Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava
ASIA
Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava
VALITTAJA
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
VAATIMUKSET
Vaadimme päätöksen kumoamista.
PERUSTELUT
Katsomme, että osayleiskaava on maakuntakaavan, yleiskaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Kaava ei myöskään pohjaudu riittäviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin.
1 Maakuntakaavan vastaisuus
Meri-Rastilan osayleiskaava on tällä hetkellä voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan vastainen. Osayleiskaava ohjaa merkittävässä määrin muuttavaa maankäyttöä maakuntakaavassa virkistysalueeksi osoitetulle alueelle. Fyysisesti rakennettavan alueen lisäksi kaavan toteuttaminen muuttaa myös lähiympäristön luonnetta, millä on selvää vaikutusta tässä vaiheessa rakentamisen ulkopuolelle säästyvään virkistysalueeseen ja sen virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Kun otetaan huomioon jo asemakaavoitettu Ramsinranta III:n alue Meri-Rastilan yhtenäisen metsäalueen eteläosassa, on Meri-Rastilan länsirannan metsäalueen koko noin 50 hehtaaria. Esitetty kaavaratkaisu pirstoo metsäaluetta ja haittaa sen virkistyskäyttöä huomattavasti laajemmin kuin mitä kaava-aineistoissa väitetään. Muutos on merkittävä.
2 Yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisuus
Osayleiskaava on ainakin seuraavien yleiskaavan sisältövaatimuksien vastainen:
5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön
Meri-Rastilan länsirannan metsäalue on Rastilan alueen merkittävin metsäinen virkistysalue. Alueen käyttö on monipuolista ja kasvavaa. Alueella harrastetaan ulkoilua, koiran ulkoilutusta, hiihtämistä, leikkimistä ja lisäksi alue on useiden koulujen käytössä. Muut vastaavan kokoluokan metsäiset virkistysalueet (Kallahdenniemi, Uutelan alue, Vartiokylänlahden pohjoispuolinen metsäalue) ovat selvästi kauempana ja vaikeammin saavutettavissa. Alueen merkitys etenkin ikääntyvälle väestölle on korvaamaton.
8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
Kaavaratkaisu heikentää olennaisesti metsäalueen luontoarvoja, joita voidaan pitää huomattavina. Kun vielä huomioidaan metsäalueen Helsingin oloissa huomattava koko (noin 50 ha), vähäinen reunavaikutus ja yhtenäisyys, elinympäristöjen monipuolisuus (mm. METSO-selvityksen tulokset) sekä alueen lajistosta (linnut, lepakot, käävät, kasvit) saadut tiedot, aluetta voidaan pitää vähintään maakunnallisesti arvokkaana.
Meri-Rastilan länsirannan metsäalue täyttää myös Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä työstämät maakunnallisesti arvokkaiden luonnonympäristöjen kriteerit.
Alueella on hyvin kytkeytyneenä kangasmetsäkuvioita, joiden yhteinen kokonaispinta-ala ylittää kyseisissä kriteereissä maakunnallisesti arvokkailta metsäalueilta edellytetyt kriteerit. Selkeimmin kriteeri täyttyy tarkastelemalla tätä mosaiikkimaista aluetta (=sisältää useita metsäisiä luontotyyppejä) yleisten kriteerien perusteella. Näistä täyttyvät selkeästi kokokriteeri (”Luontotyyppiesiintymän laajuus lisää alueen arvoa”), sijaintikriteerit (”Läheinen sijainti muihin saman luontotyypin esiintymiin nähden lisää yksittäisen esiintymän arvoa”, ”Kuuluminen suurempaan, erilaisten luontotyyppien muodostamaan yhdistelmään lisää luontotyypien esiintymän arvoa”) sekä lajistokriteerit (”Luonnonympäristöt, joissa on valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten lajien populaatioita, ovat maakunnallisesti arvokkaita”, ”Uudellamaalla harvinaisten lajien esiintymät lisäävät alueen arvoa”).
Yhtenäisen metsäalueen sisältä löytyy toisiinsa selvästi kytkeytyneinä myös pinta-alallisesti riittävä määrä keskireheviä ja karuja kangasmetsiä, jotta myös kangasmetsien luontotyyppikohtaiset kriteerit täyttyvät (”vähintään 5 ha laajuiset, varttuneet tai sitä vanhemmat tuoreet ja lehtomaiset kankaat, joissa on vähintään kahteen lahoasteluokkaan kuuluvaa lahopuuta yhteensä yli 10 kuutiometriä/ha sisältäen läpimitaltaan yli 20 cm lahopuita”, ”vähintään 5 ha laajuiset, uudistusikäiset tai sitä vanhemmat, kuivat tai kuivahkot kankaat, joissa on lahopuuta yhteensä yli 5 kuutiometriä/ha”).
