Rauhoitetut petoeläimet palanneet Hämeen metsiin

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri hyvillään suurten nisäkäspetojen ja petolintujen runsastumisesta

Rauhoitettujen petoeläinten palaaminen Hämeen metsiin satavuotiaassa Suomessa on pantu mielihyvällä merkille Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirissä. Suurten nisäkäspetojen ja petolintujen runsastuminen tervehdyttää luonnon eläinkantoja, korjaa epäkunnossa olevaa ekosysteemiä ja hälventää tuntemattoman pelkoa. Suurpedot ovat tärkeitä hirvieläintuhojen ja -vahinkojen vähentäjiä. Merikotkat ovat yhä tavallisempi näky Vanajavedellä. Heinolassa on muutaman vuoden asunut hämäläinen kaupunkihuuhkaja. Huuhkajat ja kanahaukat pitävät kurissa taajamissa viihtyviä rottia, kesykyyhkyjä ja naakkoja. Lohikalojen menestymistä edesauttavia jokien ja purojen kunnostuksia on 2010-luvulla tehty Hollolassa, Janakkalassa ja Rengossa.

Etelä-Hämeen metsien monimuotoisuus kuitenkin vähenee. Tehometsätalous hävittää edelleen iäkkäitä marja- ja sienimetsiä. Suomalaismetsien tunnusomaisimpiin nisäkkäisiin kuuluvan liito-oravan elinpiiri supistuu avohakkuissa. Lajia löytyy nyt tyypillisesti sieltä, missä taajamasuunnittelussa otetaan lähiluonto huomioon – liito-oravametsässä viihtyy ulkoilijakin.  Taajamien ulkopuolella kolopesijöiden kannat ovat vähentyneet vanhojen puiden huvetessa. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri rohkaisee ihmisiä suojelemaan luontotyyppejä ja kannustaa metsien moninaiskäyttöön.