Mielipide Stansvikin asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaavaehdotuksen ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavaa.
Kaava-alueen nykyluonteesta ja käytöstä tulevaisuudessa
Kaava-alue on tällä hetkellä osa Laajasalon keskiosan arvokasta metsäistä luonto- ja virkistyskokonaisuutta, jota monipuolistavat eteläosan kartanoalue ja Tahvonniemi.
Jo päätetyt ja valmisteluvaiheessa olevat Laajasalon kaavat tulevat muuttamaan alueen luonnetta suuresti. Muutoksen myötä Stansvikin asemakaava-alueesta tulee tuhansien uusien lähiasukkaiden merkittävin lähivirkistysalue, jossa tapahtuu niin päivittäinen lähiliikunta kuin koirien ulkoiluttaminen. Tähän muutokseen olisi syytä varautua jo nyt sen sijaan, että vahvistetaan alueen perinteistä roolia alueena, jolle tullaan henkilöautolla tai pyörällä nauttimaan kartanomiljööstä.
Alueen luontoarvoista
Stansvikin alueelta löytyy runsaasti niin luontotyyppeihin kuin lajistoonkin liittyvää monimuotoisuutta. Muun jalopuiden osalta alue kuuluu Helsingin merkittävimpiin jalopuustoisten metsien keskittymiin. Istutettujen tammien lisäksi alueen metsissä on runsaasti mitä ilmeisimmin luontaisesti kehittyneitä vaahteroita. Lisäksi alueella on merkittävästi arvokkaita lehto- ja kangasmetsiä sekä kuluneisuudestaan huolimatta harjumetsänä arvokas Tahvonniemi.
Monet alueen aikaisemmin puistomaisista osa-alueista ovat nyttemmin metsittyneet ja luonnontilaistuneet tasolle, jossa niiden palauttaminen ”aikaisempaan” puistomaiseen tilaan merkitsisi merkittävää luontoarvojen heikentämistä.
Kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisuista
Kaava-alueen pohjoisosan RP- ja LP-varaukset
Kaavaehdotuksen luoteisosaan on esitetty uutta palstaviljelyaluetta (RP) sekä siihen liittyvää parkkipaikkaa (LP) luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen jalopuumetsään, jossa kasvaa parisenkymmentä aikanaan istutettua varttunutta tammea sekä runsaasti vaihtelevankokoista, luontaisesti kehittynyttä vaahteraa. Metsikössä on luontaisesti kehittyneitä puumaisia (rinnankorkeusläpimitta yli 7 cm) vaahteroita yli 20 kpl. Metsikön voi luontoarvojen ja puumaisten vaahteroiden takia rinnastaa luonnonsuojelulain luontotyyppikriteerit täyttävään jalopuumetsään, vaikka istutettujen tammien esiintyminen kohteella vaikeuttaakin sen arviointia onko kohde lakikohde vai ei.
Tällaisen, monillakin kriteereillä arvioiden huomattavan arvokkaan metsikön, muuttaminen palstaviljelyalueeksi on erittäin huonosti harkittua.
Mikäli alueelle on aidosti järkevää perustaa palstaviljelyalueita, tällaiseen käyttöön sopisi erinomaisesti kartanoalueen pohjoispuolella sijaitseva, nurmikkoa kasvava ja melko vähän käytetty jalkapallokenttä (kaavassa s-2-aluetta). Sillä onko kenttä nykyisen kaltaista hoidettua nurmikkoa vai viljelypalstaa, ei liene merkitystä kentän mahdollisten maisema- tai kulttuuriarvojen kannalta.
Helsinginpolku
Edellä kuvatun arvokkaan jalopuumetsikön poikki on esitetty ulkoilureittiä ja Tahvonlahden ylittävää siltaa. Ulkoilureittiyhteys kulkisi arvokkaan jalopuumetsän poikki ja pirstoisi osaltaan myös Vanhankylän kesämaja-alueen pohjoisosan luonnontilaisen kaltaisen metsän. Silta lisäisi olennaisesti nykyisellään melko rauhalliseen Tahvonlahden pohjoislahteen kohdistuvaa häiriötä. Emme pidä reittiä ja siltaa hyvänä ratkaisuna.
