Uusin Saukonjälki on pdf-muodossa oleva nettilehti.
Saukonjälki nro 9 avautuu täältä
Huom! Jotkut selaimet avaavat lehden tietokoneruudulla allekkaisina sivuina. Lehti on sitenkin hyvin luettavissa, mutta parhain lukukokemus saavutetaan, jos lehti avautuu aukeamittain isoin sivuin. Ilmaista Adobe Acrobat -ohjelmaa käyttäen lehti avautuu kaikilla selaimilla parhaalla tavalla.
Vanhoja numeroita saatavana. Kysy puheenjohtajalta tai sihteeriltä.
Yhdistyksessämme heräsi jo toiminnan alkuvaiheessa ajatus kotiseutumme luonnosta kertovan kirjan tai lehden tekemisestä. Asiassa päädyttiin lehteen. Lehden nimeksi tuli Saukonjälki.
Antero Mäkelä kirjoittaa ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa kauniisti lehden tarkoituksesta ja synnystä: ”Etsimme lehdelle nimeksi kaikkia toiminta-alueen kuntia yhdistävän tekijän. Saukko, tuo salaperäinen vesiemme kulkija, voi yhden yön aikana jättää jälkensä jopa kaikkien kolmen kunnan alueelle. Lapuanjoen uomassa tai sulan kosken rantalietteellä sen jälkijono elävöittää maisemaa. Valitettavasti ihmisen maisemaan jättämät jäljet eivät aina ole yhtä kaunista katseltavaa. Tämän lehden tarkoituksena on saukon tavoin jättää myös meiltä ihmisiltä myönteisiä jälkiä elämäämme rikastuttamaan.”
Kirjoittajiksi on pyydetty eri alojen asiantuntijoita ja ajattelijoita, runoilijoita sekä nuorten ja lasten tekstejä tai kuvia.
Lehden sivumäärä on paperilehdissä 40-44 sivua, uusimmassa digitaalisessa lehdessä sivuja on 100.
Esimerkkejä vanhojen lehtien sisällöistä
Nro 1 / 1995:
Ilkka Laitakari: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kallioperä
Reijo Salmi: Suomenselän läntisellä laidalla
Antero Mäkelä & Esko Rajala: Saukon esiintymisestä Lapuanjoen latvavesillä vuosina 1987-1994
Matti Ignatius: Varjelkaamme tätä maata!
Tapani Ala-Mutka: Ihminen, tekniikka ja luonto
Virpi Yli-Kuha: Maalaastytöön ajatuksia kaupungin kivikaruulta
Nro 2 / 1996:
Jukka Kotola & Jouni Näpänkangas: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän geomorfologiasta
Antero Mäkelä: Kaksi vuosikymmentä liito-oravien perässä
Esko Rajala: Uhanalainen tuulihaukka etsii asuntoa
Sonja Kokkila: Miksi luontoa täytyy suojella?
Kauko Niemi-Hukkala: Tessi-koira ja kanadanhanhet
Outi Pyykkö-Mäki: Kompostikäymälä sopii omakotitaloonkin
Nro 3 / 1997:
Jukka Kotola: Kuortaneenjärvi, Lapuanjoen helmi
Pertti Sevola: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän vesistöt
Katri Auraniemi: Suomenselän metsäpeura
Sisko Istanmäki: Sinisilmä ja ruskea kirjekuori
Ulla Niemi-Hukkala: Runoja keväästä syksyyn
Arto Osala: Stressiä? (Sarjakuva)
Nro 4 / 1998:
Erkki Pulliainen: Mitä kuuma karhukesä 1998 opetti?
Katri Auraniemi: Töysän ympäristön tila selvitetty
Jukka Koivisto: Natura 2000 -kohde: Alavuden Kuivasjärvi
Antero Mäkelä: Vähä-Vehkajärven ikimetsä
Tuija Hakala: Puoliloiset puutarhassa
Tuurinkoulun 3-4 luokkalaisten ajatuksia ja havaintoja luonnosta
Nro 5 / 1999:
Jouni Kalmari: Alavuden Vähä-Vehkajärven luontoselvitys 1998
Jukka Kotola: Kuortaneenjärven vesikasvillisuuskartoitus
Reijo Salmi: Elpyykö Ponnenjärvi
Markus Haakana: Tuulihaukan pönttöpesinnät Töysässä 1988-1999
Jouni Kalmari: Perustietoa taajamametsistä
Juha Jokiaho: Runoja
Nro 6 / 2001:
Reijo Siloaho: Havaintoja Alavuden perhoslajistosta
Reijo Salmi: Iso Vuorijärven luontoselvitys
Esko Rajala: Ruisrääkän paluu
Antero Mäkelä: Etelä-Majasaari – lehtojensuojelualue
Eliisa Koskinen: Totta joka sana, Nykyaika
Kirkkomännikön koulun oppilaat: Pieniä ötököitä
Nro 7 / 2003:
Seppo Kontiokari: Suomenselkä perhosten leviämisreittinä ja leviämisesteenä
Esko Rajala: Pennalanlahden pesimälinnusto kesällä 2003
Reijo Salmi: Kuinka maankamaramme on muodostunut?
Juha Saarinen: Suomenselkä aikojen saatossa
Jouni Hongell: Perinteisten maaseutualueiden hoito
Eveliina Ojala: Monipuolinen metsä
Nro 8 / 2008:
Terttu Rajala: Kaksi vuosikymmentä luonnon puolesta
Esko Rajala: Kuukkeleita alueellamme
Anneli Heinonen: Kotiseutumme ruokasienistä
Reijo Salmi: Kurkistus 6000 vuoden taakse
Tuija Hakala: Reliktiäyriäinen Kuortaneenjärvessä
Anni Kytömäki: Luonnonperintösäätiö ja Ikimetsän ystävät ry – toimintaa metsien puolesta
