Vastaselitys Köörnummen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asiasta
Yhdistykset ilmaisevan vakavan huolen asenteesta, joka on luettavissa kaikkien kolmen hakijan vastineissa. Eurajokeen purkuvetensä laskevat jätevedenpuhdistamot eivät edelleenkään halua ottaa vastuuta yhdessä tai erikseen joen hyvästä tilasta tai kokonaiskuormituksen huomattavasta pienentämisestä.
– Säkylän kunta katsoo vastineessaan Köörnummen puhdistamon toimineen luotettavasti ja pitää sen vaikutuksia todistettavasti vesistöille vähäisinä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n Eurajoen ja Eurajoensalmen tarkkailututkimuksen vuosiraporteissa (2018 ja 2019) on kuitenkin mainintoja enterokokkibakteereista puhdistamon purkupaikan tuntumassa. Heinäkuussa 2018 enterokokkien kaltaisia bakteereja havaittiin sekä purkupaikan ylä- että alapuolella runsaasti. Myös elo- ja lokakuussa 2019 purkupaikan alapuolella havaittiin runsaasti enterokokkien kaltaisia bakteereita, joista tosin vain osa oli ulosteperäisiä. Samaa purkupaikkaa käyttävä Apetit Ruoka Oy on ilmoittanut, ettei heidän puhdistamossaan käsitellä ollenkaan saniteettivesiä.
Yhdistysten mielestä vuosiraporttien enterokokkihavainnoista saa erilaisen kuvan Köörnummen laitoksen puhdistustuloksista ja toimintavarmuudesta kuin mitä hakija vastineessaan ilmoittaa.
Siirtoputken rakentamista kunta pitää kohtuuttomana vaatimuksena. Yhdistyksen huomauttavat, ettei kunta kuitenkaan avaa tarkemmin taloudellista tilannettaan tai putkivaihtoehtojen hinta-arvioita.
– Apetit Ruoka Oy (Liite 2) on sitonut brändiinsä vastuullisuuden, jonka se ilmoittaa tarkoittavan mm. kestäviä toimintatapoja kaikissa yrityksen toiminnoissa. Eettisissä periaatteissaan hakija kertoo jo tunnistaneensa toimintansa ympäristövaikutukset ja kehittävänsä toimintaansa haitallisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.
Vastineessaan Apetit Ruoka Oy ilmoittaa, että sen mielestä teknis-taloudellisesti järkevin purkupaikka puhdistamon jätevesille on Eurajoki. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei purkupaikan siirtämiselle olisi ympäristönsuojelullisia perusteita. Jätevedenpuhdistamonsa toiminnalla se katsoo olevan suhteellisesti vähäinen merkitys Eurajoen vesien tilaa koskevien tavoitteiden toteutumisessa. Yhdistysten mielestä vastineessa ilmaistu kanta näyttäisi olevan jossain määrin ristiriidassa hakijan ilmoittamien toimintatapojen vastuullisuuden sekä yrityksen eettisten periaatteiden kanssa.
Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt 13.12.2020 hallintokantelun (Liite 3) Varsinais-Suomen ely-keskukselle valvovan viranomaisen menettelytavoista, jotka liittyvät Apetit Ruoka Oy:n Säkylän tehtaan jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupiin ja niiden valvontaan. Kantelun mukaan Apetit Ruoka Oy:n tapaukseen liittyen oli Eurajoen yläjuoksun vesi kesän 2020 aikana limaista ja haisi pahalta. Häiriötilanteesta tai siihen johtaneesta toiminnasta ei tiedotettu.
Vesiensuojeluyhdistyksen tekemässä hallintokantelussa todetaan mm. seuraavaa:
”Apetit Oy:n huoltovastuulla olevia puskurialtaissa olevaa jätevesiä on puhdistettu kesällä 2020 siten, että altaiden täyttöaste oli korkeimmillaan huhtikuussa 98 %. Se laski lokakuun alkuun mennessä siten, että altaiden täyttöaste oli 36 % lokakuun alussa.
