Tuuloksen kiertotalouspuisto
Luonnonsuojelupiirin lausunto Tuuloksen kiertotalouspuiston YVA-selostuksesta
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin mielestä Paadenkolu Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa Tuuloksen kiertotalouspuiston YVA-selostuksen VE3 vaihtoehdon mukaiselle toiminnalle. Luonnonsuojelupiiri suhtautuu epäillen myös VE1 ja VE2 vaihtoehtojen YVA-selostuksessa esitettyihin ympäristövaikutuksiin. Suunnitellun toiminnan kielteiset vaikutukset on mielestämme esitetty niitä aliarvioiden.
Hankkeen YVA-selotuksen vaihtoehdoissa VE1-VE3 ei ole riittävän selvästi esitetty pitkään, mahdollisesti jopa vuosikymmeniä jatkuvan toiminnan pitkäaikais- tai pysyväisvaikutuksia. Osin sama pätee nykyisen Maanrakennus Alenius Oy:n ja suunnitellun kiertotalouspuiston toiminnan yhteisvaikutuksiin. Luonnonsuojelupiiri arvioi, että pelkkä VE1 vaihtoehdon mukainen toiminta vaikuttaa vähäiseksi arvioitua enemmän hankealueen maaperään sekä lähiympäristöön ja sen pohja- ja pintavesiin, lisäksi se aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähimmälle loma-asutukselle.
Vastustamamme VE3-vaihtoehdon suurin ongelma on, että sijaintipaikka on selostuksessa esitettyyn toimintaan, erityisesti jätteiden loppusijoitukseen, täysin väärä. Paadenkolu Oy:n hankealue sijaitsee vedenjakaja-alueella, tontti on osin suota ja osa maastosta on pehmeikköjä. Kaatopaikka-asetuksen mukaan tällaiselle alueelle ei tule pääsääntöisesti sallia kaatopaikan perustamista. Lisäksi hankkeessa esitetty käsiteltävän ja loppusijoitettavan vaarallisen jätteen määrä on erityisen huolestuttava, jopa puolet vastaanotetun jätteen määrästä. Tämä nakertaa jo kiertotaloustavoitteen uskottavuutta.
Luonnonsuojelupiiri muistuttaa myös Kanta-Hämeen maakuntakaavassa olevasta, tosin lausuntohetkellä ei-lainvoimaisesta, kaavaselostuksesta. Sen mukaan EOk/EKO yhdistettyä kalliokiviainesteottoaluetta/kiertotalousaluetta ei ole tarkoitettu yhdyskuntajätteen eikä vaarallisen jätteen käsittelyyn. Alueen EOk/EKO 578 toteutuksessa tulee ottaa huomioon, että alueen läheisyydessä on vakituista ja vapaa-ajan asutusta sekä puhtaita vesistöjä. Lupakäsittelyssä on tärkeää ottaa huomioon, että kiertotalousalueen toiminnoilla ei saa heikentää alueen hyvää ympäristöä. Alueen liikenteen ei tule aiheuttaa kohtuutonta melua ja häiriötä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että merkittävät ympäristöhäiriöt ja kielteiset ympäristövaikutukset estetään. Alueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue. Kallionlouhinnan osalta alueen käyttöönottoa suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemointiin, sen vaiheistukseen ja alueen ja toiminnan ympäristölle aiheuttamien haittatekijöiden vähentämiseen. Alueen toteutuksen tulee perustua riittävään luontoselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiin.
