Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjanmaan piiri Suomenselän yhdistys

Suomenselkä
Navigaatio päälle/pois

VIERASKASVILAJIT POIS LUONNOSTA

Jättipalsami. Kuva: Salla Pitkänen
Jättipalsami. Kuva: Salla Pitkänen

Jättipalsamitalkoot Kuortaneella 18.7. klo 17-19

Talkoissa siivottiin jättipalsamia Laksonpolun viereisen niityn reunasta. ELY-keskuksen järjestämissä talkoissa oli mukana kuusi kitkijää.

Yhteisesti toimien voimme saada kuriin ikävän vieraslajin kirkon lähiympäristöstä.

 

Lupiinitalkoot Alavudella maanantaina 4.7.  klo 17-19

Talkoissa puhdistettiin Alavuden yläkoulun lähiympäristöä lupiineista. Paikalle kokoontui noin kymmenen talkoolaista, jotka siivosivat tien varren rinnettä. Kiitos kaikille.  Talkoista vastasi ELY-keskus / Salla Pitkänen

Alavudella lupiinit saavat kyytiä. Kuva: Salla Pitkänen
Alavudella yläkoulun vieressä oleva rinne puhdistuu lupiineista. Kuva: Salla Pitkänen.

 

Lupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputket uhkaavat luonnon monimuotoisuutta tukahduttamalla läheltään muut lajit. Taimea kerrallaan niistä voi kuitenkin päästä eroon.

 

Vanhempia talkootapahtumia:

20.6.2022 talkoiltiin Tuurissa siivoten lupiineja Töysänjoen reunoilta. Paikalla oli kymmenen ahkeraa. Talkoista vastasi ELY-keskus / Salla Pitkänen.

Heinäkuun 28. päivä 2021 kitkettiin Kuortaneella jättipalsamia kirkon kupeessa ELY-keskus järjestämissä talkoissa.  Jättipalsamia on päässyt harmillisesti leviämään sekalaisesta kasvijätteestä kirkon kohdalla olevalle pellolle. Yhdessä ahkeroiden saimme vähennettyä tämän kohteen jättipalsamikasvustoa, mutta työtä jäi vielä seuraaviksi kesiksi.

Luonnonystävät osallistui ELY-keskuksen järjestämiin lupiinitalkoisiin 22.6.2021 Tuurin terveystalon luona.

Keskiviikkona 5.8.2020 talkoiltiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämässä kökässä Alavuden Tuurin Terveystalon läheisellä alueella (Väkkäräpakantie 6, 63610 Alavus). Kasveja yritettiin kuokkia maasta juurineen. ELY-keskus järjesti elokuun alussa Alavudella ja Töysässä myös vieraslajiluennon.

Torstaina 9.7.2020 saivat kyytiä Tuurinportin lupiinit.

ELY-keskuksen vieraslajiharjoittelija Eveliina Lampinen oli tapahtuman vastaava järjestäjä. Paikalla oli kökkäväkeä Luonnonystävistä, Tervajaloista, Kuulattarista, Alavuden kaupungilta sekä lisäksi yksityisiä ihmisiä yhteensä 20 henkeä. Koko peltoalaa ei ehditty käsitellä, mutta siemensäkkejä tuli enemmän kuin lava-auton kyytiin mahtui. Siementen keruu ei vielä riitä lupiinin nujertamiseksi tältä pellolta, mutta lisääntymistä se estää. Tarkoituksena on uusia talkoot syksyn tullen.

Kökkäväkeä Tuurin lupiinipelloilla. Kuva: Tuija Hakala
Kökkäväkeä Tuurissa keräämässä lupiinien siemeniä. Kuva: Tuija Hakala.

 

Lupiininsiemenet pussissa. Kuva: Tuija Hakala
Lupiinin siemenet pussitettiin. Kuva: Tuija Hakala.

Klemettimuseon pihalla Kuortaneella järjestettiin kesäkuulla 2020 Kuurtanesseuran ja Luonnonystävien kanssa yhdessä lupiininkitkentätalkoot. Yhdessä tehden työ oli mukavaa. Se oli myös palkitsevaa, sillä saimme revittyä maasta kaikki lupiinin alut.

