Tulokaslajit

Tulokaslajit ovat uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle

Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista osa uhkaa luontomme monimuotoisuutta. Ihminen on itse tarkoituksellisesti tuonut Pohjolaan lukuisia uusia vieraslajeja kuten minkin, supikoiran ja kanadanhanhen sekä suuren joukon puu- ja ruohovartisia koristekasveja. Lisäksi yhä useammat lajit tulevat tänne salamatkustajina laivojen, autojen tai junan kyydissä. Vieraat lajit haittaavat alkuperäisiä lajeja saalistamalla niitä sekä kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa. Tulokkaat ovat myös aiheuttaneet tauteja sekä muuttaneet elinympäristöjen rakennetta. Osa lajeista leviää voimakkaasti, kuten kurtturuusu, jättiputket, jättipalsami ja lupiini. Esimerkiksi amerikkalainen minkki tuhoaa vesilintujen pesiä saaristoissa ja lintuvesillä. Rapurutto hävitti 1900-luvun alussa ravut parhaista pyyntivesistä.

Luonnonsuojelulain (LsL 43§) mukaan vierasperäistä lajia ei saa levittää luontoon, jos on mahdollista, että kyseinen laji muodostaisi pysyvän kannan. Laki ei kuitenkaan koske puiden istuttamista metsätalouskäyttöön.

Kansainvälisen biodiversiteettipäivän 22.5. vuoden 2009 teema ovat vieraslajit.

Jättiputkien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija on kartoittanut jättiputkien esiintymistä omien havaintojen, puutarhurien ja asukkaiden ilmoitusten pohjalta. Varsin usein esiintymä löytyy hylätyltä tontilta. Maanomistajaan otetaan yhteyttä (puhelimitse tai kirjeitse) ja kerrotaan kiinteistöllä esiintyvästä haitallisesta tulokaslajista, jonka kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan, jotta se ei pääse leviämään ympäristöön. Samalla toimitetaan esitteitä ja materiaalia jättiputkien tunnistamisesta, ekologiasta ja niiden torjunnasta (esim. Pohjois-Karjalan ja Kainuun ympäristökeskukset 2007: Jättiputki: Biologia ja torjunta).

Jättiputken kasvinesteessä on furanokumariinia, mikä aiheuttaa iholle yhdessä auringon UV-säteilyn kanssa palovamman kaltaisia, hitaasti paranevia rakkuloita. Herkemmillä ihmisillä se voi myös aiheuttaa hengitystieoireita. Kasvi on vaarallinen etenkin lapsiperheiden asuinympäristössä. Jättiputken käsittelyssä hengitys- ja silmäsuojat ovat välttämättömät.

Kaupungin puutarhurit ovat vastanneet käytännön torjuntatoimista kaupungin maalla. Jättiputkilajeja on torjuttu niittämällä ja parina viime vuonna glyfosaattipitoisella Roundup –torjunta-aineella.

Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija on tiedottanut asukkaille tulokaslajeista ja antanut yksilökohtaista neuvontaa. Lajien poistaminen on kuitenkin aina kiinteistön omistajan vastuulla. Myös naapurikiinteistöjen omistajien kannattaa olla valppaana ja tarttua torjuntatoimiin maallaan sekä tiedottaa ongelmakohteen maanomistajalle itse heti, kun ongelma havaitaan. Esimerkiksi jättiputken torjuntaan tarvitaan asianmukaiset varusteet.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on huolestunut tulokaslajien leviämisestä Suomen luontoon ja pyrkii toiminnallaan levittämään tietoa lajien haitallisuudesta sekä keinoista, joilla lajien leviämistä voidaan torjua.

Heli Jutila, ympäristöasiantuntija
Hämeenlinnan kaupunki

Karri Jutila, aluesihteeri
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri