Vieraslajit Vantaan kasvimaailmassa

Mikä on vieraslaji?

Vieraslaji on kasvi- tai eläinlaji, jonka on ihminen joko tahallaan tai tahattomasti tuonut asuinseudulleen ja joka on sieltä levinnyt luontoon. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, jos se omin neuvoin selviää Suomen luonnossa ja pystyy levittäytymään. Vieraslajeja ovat siis esimerkiksi luontoon karanneet viljelykasvit tai sinne tarkoituksella istutetut tai kylvetyt koristekasvit.

Mikä on tulokaslaji?

Tulokaslaji on omin avuin maahan rajan yli levinnyt, eikä sellaista vastaan laadita poistostrategiaa. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa tulokas voi tuoda mukanaan jonkin vakavan taudin.

Vieraslajien leviäminen ”vahingossa”

Tyypillisin tilanne, jossa vieraslajit leviävät, on puutarhajätteen vieminen metsään. Jätteessä on juurenpalasia ja siemeniä, jotka jäävät pahimmassa tapauksessa menestymään luontoon syrjäyttäen alkuperäisen kasvimaailman. Myös espanjansiruetana voi kulkeutua maapaakkujen mukana.

Vieraslajien hävittämisestä

Vantaalla ei ole omaa vieraslajistrategiaa. Ympäristökeskuksen luonto-oppaat ja purotalkkarit järjestävät ohjattuja vieraslajitalkoita, joissa on keskitytty kitkemään jättipalsamia. Tämän lisäksi Vantaan kaupunki kannustaa myös asukkaita itseään järjestämään vieraslajitalkoita, jolloin kaupunki hoitaa kerätyn jätteen poiskuljetuksen (poiskuljetus sovittava erikseen: ymparistosuunnittelu@vantaa.fi).

Tällaisissa omissa talkoissa on kuitenkin tärkeää olla vetäjänä henkilö, joka ensinnäkin tuntee poistettavan lajin ja lisäksi tavan ja ajankohdan, jolla poisto tehdään. Muun muassa jättipalsami roiskii jo kosketuksesta siemenensä maastoon, eikä yksivuotisen lajin kitkennästä ole silloin mitään hyötyä.

Vantaalla haitalliseksi luonnehditut havaitut vieraskasvilajit: jättipalsami, jättiputket, komealupiini, kurtturuusu, japanin– ja sahalinintatar.

Muita merkittäviä vieraskasveja: etelänruttojuuri, isotuomipihlaja, terttuselja, kiiltotuhkapensas, piikkisalaatti, idän– ja lännenkanukka.

Teksti ja kuvat: Vesa Järvinen