Alueella tehtyjen kääpäselvitysten (Savola 2011) perusteella Meri-Rastilan länsirannan metsäalue kuuluu kokonaisuutena kääpälajistoltaan Helsingin arvokkaimpiin metsiin. Alue on siksi luokiteltu arvoluokan I kääpäalueeksi. Jos aluetta verrataan muihin valtakunnallisissa suojeluohjelmissa ja Natura 2000 –ohjelmassa mukana oleviin vastaavan kokoluokan suojeltuihin metsäalueisiin, havaitaan alueen olevan hyvää keskitasoa. Kääpälajiston on todettu indikoivan hyvin muun muassa erilaisten metsäalueiden merkitystä vanhoina metsinä. Meri-Rastilan länsirannan metsäaluetta voi siis ainakin kääpälajistonsa puolesta luonnehtia valtakunnallisesti arvokkaaksi. Metsän rakentamisalueeksi osayleiskaavassa osoitettu pohjoisosa ei alueella tehtyjen kääpäselvitysten perusteella ole yhtään sen heikompaa kuin säästyvä osa alueesta (Liite 2).
Lisäksi kaava-alueella on merkittävä muinaisrantamerkki (Litorina-meren rantakivikko ja lohkareikko), jonka näkyvin osa on sisällytetty myös Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 16/2008. Helsingin luonnonsuojeluohjelma. 2008–2017. Helsingin kaupungin ympäristökeskus) toisena niistä kahdesta muinaisrantakohteesta, joiden suojelua lakisääteisenä luonnonsuojelualueena Helsingin ympäristökeskus kyseisessä ohjelmassa esittää. Tämä kertoo Meri-Rastilan muinaisrantamerkin huomattavasta arvosta Helsingin alueella.
Vaikka muinaisrannan näkyvin osa säästyykin yleiskaavaehdotuksen rakentamisalueiden keskelle jäävänä pienenä lähivirkistysmetsikkönä, muuttuu koko muinaisrannan lähimaisema täydellisesti. Välittömästi muinaisrannan näkyvimmän osan viereen esitetty rakentaminen aiheuttaa myös muinaisrannan säilyvän osan kulumista ja roskaantumista. Lopputuloksena kohteen merkitys alenee olennaisesti.
3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuus
Osayleiskaava pirstoo ja pienentää nykyisellään Helsingin oloissa merkittävää ja yhtenäistä luonnonaluetta. Se ei huomioi riittävästi sitä erityistavoitetta, jonka mukaan ”alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota”.
Meri-Rastilan länsirannan metsäalueen merkittävä pienentäminen ja heikentäminen ei myöskään edistä sitä erityistavoitetta, jonka mukaan ”maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla”
4 Riittämättömät selvitykset ja vaikutusarvioinnit
Kaavaa tehtäessä ei ole ollut käytössä riittäviä luontotietoja alueen kokonaisarvon asiallisen määrittämisen ja kaavaratkaisujen vaikutusarvioinnin kannalta. Käytännössä tietämys alueen huomattavista luontoarvoista on kertynyt pala palalta painottuen kaavaprosessin loppuvaiheeseen (kaavaehdotusvaihe). Siinä vaiheessa arvoja ei ole enää ollut mahdollista asiallisesti huomioida ilman luopumista kaavaillusta rakentamisesta.
Kaavaa varten tehty luontoselvitys (Enviro 2010) ei ole ollut riittävän kattava, eivätkä kaavan valmistumisen aikana Helsingin luontotietojärjestelmässä (LTJ) olleet luontotiedot ole olleet riittäviä kaavan luontovaikutuksien arvioinnin kannalta. On myös kyseenalaista ovatko muun muassa METSO elinympäristöselvityksen tulokset olleet osallisten ja lautakuntien käytössä riittävässä määrin, koska aineistot on lisätty luontotietojärjestelmän yleisöversioon vasta keväällä 2013. Kaavan varten tehdyssä varsinaisessa luontoselvityksessä ei ole mm. tunnistettu alueen koillisnurkassa sijaitsevaa luonnonsuojelulain 29 § mukaisen jalopuumetsän kriteerit täyttävää vaahterametsikköä.
Siinä vaiheessa, kun on arvioitu kaavan toteutumisen vaikutuksia alueen huomattaviin vanhan metsän arvoihin, arvioinnin kaavan vaikutuksista ovat tehneet tahot, joilla ei tosiasiallisesti ole ollut tähän arviointiin omaa riittävää asiantuntemusta. Arvioinnissa ei ole myöskään ollut mukana muita kuin kaupungin oman ympäristökeskuksen toimijoita, joilta muun muassa puuttuu kääpälajiston arvottamiseen liittyvä asiantuntemus.
YHTEENVETO
Katsomme, että osayleiskaava on maakuntakaavan, yleiskaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen ja sen selvitykset ja vaikutusarvioinnit ovat riittämättömät. Näistä syistä kaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja se pitää kumota.
PÄIVÄYS
Helsingissä, 20. tammikuuta 2014
VAKUUDEKSI
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Jarmo Nieminen Johanna Kare-Haavisto
Puheenjohtaja Järjestösihteeri
LÄHTEET
Helsingin kaupunki (2008) Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008–2017 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 16/2008
Lammi, E. (2010) Meri-Rastilan länsirannan luontoselvitys. Ympäristö-suunnittelu Enviro Oy.
Savola, Keijo (2011) Helsingin metsien kääpäselvitys. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012.
Uudenmaan liitto (2012) Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU). Loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 119 – 2012.
LIITTEET
Liite 1 Valituksenalainen päätös, jossa on valitusosoitus
Liite 2 Keijo Savolan asiantuntijalausunto Meri-Rastilan länsirannan metsäalueen merkityksestä vanhojen metsien ja uhanalaisen kääpälajiston suojelun kannalta