontotyypin arvoa, mikä todetaan myös kaava-aineiston Natura-arviota täydentävässä arvioinnissa.

Kaavaillun tekojärven vaikutuksetkin Natura-alueeseen jäävät epäselviksi. Myönteistä ehdotuksessa on Natura-alueen parin metsäisen kuvion osoittaminen suojelualueeksi, mutta tämä ei kompensoi edellä mainittuja puutteita.

Luontoselvitykset

Luontoselvityksistä osa on tehty jo aiempaa ranta-asemakaavaa varten vuonna 2011. Kaavaehdotus on tästä vaiheesta monella tapaa muuttunut. Kaavan valmistelu kestää vielä aikansa, eikä maankäyttö voi perustua yli kymmenen vuotta vanhoihin selvityksiin. Kaavoituksen tulee aina perustua riittäviin ja ajantasaisiin selvityksiin (mm. Söderman 2003).

Monet alueen Natura- ja muutkin luontotyypit ovat vuoden 2011 jälkeen hyvin todennäköisesti muuttuneet sekä sijainniltaan että laadultaan. Yyterin sukkessio etenee jatkuvasti ja luontotyyppien nykyinenkin kulutus on saattanut muuttaa niiden laatua ja pinta-alaa. Luontotyyppien muutokset alueella voivat olla suuria lyhyenkin ajan sisällä (Mäkelä 2016, Ahlman 2010). Linnusto- ja liito-oravaselvitykset vanhenevat varsin nopeasti, joten nekin tulee ehdottomasti päivittää. Tuoreita liito-oravahavaintoja on aivan lähialueelta.  Kaikkien alueella esiintyvien lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusaste pitää päivittää suhteessa uusiin valtakunnallisiin luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusluokkiin (Ns. punaiset kirjat: luontotyypit 2018 ja lajit 2019).

Luontoselvitysten päivittämisen jälkeen olisi aiheellista tehdä uusi Natura-arvio.

Tekojärvi

Alueelle kaavailtu tekojärvi sijaitsisi aivan Natura-alueen rajalla. Ehdotusvaiheen materiaalin perusteella altaan vaikutuksia pintavesiin tai mahdollisiin tulvavaikutuksia ei ole millään muotoa tutkittu tai edes arvioitu. Tekojärven kaivuun, purkuvesien ja kaivettavien maamassojen sijoituksen vaikutukset tulee arvioida. Arviointi sekä lisätutkimukset Natura-alueisiin ja ympäröiviin suojelualueisiin, mukaan lukien pikkujärviin, tulee tehdä ehdotusta perusteellisemmin jo ennen vesiluvan hakemista. Asiantuntijalausunnossa vesialtaan vaikutuksista pohjavesiolosuhteisiin ja pohjavesiin todetaan, että paikalla ei ole tehty maastotutkimuksia maakerrosten ja pohjaveden pinnan aseman varmistamiseksi. Nämä tulee kuitenkin tehdä jo ennen kaavasta päättämistä.

Ajatus siitä, että sadat päivittäiset kävijät pysyisivät tekojärven rannoilla ja välttäisivät merenrantaan menoa, on epärealistinen. Suunnitelma kävijöiden ohjaamisesta ohi arvokkaiden Natura-luontotyyppien suoraan kulutusta kestäville alueille Yyterin uimarannalle olisi uskottavampi.

Yhteenveto

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin (Alatalo & Nyman 2014) mukaan Yyterin santojen avoin dyynialue on Etelä-Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue, jonka pituus on noin kolme kilometriä ja leveys vaihtelee 50-300 metrin välillä. Hiekkarannan takana dyynit muuttuvat eri vaiheita edustavien kasvillisuustyyppien jälkeen muinaisdyynien muodostamaksi aaltoilevaksi metsämaisemaksi, joka on erityisen hyvin havaittavissa Mäntyluodontien varren viereisissä metsissä. Alue on yksi harvoista paikoista Suomessa, missä ovat nähtävissä kaikki dyynikehityksen vaiheet.

Yyterin alueen tärkeimpiä arvoja ei tule vaarantaa yksittäisillä rakennushankkeilla. Juuri nämä arvot ja ominaispiirteet tekevät Yyteristä ainutlaatuisen ja valtakunnallisesti arvokkaan maisemanähtävyyden. Yyterin ei pidä seurata Kalajoen esimerkkiä, jossa lopputuloksena on vain yksi turistien kansoittama ja täyteen rakennettu hiekkaranta tuhansien samanlaisten joukossa.

Kaavamateriaalissa todetaan, että … Käytännössä on haasteellista asettaa tarkkaa numeerista ja perusteltua raja-arvoa kerrosneliömäärälle, rakennusalalle tai rakentamisen tai toiminnan etäisyydelle Natura-alueesta siten, että merkittävää haittaa ei aiheudu. Kaavalla ei voida ratkaista kaava-alueen ulkopuolisten alueiden – tai edes kaava-alueen sisällä olevien muuhun kuin rakentamiseen tarkoitettujen alueiden – käyttötapaa, käyttömäärää tai esimerkiksi kulutusta.

Edellä mainitusta seuraa jo varovaisuusperiaatteenkin mukaan, että ylimoitetuista kaavahankkeista tulee luopua aivan Natura-alueen rajalla, kunnes on aikaansaatu koko Yyterinniemen ajantasainen yleissuunnitelma.

Yyterin alueelle pitää saada uusi, luonnonarvot turvaava sekä virkistys- ja retkeilykäytön yhteensovittava yleissuunnitelma ennen uutta asemakaavoitusta. Maankäytönsuunnittelua ei tulisi tehdä asemakaava kerrallaan. Meri-Porin yleiskaava on lähes 20 vuotta vanha, eikä toteuta enää nykyisiä alueiden käytön tavoitteita. Natura-alueella on voimassa Porin yleiskaava vuodelta 1984. Yyterinniemen osayleiskaavaehdotuksessa esitetty kokonaan uusi matkailupalvelujen alue (RM) ohittaa maakuntakaavan, eikä maakuntakaavan ohjaava vaikutus näin toteudu. Asemakaavan ei tule ohjata yleiskaavoitusta, puhumattakaan maakuntakaavoituksesta. Ajantasaisen yleiskaavan ohella alueelle tulee tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka sovitetaan yhteen Preiviikinlahden, toivottavasti pian valmistuvan, hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa.

Kari Ylikoski

Puheenjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri

Viitteet

Ahlman, S. 2010. Lausunto Yyteri Beachfutiksen vaikutuksista Yyterin Natura-arvoihin. Ahlman Konsultointi & suunnittelu

Alatalo, J.& Nyman, M. 201: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotus Satakunnan ja Varsinais-Suomenarvokkaiksi maisema-alueiksi 2014

Hyvärinen, Esko; Juslén, Aino; Kemppainen, Eija; Uddström, Annika; Liukko, Ulla-Maija: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019

Kontula, T. & Raunio, A. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja. Osat 1 ja 2

Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset, Euroopan komissio 2000

Mäkelä, A. 2016. Yyterin Santojen luonnonhoitosuunnitelma. Raportti, Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2016

Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi –kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. – Ympäristöopas 109:1–196