Pajut ovat puhkeamassa kukkaan

Pajut ovat tärkeitä kevään varhaisille hyönteisille. Seuraavaksi tutustumme hieman paremmin maamme pajulajeihin.

Täällä eteläisessä Suomessa kasvaa kolme yleistä, isoa pajulajia, joita voidaan kutsua kissapajuiksi. Niiden kukintojen suojussuomut karisevat varhain keväällä, ja esiin paljastuvat pehmeäkarvaiset pajunkissat. Lajit ovat puun muotoon kasvava raita (Salix caprea), kookas laajoja pensaikkojakin muodostava kiiltopaju (S. phylicifolia) ja tuhkapaju (S. cinerea), iso pensas sekin. Näiden pajujen kissat puhkeavat kukkaan ennen lehtien puhkeamista. Hedekukat avautuvat keltaisiksi palleroiksi, jotka värjäävät maiseman, varsinkin pensaikkoina kasvaessaan, kauniin keväisen keltaisiksi. Tuhkapaju on näistä kolmesta myöhäisin kukkija.

Kaikki pajut ovat tärkeitä kevään varhaisille hyönteisille. Kukinnot tarjoavat mettä ja siitepölyä niin kimalaisille ja mehiläisille kuin kukkakärpäsille ja perhosille, jotka ovat aikuisina talvehtineet. Pajut ovat paikastaja tilanteesta riippuen joko tuuli- tai hyönteispölytteisiä. Keltaisena hehkuvat hedekukinnot ovat erillisissä hedepuissa ja –pensaissa kuten myös vaatimattomamman vihertävät emikukinnot. Kun lehdet vihdoin puhkeavat, hedekukinnot ovat jo kuihtumassa. Emikukintoihin taas kehittävät siemenet, jotka kesällä aikanaan vapautuvat hahtuvina tuulten kuljetettaviksi uusille kasvupaikoille.

Kissavaiheessa nuo kolme pajua erottuvat toisistaan ulkomuodon ja oksien pinnan avulla. Raita on yleensä puumainen tai korkea monirunkoinen, pystyhaarainen pensas. Sen oksat ovat harmaat – ruskeansävyiset, pinta on vaihtelevan heikkokarvainen.

Kiiltopaju on selvästi pensas, joka isonakin jää suunnilleen kolmimetriseksi korkeudeltaan. Oksien pinta on kiiltävä, puna- tai kellanruskea, kalju. Tuhkapaju on muodoltaan kuin kiiltopaju, mutta usein korkeampi pensas. Sen oksat ovat harmaasävyiset, samettimaisen tiheään lyhytkarvaiset.

Jos näet pajun, jonka lajista et lopulta saa selvää, ei hätää: pajuilla on paljon epäselviä risteymiä. Kaikkiaan pajulajeja on Suomen luonnossa lähes kolmekymmentä, joista suurin osa on matalia pensaita. Ja ne suurimmat, kuten tuttu ”hopeapaju”, ovat viljelyperäisiä.

Muista, että jokamiehenoikeudella et saa katkoa maljakkoon oksia pajuista, jollet itse omista kyseistä maata, tai sinulla on oltava maanomistajan lupa. Sama pätee myös kaupungin mailla.

Teksti ja kuvat: Vesa Järvinen