Tahvonniemi
Tahvonniemi kuuluu niihin harvoihin metsäisiin alueisiin, joiden suojelua lakisääteisenä suojelualueena on esitetty Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa. Kyseessä on myös toinen kahdesta Helsingin laajemmasta harjualueesta. Kaavaehdotuksessa alue on merkitty SL-varauksen sijasta VL/s-merkinnällä. Kyseisen merkinnän kaavamääräys on luontoarvojen turvaamisen näkökulmasta kovin epämääräinen ja jättää muun muassa täysin auki sen, millaiset metsänkäsittelytoimet kohteella ovat kiellettyjä tai sallittuja.
Esitämme edelleen Tahvonniemen osoittamista kaavassa SL-alueena. Toissijainen vaihtoehto on määritellä asemakaavassa selkeämmin ne tavat, joilla alueen arvojen säilyminen taataan. Tämä edellyttää kaavamääräysten täsmentämistä mm. metsänkäsittelyn ohjeistamisen osalta.
Onnentemppelinpuiston alue (VP/s)
Pääosa alueesta on pitkään luonnontilassa kehittynyttä lehtometsää, jonka monipuoliseen puustoon kuuluvat muun muassa kymmenkunta järeää (istutettua) tammea, useat kymmenet nuoret ja varttuneet vaahterat, vanhat männyt sekä vaihtelevanikäinen muu puusto. Paikoin on myös kohtalaisen paljon lahopuuta.
Alue täyttää luontaisesti kehittyneiden puumaisten vaahteroiden takia luonnonsuojelulain 29 § mukaisen luontaisesti kehittyneen jalopuumetsän kriteerit. Tämän ja muiden luontoarvojen takia alue soveltuu todella huonosti hoidetuksi puistoksi. Oikea tapa olisi osoittaa kahden rakennuksen ulkopuolinen alue kaavassa SL-alueena tai toissijaisesti luo-alueena.
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue
Esitetty VU-varaus sijoittuu puustoltaan luonnontilaisen kaltaiseen vanhaan havusekametsään. Järeiden mäntyjen määrä alueella tekee siitä paitsi luonnonsuojelullisesti arvokkaan myös lähivirkistysalueena kiinnostavan. VU-varaus on nykyisellään tarpeettoman laaja ja sitä tulisi supistaa olennaisesti.
Polku- ja reittiverkostot
Polkujen ja reittien verkoston suunnittelussa tulisi paremmin huomioida luontoarvoiltaan merkittävät kangas- ja lehtometsäkuviot. Nyt esitetty verkosto pirstoo useita arvokkaita kuvioita. Nykyisillä luonnonhoitokäytännöillä se johtaa tilanteeseen, jossa reittien reunametsiä tullaan hoitamaan voimakkaammin, jolloin mahdollisuudet luonnontilaisen kaltaisten metsiköiden säilyttämiseen vähenevät.
Arvokkaiden luontoalueiden tunnistaminen, osoittaminen ja turvaaminen
Kaava-alueella on arvokkaita jalopuumetsiä (istutettuja, luontaisesti kehittyneitä sekä ennen kaikkea näiden välimuotoja), puulajisuhteiltaan monipuolisia rantalehtoja, lahopuustoisia lehtoja sekä puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia ja/tai lahopuustoisia kangasmetsiä. Osa näistä on tunnistettu METSO-selvityksessä, osaa ei.
Kaavaselostuksessa on laajasti listattu eriasteisia luontoaineistoja. Tästä johtuen on yllättävää kuinka vähän kaavassa on paneuduttu tapoihin, joilla näitä arvoja turvattaisiin.
Kaava-alueen arvokkaimmat luontoalueet tulisi osoittaa kaavassa selkeämmin luo-alueina tai SL-alueina. Nykyisessä kaavaehdotuksessa arvokohteet sijoittuvat enimmäkseen VL/s-1 -alueille. Kyseisen kaavavarauksen kaavamääräys (”Virkistysalue, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuistokokonaisuuteen. Aluetta tulee hoitaa siten, että sen maisema-arvot säilyvät”) ei turvaa riittävästi biologisten luontoarvojen säilymistä.
Kaavaa varten tehdyt selvitykset
On ilmeistä, että se pohjatieto, johon kaava-alueen maankäyttöratkaisut perustuvat, on luontoarvojen osalta puutteellista. Erikseen tulisi selvittää mm. luontaisesti kehittyneiden jalopuiden takia arvokkaat metsiköt.
Tahvonlahden pohjoislahti vaikuttaa luonteensa perusteella alueelta, jolla voisi olla merkitystä mm. viitasammakolle ja sudenkorennoille.
Helsingissä 23.9.2013
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,
Jarmo Nieminen Johanna Kare-Haavisto
Puheenjohtaja Järjestösihteeri