Mielipide Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Uudenmaan 4. maakuntakaava
”Maakunnallisen viherrakenteen tarkempi selvittäminen ja ennen kaikkea maakuntakaavassa tapahtuva tarkempi osoittaminen on Uudellamaalla välttämätöntä.” ”pääkaupunkiseudun kasvualueet ovat niitä alueita, joihin uudessa vaihemaakuntakaavassa tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Tarvetta on erityisesti arvokkaiden luontoalueiden sekä muun viheralueverkoston aikasempaa tarkemmalle osoittamiselle.”
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja lausuu siitä mielipiteenään seuravaa.
Maakunnallisen viherrakenteen tarkempi selvittäminen ja ennen kaikkea maakuntakaavassa tapahtuva tarkempi osoittaminen on Uudellamaalla välttämätöntä. Maakuntakaavaan on tärkeä osoittaa myös maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Luonto- ja kulttuuriarvot täydentävät toisiaan lukuisilla alueilla, joissa ne ovat erottautumattomasti kietoutuneet yhteen.
Voimakkaan kasvukeskustelun keskiössä uusittavan yleiskaavan takia oleva Helsinki sekä muut pääkaupunkiseudun kasvualueet ovat niitä alueita, joihin uudessa vaihemaakuntakaavassa tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Tarvetta on erityisesti arvokkaiden luontoalueiden sekä muun viheralueverkoston aikasempaa tarkemmalle osoittamiselle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että maakuntakaavassa tulisi osoittaa maakunnallisesti merkittävinä viheralueina monia sellaisia alueita, jotka on aikaisemmissa maakuntakaavoissa jätetty huomiotta tai muutettu taajama-alueen sisäisiksi viheralueiksi. Näihin muutoksiin on myös selviä perusteita kun arvioidaan alueiden merkittävyyttä niiden nykyisillä ja tulevilla käyttäjämäärillä.
Esitämme myös sitä, että maakuntakaavan esitystapaa muutettaisiin aikaisempaa tarkkapiirteisemmäksi erityisesti viheralueiden sekä niiden kannalta tärkeiden ekologisten ja virkistysyhteyksien osoittamisen osalta.
Uusien SL-merkintöjen, aikaisempia maakuntakaavoja laajemmassa mitassa osoitettujen virkistysalueiden sekä ajantasaisten viheryhteysmerkintöjen lisäksi esitämme, että käyttöön otetaan luo-ominaispiirremerkintä. Merkintä sopii erityisesti sellaisillle huomattavia luontoarvoja omaaville alueille, joissa maakunnallisiksi SL-alueiksi osoittaminen ei nykyisessä tilanteessa ole alueiden maankäytön tai tarkkojen rajojen osalta mahdollista.
Tulevassa maakuntakaavassa on syytä toteuttaa seuraavat Helsinginkin kannalta tärkeät toimet:
a) Turvataan Helsingin vihersormet nykyisiä maakuntakaavoja paremmin
b) Osoitetaan Viherkehän säilymisen ja kehittämisen kannalta tärkeät suojelu- ja virkistysalueet ja niiden väliset yhteydet
c) Huomioidaan SL-merkinnällä muun muassa Kuninkaansaari, Vallisaari, Santahaminan arvokkaimmat luontoalueet (saaren länsi-,etelä- ja itäosaan painottuvat), Talin lehto, Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken luonnonsuojelualueen välinen metsäalue (osoitettu pääosin asemakaavan SL-varauksilla), Veräjämäen länsipuoliset Vantaanjoen rantalehdot, Uutelan arvokkaimmat luontoalueet (lounaisosan metsäalue, Rudträskin ympäristö), Meri-Rastilan metsä, Pornaistenniemi sekä Kivinokan vanhan metsän alue.
d) Käydä lävitse olemassa olevia luontoalueita koskevat aineistot (myös luontojärjestöjen esitykset) Uudenmaan liiton itse kehittämien luonnonarvottamiskriteerien (LAKU) perusteella ja osoittaa maakuntakaavassa säilyttävillä merkinnöillä ja riittävillä kaavamääräyksillä ne muut alueet (yllä listattujen lisäksi), jotka täyttävät nuo maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteerit
e) Vaihemaakuntakaavassa on syytä osoittaa vähintään maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt sekä maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet niin Helsingin kuin muunkin maakunnan osalta
Helsingissä 15.1.2014
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,
Jarmo Nieminen Johanna Kare-Haavisto
Puheenjohtaja Järjestösihteeri