Mustikka piirin teemalajiksi 2017

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri valitsi syyskokouksessaan 26.11. Petri Honkasen jatkamaan piirin puheenjohtajana vuonna 2017. Piirihallituksen jäseninä toimivat vuonna 2017 Seija Karevaara, Esa Kilpi, Matti Laurila, Ari Lehtinen, Annukka Partanen ja Matti Seppä. Varajäseniksi valittiin Heli Jutila, Markku Lehtinen, Noora Reiman, Erkki Strömberg ja Tuula Wickström.

Forssan luonnonhistoriallisessa museossa pidetyssä kokouksessa vuoden 2017 teemalajiksi nimettiin mustikka (Vaccinium myrtillus). Mustikka on havumetsien valtavarpu ja sen mukaan on nimetty tuoreen kankaan kasvillisuustyyppi eli n. MT myrtillus-tyyppi. Mustikka on vähentynyt pääosin metsätalouden seurauksena. Mustikka tiputtaa ruskaantuvat lehdet syksyllä ja talven vihreinä säilyvät versot tarvitsevat lumisuoja pakkasilta. Vihreät versot ovat tärkeää talviravintoa mm. poroille, hirville, jäniksille ja myyrille. Mustikka kukkii varhain keväällä lehtien puhjetessa. Kukinnan onnistumiselle on tärkeää, ettei halloja esiinny ja riittävästi pölyttäjiä on liikkeellä. Mustikkaa pölyttävät kimalaiset, kärpäset ja kovakuoriaiset.

Mustikka marjoo heinäkuusta lokakuulle. Mustikan marjat sisältävät A- ja B-vitamiineja, mangaania, kuitua ja flavonoideja. Mustikat ovat hyviä C-vitamiinin ja magnesiumin ja kalsiumin lähteitä. Mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarjamme ja sitä kerätään vuosittain 150-250 miljoonaa kiloa. Mustikan lehdet ovat oivallisia teeaineksia ja kelpaavat kanalintujen poikasillekin. Mustikka on merkittävä satomarja ja sillä on terveysvaikutuksia. Mustikan valkoiset marjat ovat melko harvinaisia ja hämmästyttävät löytäjäänsä. Mustikan tummansiniset marjat sisältävät antosyaniinia, jonka tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien ja syövän riskejä. Mustikan on todettu myös suojaavan muistisairauksilta. Valkoisista marjoista puuttuu antosyaniiniväriainetta.

Tehometsätalous vähentänyt mustikkasadon puoleen

 Tutkimusten mukaan mustikkasadot ovat vähentyneet puoleen 1950 -lukuun verrattuna. Tämän merkittävän metsäluonnon ekologisen muutoksen on saanut aikaan avohakkuut, maanmuokkaus ja puustojen tihentyminen. Avohakkuussa metsästä kaadetaan lähes kaikki puut ja siihen liittyvässä maanmuokkauksessa poistetaan aluskasvillisuus ja käytännössä myös mustikan maavarret. Mustikan häviäminen liittyy laajempaan luonnon monimuotoisuuden uhanalaistumiseen.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton 15 alueellisesta jäsenjärjestöstä. Piiriin kuuluu kymmenen paikallista luonnonsuojeluyhdistystä. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä alueellaan. Vuonna 2017 luonnonsuojelupiiri on mukana Freshabit-hankkeessa edistäen vesiensuojelua Hämeenlinnan Hattelmalanjärvellä, Lammin Evolla ja Hausjärven Ansionjärvellä. Piirin vuoden 2017 toimintasuunnitelmaan kirjattiin myös vaikuttaminen Lounais-Hämeeseen suunniteltuihin kaivosvarauksiin niin, etteivät ne uhkaa alueen kansallispuistoja, vesistöjä ja muuta luontoa.