Tyhjennyspuhdistuksen seurauksena Apetit Ruoka Oy:n puhdistamolla purkuvirtaama Eurajokeen on ollut erityisen suuri heinä-syyskuussa. Purkuvirtaama vesistöön oli kesäkuukausina noin 100 000–130 000 m³/kk. Vesistönäytteenotoissa havaittiin fosfori- ja typpipitoisuuden nousu tyhjennyksen aikana. Fosforin ja typen osalta pitoisuustasot ovat olleet suuret. Kokonaiskuormituksena typen osalta oli kuormitus suuri erityisesti kesä- ja heinäkuussa. Eurajoen vesistönäytteissä tarkkailupaikkojen 14 ja 16 välillä
havaittiin elokuun näytteenotossa kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien kasvu siten, että pitoisuus fosforin osalta kaksinkertaistui ja typen osalta yli kaksinkertaistui.
Pitoisuuksienkohoaminen johtui Apetit Ruoka Oy teollisuusjätevedenpuhdistamolta tulleesta kuormituksesta, joka oli seurausta puhdistamon altaiden tyhjennyksestä. Tapauksen johdosta on käynnistetty toimenpide, joka velvoittaa Apetit Ruoka Oy:tä tekemään hakemuksen ympäristöluvan muuttamiseksi ja puhdistamon toiminnan tehostamiseksi muuttamalla muun muassa pitoisuusluparajoja.”
Varsinais-Suomen ely-keskus pyysi ja sai hakijalta selvityksen jätevedenpuhdistamon toiminnasta kyseisenä aikana. Vastauksessaan Apetit ilmoittaa mm., että fosforin, typen tai ammoniumtypen ”pitoisuusraja-arvoja ei vuosikeskiarvoa tarkasteltaessa olla ylitetty tai ylittämässä”.
– Hallintokantelun toisena tapauksena on JVP-Eura Oy:n häiriötilanne helmikuussa 2020. Vesiensuojeluyhdistyksen kantelun mukaan:
”Euran vesilaitoksen Vähä-Vaheen pumppaamosta johdettiin suoraan Eurajokeen talvitulvien aikana 10.2. ja 22.–23.2. 2020 ylikaatoputken kautta yhteensä 690 m³ viemärivettä. Pumppaamon kapasiteetti ei riittänyt huleveden pumppaamiseen JVP Eura Oy:n puhdistamolle. Jokeen johdetusta viemärivedestä otettiin näytteitä ja ne analysoitiin. Ylijuoksutuksen kuormitusarvo lisättiin puhdistamon ympäristöluvan kokonaiskuormitukseen.”
Näiden kahden Eurajokeen purkuvetensä laskevan jätevedenpuhdistamon tuoreesta häiriötilanteesta ei ole tiedotettu, vaikka avoimuudesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä on annettu useita kertoja lupauksia jokivarren asukkaille ja joen puolesta toimiville yhteisöille.
JVP-Eura Oy:n vastineessa toistuu useita kertoja, ettei se ole kiinnostunut muusta kuin oman puhdistamonsa toiminnasta aiheutuneesta vesistökuormituksesta Eurajoessa. Graafit osoittavat JVP-Eura Oy:n kuormituksessa huomattavaa vähentymistä vuositasolla, mutta ne eivät toisaalta kerro päiväkohtaisesta vaihtelusta. Yhdistysten mielestä alivirtaamatilanteessa yksittäisilläkin ravinne- tai lämpökuormapiikeillä voi olla kohtalokas vaikutus joen ekosysteemille, vaikka puhdistamo ei rikkoisi lupaehtojaan.
Vastineessa luetellaan lukuisia teknisiä keinoja sekä kustannustehokkaita pieninvestointeja, joilla hakija aikoo ylläpitää hyvää kehitystä puhdistustuloksiensa osalta. Tavoitteena on mm. tasoittaa virtausvaihteluita väliselkeytykseen, flotaatioon ja desinfiointiin sekä loiventaa hetkellisiä virtausvaihteluita, joiden vaikutusten vähentämisellä tavoitellaan parempaa puhdistusprosessin hallintaa ja toimintakykyä. Tästä huolimatta hakija pitää vähintään 95 % fosforin poistotehon saavuttamista vaikeana teollisuudelta tulevien liian ravinneköyhien jätevesien takia.