Luonnonsuojelupiirin käsityksen mukaan YVA-selostuksessa esitetyt vesistölle aiheutuvat riskit ja muut ympäristön luonnolle sekä lähiseudun vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille koituvat haitat ovat vain arvioita, koska lopulta emme tiedä mitä kiertotalouspuistolle tarjottaisiin, mitä se ottaisi vastaan ja mitä pystyisi kierrättämään. Lisäksi luonnonsuojelupiiri kyseenalaistaa hankkeen yhteiskunnallisen tai kiertotaloutta edistävän merkityksen. Se sijaitsee etäällä teollisuudesta, rakennuskohteista ja muista kierrätettävän jätteen syntypaikoista tai merkittävistä liikenteen solmupaikoista, lisäksi sekä Kanta-Hämeessä että naapurimaakunnissa on jo suuria luotettavia toimijoita. Pelkät kasvavat raskaan liikenteen ajomatkat heikentävät ympäristöä. Pienten kaatopaikkojen perustaminen sotii viimeisten vuosikymmenten aikana tavoiteltua suuntausta vastaan eikä palvele toimintojen keskittämisen strategiaa. Etenkin vaarallisen jätteen loppusijoitus tulisi ratkaista aivan muulla tavoin.
Kallion louhinta ja maa-aineksen otto eivät uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisenä sinällään edistä kestävää kehitystä. Suoalueiden turpeen nosto tuhoaa hiilivaraston, vapauttaa ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ja on uhka vesistöille. Puhtaiden maa-ainesten läjityksen sijaan kiertotaloutta edistäisi niiden ohjaaminen sinne missä on tarvetta täyttömaalle.
Erityistä huolta aiheuttavat myös hankkeen vesistövaikutukset. YVA-selostus ei tunne pohjaveden virtauksia eikä osaa selkeästi ennakoida VE1-VE3 vaihtoehtojen vaikutusta pohjaveden käyttäytymiseen, määrään ja laatuun, ei myöskään uskottavaa vaikutusta etenkään lähimmän loma-asutuksen kaivovesiin. Selostus itsekin arvioi maa-aineksen oton laskevan lähiympäristön pohjaveden pintaa. Kaivokartoitus oli tehty puutteellisesti postikyselynä.
Ennen kiertotalouspuiston toiminnassa oloa on vaikea luotettavasti arvioida mitä alueelta lopulta joutuu etenkin VE2 ja VE3 vaihtoehdoissa pinta- ja pohjavesiin. Hankkeen ympäristölupien harkinnassa tulee kiinnittää huomiota selostuksessa kuvattujen pinta- ja hulevesien tasausaltaiden ja hiekkasuodatuksen tehon riittävyyteen. YVA-ohjelma ja -selostus ovat itsekin tuoneet esiin pintavesien purkuväylänä olevien eteläpuolisen noron, Ormijoen ja Suolijärvellä etenkin Pohjoisten lahden arvokkaan luontoympäristön haavoittuvuuden. Tähän asti Ormijoen veden laatu on pysynyt hyvänä. Toiminta voi heikentää alapuolisen vesistön uhanalaisten ja direktiivilajien elinolosuhteita.
Maamassojen ja erilaisen jätteen käsittelyn ja varastoinnin myötä vesiin tulee päätymään rehevöittävän typen ja sameuttavien kiintoaineiden lisäksi metalleja ja muita epäpuhtauksia, osin myrkyllisiäkin aineita. VE3-vaihtoehdossa vaarallisen jätteen loppusijoitus aiheuttaa selostuksessa kuvatuista rakenteista huolimatta alapuolisille vesistöille ja pohjavesille pitkäaikaisen pilaantumisen riskin. Selostuksesta ei käy selvästi ilmi, miten alueen reunaojitus, alueelle rakennettavat kallistukset ja vesien johtaminen vaikuttavat vedenjakajan eri puolilla, mm. pohjoispuolen Rapakoistensuon vesitalouteen ja tilaan. Selostus tyytyy toteamaan, ettei veden virtaussuunnan muuttamisen arvioida vaikuttavan. Lupaharkinnassa tulisi ottaa huomioon myös vaikutukset metsä- ja vesilakien suojaamaan Koukkujärven elinympäristöön. Lumenkaatopaikan sulamisvesien todennäköisten epäpuhtauksien vaikutus on epäselvä.
