Esitys Evon kansallispuiston perustamisesta

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri esittää, että Hämeenlinnan Lammin Evolle perustettaisiin kansallispuisto ja että Ympäristöministeriö käynnistäisi Evon kansallispuiston perustamisen lainsäädäntövalmistelut.

Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Yhteensä noin 8 500 hehtaarin alueella voi patikoida merkityillä reiteillä, yöpyä laavuilla tai telttailuun varatuilla paikoilla. Kalaonnea pääsee kokeilemaan Evon virkistyskalastusalueella. Evon retkeilyalue soveltuu hyvin päivän tai parin patikkaretkikohteeksi.

Evon alueen luontoarvot on selvitetty perusteellisesti luonnonmetsien, soiden ja humusvesien suojelemiseksi perustetun Natura-alueen puitteissa. Evo on tyypillistä vedenjakajaseutua, jossa maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Retkeilyaluetta hallitsee sen keskiosan harjumaisema, jonka vastapainona alueen reunat ovat kivikkoisempia ja vaikeakulkuisempia. Alueella tavataan luontodirektiivin liitteen II lajeista mm. liito-orava, ilves, saukko, karhu, kivisimppu ja punahärö. Harvinaisimpia kasveja ovat ketokatkero, kirkiruoho, hirvenkello, kangasvuokko, haapariippusammal, lupporustojäkälä ja lännenmunuaisjäkälä.

Evon alue koostuu vuonna 1994 perustetusta valtion retkeilyalueesta ja luonnonsuojelualueista, Hämeen ammattikorkeakoulun Evon opetusmetsästä sekä Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsästä sekä rantojensuojelu- ja soidensuojeluohjelma-alueista. Retkeilyalueella harjoitetaan luonnon virkistyskäytön tarpeet huomioon ottavaa metsätaloutta. Natura-alueen pinta-ala on 7 860 ha, josta noin 4 500 ha on valtion retkeilyaluetta.  Luonnonsuojelupiirin esitys käsittää runsaan 5 000 hehtaarin alueen, joka koostuu valtion retkeilyalueesta ja suojelullisesti arvokkaasta opetusmetsään kuuluvasta Syrjänalusen harjusta.

Evon luonnonsuojelulliset arvot ovat huomattavat, sillä Evon aarnimetsät Kotinen ja Sudenpesänkangas kuuluvat eteläisimmän Suomen parhaimmistoon. Näiden vanhojen metsien suojelualueiden yhteispinta-ala on noin 700 ha. Niiden aarniolajisto tunnetaan poikkeuksellisen hyvin Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla pitkään tehdyn tutkimuksen ansiosta (Vuorenmaa ym. 2011). Metsiensuojelualueet voisivat muodostaa kansallispuiston ytimen. Metsähallitus on perustanut Kotisten ja Sudenpesänkankaan ympärille suojelumetsät (kuvassa rasterilla), joilla metsäluonnon suojelua on tarkoitus edistää ennallistamistoimin. Nämä suojelumetsät nostavat Evon suojelualueiden pinta-alan noin 2 000 hehtaariin. Luonnonarvot on selvitetty ja sisällytetty Metsähallituksen Evon alue-ekologisen suunnitelmaan. Evon alue on jopa kansainvälisesti tärkeä tutkimus- ja opetuskohde. Siellä tehdään monipuolista maa- ja vesiekosysteemien tutkimusta, mm. metsän- ja riistantutkimusta sekä ympäristöntukimusta. Evolla toimivat mm. Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä yliopistot, ennen muuta Helsingin yliopisto. Lisäksi Evon alue kuuluu Suomen pitkäaikaisen ympäristöntutkimuksen verkostoon, FinLTSER:iin, joka on nimetty kansallisesti tärkeäksi tutkimuksen tutkimuselimeksi.

Evon aluekokonaisuus on nimetty Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarvetyöryhmässä yhtenä tärkeänä metsäalueena Etelä-Suomessa. Etelä-Suomen maakuntien liittojen liittouman luonto- ja kulttuuriympäristön visiossa Evon alue sisältyy laajaan Järvi-Suomen ja Salpausselkien ympäristöarvoiltaan vetovoimaiseen aluevyöhykkeeseen ja sen sisällä Päijänteen kansallispuiston kanssa yhdessä Päijänteen järviluontoalueeseen. Kaikkiaan Evon ja sen ympäristön metsäalueen pinta-ala on noin 20 000 hehtaaria, ja sillä on hyvin vähän vakituista asutusta tai maanviljelystä.

Evon alueen maakuntakaavoitustilanne Kanta-Hämeen puolella tukee kansallispuiston perustamista eikä ole sille esteenä. Myös Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on huomioitu vastaavasti maakuntarajan ylittävät maankäyttötarpeet. Kun otetaan huomioon sosiaaliset vaikutukset, Evon alueen nykytilanne maankäytön suuntaviivojen osalta sekä nykyinen käyttö mahdollistavat kansallispuiston perustamisen ja pääsääntöisesti nykyisen käytön jatkumisen lähes ennallaan.

Evolla käy nykyisellään yli 50 000 retkeilijää vuodessa ja käyttö on selvässä kasvussa. Alueella järjestetään leirikouluja ja viimeisenä hankkeena toteutui kansainvälisestikin merkittävä laaja nuorison leirikeskus partiotoimintaan. Evolta on olemassa poikkeuksellisen runsaasti ja monipuolista tutkimustietoa, ja myös pitkältä ajalta (> 100 vuotta). Evon retkeilyalueella on huomattavia myönteisiä vaikutuksia alueelliseen elinkeinoelämään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Evon kansallispuiston perustamisella on erittäin merkittävät vanhojen metsien suojeluun perustuvat tarpeet. Samalla Evo on ainoa riittävän laaja ja laajaan metsäalueeseen tukeutuva valtion omistuksessa oleva luonnonsuojelullisesti arvokas alue Etelä-Suomessa, jonne voidaan perustaa yli 5 000 hehtaarin yhtenäinen kansallispuisto. Etelä-Suomen manneralueiden harvojen kansallispuistojen verkostossa Evolla on myös luontovirkistyksen ja luontomatkailun kannalta huomattava merkitys yhdessä Päijänteen kansallispuiston ja Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston kanssa merkittävänä ja sijainniltaan edullisena luontokokonaisuutena Helsingin laajemmalla metropolialueella. Evon alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen arvon kannalta kansallispuiston merkitys luontomatkailulle voidaan pitää huomattavasti merkittävämpänä kuin retkeilyalueen.

Evolla on sijoitettu paljon luonnon virkistyskäytön edistämiseen ja luonnonsuojelulliset arvot on tutkittu tarkoin. Olemassa oleva laaja tieto antaa mahdollisuuden perustaa kansallispuisto ilman mitään lisätutkimuksia tai selvityksiä. Varustukseltaan Evon alue on valmis kansallispuisto, johon yhteiskunnan ei tarvitsisi tehdä mitään merkittäviä lisäinvestointeja.

Hämeenlinnassa 5.6.2012

Matti Laurila, puheenjohtaja
Karri Jutila, aluesihteeri