Yhdistykset hämmästelevät, ettei hakijan mittava tehokkuusohjelma ja kustannustehokkaat pieninvestoinnit pystyisi takaamaan vaadittua fosforin poistotehoa.
Yhdistykset toistavat valituksessa vaatimansa JVP-Eura Oy:n ympäristöluvan lupaehdon 4a fosforinpoiston vähimmäistehon nostamisen 95 prosenttiin 30.6.2022 mennessä.
Vastineessaan JVP-Eura Oy ilmoittaa, että erillistä purkuputkesta esimerkiksi Eurajoensalmeen aiheutuisi kohtuuton investointi- ja käyttökustannus verrattuna saavutettuun vesistökuormituksen vähenemiseen. Yhdistysten mielestä hakija ei avaa ko. kustannuksia, jotta investoinnin kohtuullisuutta verrattuna kuormituksen vähenemiseen voitaisiin arvioida. Yhdistys muistuttaa, että Eurajoensalmi on vain yksi ehdotettu vaihtoehto purkuputken sijoituspaikaksi.
JVP-Eura Oy ilmoittaa tunnistavansa Eurajoen alivirtaamakausien tilanteen, jolloin puhdistamojen purkuvesien osuus koko Eurajoen virtaamasta on normaalia suurempi. Tämän on tuonut esille vastineessaan mm. Varsinais-Suomen ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. JVP-Eura Oy ilmoittaa vastineessaan lisänneensä oman puhdistamonsa toimintavarmuutta investointien avulla ja jatkaa ilmoittamalla useita mitattuja ja laskettuja keskialivirtaama- ja keskivirtaamalukuja.
Yhdistysten mielestä keskiarvotiedot soveltuvat huonosti tämän ongelman kuvaamiseen, koska alivirtaamatilanteessa yksittäisilläkin ravinne- tai lämpökuormapiikeillä voi olla kohtalokas vaikutus Eurajoessa eläville vaelluskalojen poikasille ja muulle ekosysteemin eliöstölle, vaikka häiriöt tai ohijuoksutukset eivät nostaisi keskiarvotietoja riskirajoille.
Koko Eurajoen vesistöalue on luokiteltu vaelluskalajoeksi. Tämä perustuu kalastuslainsäädäntöön. Joen ylä- että alajuoksulla elää istutettuja ja luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja. Yhdistykset muistuttavat, että Eurajoen kalapopulaation kannalta päiviä, jolloin olosuhteet lisäävät kuolleisuutta merkittävästi, ei tarvitse olla kuin 1–2 vuodessa, kun sen vaikutukset populaatioon heijastuvat useiden vuosien ajan.
– JVP-Eura Oy:n pääomistaja on Euran kunta, jonka vastinetta yhtiö ilmoittaa ”kunnioittavansa ja kannattavansa”. Kunta tukeutuu vastineessaan pitkälti sitoutumattomasti toimivan Jokiohjelman ojavesiseurannan raporttiin vuodelta 2019. Vastineessaan yhdistyksille sekä Tapio Heikkilälle asiakumppaneineen kunta toteaa mm.:
”Kiintoaineen osalta JVP-Eura Oy:n olleen noin kymmenesosa, fosforin osalta viidesosa ja typen osalta neljäsosa esimerkiksi tarkkailtavana olleen Ahmasojan kuljettamasta määrästä.”
Euran kunta ja JVP-Eura Oy kuuluvat Jokiohjelman rahoittajiin. Sen sijaan Apetit Ruoka Oy, joka ei tiettävästi rahoita Jokiohjelmaa (Liite 4), katsoo omassa vastineessaan, ettei
”Eurajoen ja Köyliönjoen vapaaehtoisella JOKI-ohjelmalla ole asiassa oikeudellista merkitystä”. Yhdistysten mielestä näiden kahden Eurajoen kuormittajan vastineissa on paitsi asenteiden, myös kokonaiskuormituksen seurannan ja arvioinnin kannalta mielenkiintoinen ristiriitaisuus.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vastine 11.9.2020
valituksiin Dnro 00086/20/5110, Dnro 00081/20/5110 ja Dnro 00068/20/5110
Vastuualue suosittaa Eurajoen jätevedenpuhdistamojen purkupaikkavaihtoehtojen tarkasteluissa pidempiaikaisempaa ja kestävämpää ratkaisua, jossa ko. jätevesiä käsiteltäisiin suuremmassa jätevedenpuhdistamossa. Se tuo esille myös toimijoiden purkupaikkojen eriyttämisen yhtenä ratkaisuna.
Yhdistykset ovat samaa mieltä vastuualueen kanssa, että purkupaikkavaihtoehdoissa on tarkasteltava sellaisia paikkoja, jossa laimenemisolosuhteet ovat hyvät ja vesistön ekologinen tila sellainen, että hyvä tila tai sen saavuttaminen ei jätevesien takia vaarannu.
Yhdistykset ovat jo mielipiteessään (24.1.2019) vastustaneet purkuvesien laskemista vähävetiseen ja virtaamaltaan pieneen Eurajokeen, koska sen ekosysteemi on monenlaisille häiriöille herkkä. Jätevedenpuhdistamoiden lisäksi jokea kuormittavat kaatopaikkojen suotovedet, hajakuormitus, sateiden aiheuttamat huuhtoumat, kuivuus, joen säännöstely, ojitukset sekä happamat sulfaattimaat, joiden läpi joki alajuoksullaan virtaa.
Vastuualueen vastineen mukaan jätevesivaikutusten kannalta olennaista on häiriö- ja poikkeuksellisten päästöjen riski varsinkin alivirtaamakausilla ja niistä aiheutuvat vaikutukset vesistöön ja vedenottoon. Jaamme tämän huolen Varsinais-Suomen ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.
Siksi yhdistykset edelleen ensisijaisesti vaativat, että Vaasan hallinto-oikeus hylkää Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemät ympäristönsuojelulain mukaisten päätökset nro:t 489/2019, 490/2019 ja 491/2019 ja velvoittaa lupien hakijat käynnistämään uusien siirtoputkilinjojen suunnittelu sekä hakemaan niille ympäristölupaa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto 10.9.2020 valituksiin Dnro 00086/20/5110, Dnro 00081/20/5110 ja Dnro 00068/20/5110
Lupapäätösten määräaikaisuus: Aluehallintoviraston näkemys on, ettei valittajien vaatimukseen lupapäätöksen muuttamisesta määräaikaiseksi olisi ympäristönsuojelulain 87 §:n tarkoittamaa painavaa syytä.
Yhdistysten kanta on edelleen, että lupien määräaikaisuutta tukevat nimenomaan puhdistamojen toiminnan erityiset ominaisuudet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arviointiin liittyvät painavat syyt.
Haitallisten vaikutusten arvioinnin vaikeutta kuvaavat esimerkiksi valitusprosessin vastineissa esiintyvät erimielisyydet Eurajoen tilasta (ekologinen, kemiallinen, hygieeninen). Myöskään vuosikeskiarvotietojen käyttö puhdistamojen ravinnekuormista kuvaamassa ei anna oikeaa kuvaa vesistön tilanteesta, koska Eurajoessa virtaamaolot vaihtelevat eri vuodenaikoina suurestikin.
”Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa, että ääriolosuhteet edelleen yleistyvät. Suuret virtaamat voivat yleistyä ja vastaavasti kesän alivirtaamakaudet pidentyä ja joki voi kuivua entisestään kesäkausilla.”
todetaan osuvasti Varsinais-Suomen ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa 15.2.2019.
Vastineessaan 11.9.2020 vastuualue esittää, että jos puhdistamojen purkupaikat kuitenkin säilytetään Eurajoessa, on lupamääräysten oltava määräaikaisia, ja lupien tarkistus on tehtävä viimeistään seuraavan ekologisen tilan luokittelun yhteydessä, noin kuuden vuoden päästä, jolloin määräaika voisi olla 1.1.2027. Tämä tukee myös yhdistysten valituksessaan esittämää toissijaista vaatimusta lupien määräaikaisuudesta.
Porissa 5.1.2020
Vakuudeksi:
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry
puheenjohtaja Ilpo Koppinen
sihteeri Karri jutila
Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry
puheenjohtaja Niina Laihonen
sihteeri Lassi Kauko
Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry
puheenjohtaja Esa Hankonen
sihteeri Aleksi Reini