Lupiinitalkoot Kuortaneen Klemettimuseolla. Kuva: Tuija Hakala
Lupiininkitkentätalkoot Klemettimuseon pihalla Kuortaneella. Kuva: Tuija Hakala
Lupiininkitkentätalkoissa Kuortaneen Klemettimuseolla. Kuva Tuija Hakala
Lupiinit kaivettiin juurineen maasta. Kuva: Tuija Hakala.
Kitkettyjä lupiineja pussitetaan. Kuva Tuija Hakala
Kitkettyjä lupiineja pussitetaan. Kuva: Tuija Hakala

 

Kasviuutuudet viehättävät puutarhaharrastajia. Osa koristekasveista voi kuitenkin osoittatua ongelmaksi, jos ne pyrkivät siirtymään luontoon ja syrjäyttämään kotoisia lajejamme. Siksi jokaisen puutarhurin ja ammattilaisen olisi hyvä olla tarkkana uutuuksia kokeillessaan.

Vaarallisiksi vieraslajeiksi ovat osoittautuneet mm. lupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki. Lupiini on tehnyt valtaustyötään jo kymmenien vuosien ajan sillä seurauksella, että kasvi löytyy lähes joka paikasta teitten varsilta. Pitkään luultiin, että lupiini pysyy pois varjoisista paikoista kuten metsistä, mutta näin ei asia ole. Jos lupiini menee metsään, se muuttaa vähitellen koko metsäluonnon. Aluksi se syrjäyttää kenttäkerroksen lajit varjostamalla, sitten se muuttaa maaperän ravinteisuuden. Arvoitus on, mitä se tekee puiden kasvulle ja terveydelle. Metsän kasvilajien muuttuessa häviävät myös tutut eläinlajit. Yksi lupiiniyksilö voi tuottaa jopa 7000 siementä. Siementen itävyys säilyy kymmeniä vuosia.

On tärkeää, että pyrimme estämään lupiinin leviämistä. Helpointa on puhdistaa pienet lupiinien sillapääasemat, ne alueet, joissa lupiinia on vasta vähän. Pahoin lupiinin valtaavat alueet kannattaa aluksi niittää, jotta siementen syntyminen voidaan estää. Vähitellen kasvuston taantuessa taimia voi kitkeä pois.

Luonnonystävät tahtoo edistää luonnonlajien hyvinvointia. Siksi järjestimme kesällä 2019 vieraslajien torjuntakilpailun, mutta osallistuminen jäi vaisuksi. Kesällä 2020 osallistuttiin lupiinitalkoisiin yhdessä Kuurtanesseuran kanssa. ELY-keskus pyysi yhdistystämme yhdeksi yhteistyökumppaniksi Tuurinportin lupiinitalkoisiin, ja pyyntöön vastattiin myönteisesti.

Jatkossa järjestetään toivottavasti lisää kitkentätempauksia ja talkoita. Jos Sinä haluat järjestää talkoot, pyydä tuttaviasi mukaan. Kysy apuvoimia myös Luonnonystäviltä. Alla on ohjeita talkoiden järjestämiseksi.

RYHDY TORJUMAAN VIERASLAJEJA:

  • Torjuntatyötä voi tehdä omalla maalla tai maanomistajan luvalla toisen maalla.
  • Torjunta kohdistetaan vaarallisiin vieraskasvilajeihin esim. lupiiniin, jättipalsamiin, jättiputkiin, kurtturuusuun (lajilista ja torjuntaohjeita löytyy alla olevasta linkistä).  Erityistä varovaisuutta pitää noudattaa jättiputkien hävittämisessä.
  • Torjuntatyö voidaan tehdä kitkien, peittäen tai niittäen. Myrkkyjä ei saa käyttää.
  • Kasvijäte hävitetään asiallisesti siten, ettei levintävaaraa enää ole.

https://www.vieraslajit.fi/lajit/HBE.MG2/list

 

Villiintyneitä lupiineja Alavudella. Kuva: Anitta Marttila.

 

Lupiinin niitto ennen siementen kypsymistä on tärkeää, sillä iso kasvi voi tuottaa useita tuhansia hyvin itäviä siemeniä. Kuva: Tuija Hakala

 

Jättipalsami uhkaa rantalehtoja, jättiputki myös ihmisten terveyttä.

Kurtturuusut valtaavat alaa meren hiekkarantojen lajeilta. Kiulukoita syöneet linnut kuljettavat siemeniä jopa satojen kilometrien päähän. Siksi kurtturuusut on syytä torjua myös sisämaassa.