Hankealueella YVA-selostuksessa mainittu suhteellisen hyvin säilynyt ruoho- ja heinäkorpi runsaslajisine kasvillisuuksineen olisi rajattavissa metsälain suojelemaksi luontotyypiksi, mikäli se on vielä säilynyt käsittelyltä. Samoin lähes luonnontilainen pieni luhtainen nevakorpikuvio. Itäosan kallioiset ja louhikkoiset kumpareet olisivat rajattavissa metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. YVA-selostuksen alueen käyttöä kuvaavissa kartoissa näitä ei kuitenkaan näy, eikä selkeästi käy ilmi onko tarkoituskaan ottaa niitä huomioon. Ruoho- ja heinäkorpi on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen elinympäristö, jonka ominaispiirteet tulisi suosituksen mukaan säilyttää hoitotoimenpitein. Sen vesitalous tulisi säilyttää ennallaan ja suojata se riittävällä ympäröivällä puustolla. Lisäksi luontokartoituksen tehnyt Ympäristötutkimus Yrjölä Oy suosittelee säästämään alueen itäosan suolampareet ja jättämään eläimille itäosan reunaan viherkäytävän.
Alueella oli kartoituksessa tavattu mm. pohjanlepakoita ja viiksisiippalajeja. Aluetta on jo käsitelty mm. avohakkuin, jolloin on jo osin menetetty metsäkanalintujen elinalue, hirvien talvilaidun ja ekologisia yhteyksiä. Suunniteltu toiminta heikentää vääjäämättä lähialueen lajiston elinympäristöä ja -oloja. Se haittaa mahdollisesti esimerkiksi mehiläis- ja hiirihaukan pesintää. Vaikutelmana on, että alueen virkistysmahdollisuuksia mm. marjastus- ja sienestysmaastoina sekä luontoympäristönä on heikennetty, jolloin hankkeen suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset näyttäytyvät vähäisempinä. Kalastosta selostus tyytyy vain arvioon että hankkeen vaikutus on pieni. On epävarmaa onko tuodun puutavaran ja maamassojen mukana leviävien tuhohyönteisten ja vieraslajien torjunnassa pelkkä silmälläpito riittävä torjuntakeino.
Hankealueen vaihtoehtojen VE1-VE3 toiminnan sekä lisääntyvän raskaan liikenteen melu-, pöly- ja tärinävaikutukset ulottuvat selvästi ympäristöön haitaten etenkin lähintä vapaa-ajan asutusta ja lähiympäristön eliölajeja. Vaikutuksiin nähden hankealueen 30 metrin suojavyöhyke on kovin mitätön. Suunnitellun asfalttiaseman käyntikausi hajuhaittoineen osuu todennäköisesti samaan vuodenaikaan läheisen mökkialueen aktiivikäytön kanssa. YVA-selostuksen omankin arvion mukaan tavanomaisen ja vaarallisen jätteen loppusijoitus voi aiheuttaa lähialueille hajuhaittoja, samoin jätteen stabilointiprosessi. Selostuksesta ei löydy selviä arvioita erilaisten ilmaan, vesiin tai maaperään leviävien päästöjen vaikutuksista ja kertymisestä eliöstöön tai luonnontuotteisiin. Laskeutuvan mineraalipölyn vesistöihin muodostama siltti heikentää alajuoksun puron ja mahdollisesti Ormijoenkin lajien elinympäristöjä.
Muovista selostus toteaa, että todennäköinen muovijätteen määrä on vähäinen ja lajitellaan poltettavaksi. Selostus ei tunnista pieniä partikkeleita, muovin liukenemista tai mikromuovia ongelmaksi.
Luonnonsuojelupiiri arvioi suunnitellun toiminnan maisemallisen vaikutuksen maamassoineen ja täyttöalueineen pysyväksi ja selostuksen arvioimaa vähäistä suuremmaksi.
Lisäksi luonnonsuojelupiiri kyseenalaistaa toiminnan vaikutusten pelkän omavalvonnan riittävyyden.