Mielipide Uudenmaan liiton 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta
On hienoa ja kiitoksen arvoista, että maakuntaliitto on neljännessä vaihemaakuntakaavassa lähtenyt tarkastelemaan koko maakunnan viher- ja sinirakennetta yhdellä kertaa. Erityisen positiivista on se, että käytössä on laaja kaavavarausten ja -merkintöjen valikko, jossa ovat mukana myös maakunnalliset SL-varaukset sekä luo-ominaispiirremerkintä.
Asia: Mielipide Uudenmaan liiton 4.vaihemaakuntakaavaluonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaava-aineistoon ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavaa:
Yleistä
On hienoa ja kiitoksen arvoista, että maakuntaliitto on neljännessä vaihemaakuntakaavassa lähtenyt tarkastelemaan koko maakunnan viher- ja sinirakennetta yhdellä kertaa. Erityisen positiivista on se, että käytössä on laaja kaavavarausten ja -merkintöjen valikko, jossa ovat mukana myös maakunnalliset SL-varaukset sekä luo-ominaispiirremerkintä.
Viher- ja sinirakenteen turvaamisen keskeiset elementit eli uudet suojeluvaraukset ja luo-alueet edellyttävät mittavia maastoselvityksiä. Selvityksiin tulee varata riittävät resurssit. Lisäksi tulee suorittaa ennen kesän 2015 maastokautta moniarvoinen kohdevalinta olemassa olevista aineistoista (kuntien ja maakuntaliittojen selvitykset, luontojärjestöjen tiedossa olevat alueet jne). Kohteiden valinta Zonation-tarkastelua liian voimakkaasti painottaen johtaa pohja-aineistojen ilmeisten puutteiden takia helposti siihen, että iso joukko muissa yhteyksissä maakunnallisesti merkittäviksi todettuja kohteita saattaa jäädä kohdevalintaharkinnan ulkopuolelle.
Helsingin alueen maakunnallisten ja valtakunnallisten luontoarvojen huomioinnista
Helsingn manner- ja merialueella on säilynyt merkittävä määrä suojelemattomia luontoalueita, joiden arvot täyttävät ne vähintään maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteerit, jotka on määritelty Uudenmaan liiton omissa maakunnallisten luontoalueiden kriteereissä. Joukossa on jopa valtakunnallisesti merkittäviä luontoalueita, kuten Santahaminan eteläosan luontoalueet, Vallisaari-Kuninkaansaari (saarten luontoalueet) sekä Haltialan aarnialueen länsi- ja lounaispuoliset laajat korpi-, lehto- ja kangasmetsät.
Maakunnallisesti merkittävistä muista Helsingin luontoalueista voidaan mainita mm. Talin lehto, Vantaanjoen rantalehdot (Veräjämäen itäpuolella), Hallainvuori, Kivinokan vanha metsä, Mölylän metsä, Uutelan lounaisosan vanha metsä, Uutelan Rudträsketin kosteikko siihen liittyvine metsineen, Meri-Rastilan ulkoilupuisto sekä Villingin keskiosan vanha metsä.
Maakuntakaavan SL- ja luo-merkinnöillä tulisi osoittaa myös linnustollisesti arvokkaat MAALI-alueet. Näistä keskeisiä ovat Helsingissä Kallahdenniemen vedet, Niskalan pellot (luo-merkinnällä) sekä Suomenlinnan luodot ja Harakka. Vastaavalla tavalla tulisi luo-alueena osoittaa Vanhankaupunginlahden IBA-alueen (kansainvälisesti arvokas lintualue) Natura 2000-rajauksen ulkopuolelle jäävä osa.
Pääosa Helsingin kaikkein arvokkaimmista suojelemattomista luontoalueista sijaitsee maakuntakaavassa virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla sekä saaristossa. On erittäin huonosti harkittua lähteä siitä, että näillä alueilla ei käytettäisi luo-merkintää. Tätä perustellaan sillä, että virkistysalueiden ja saaristovyöhykkeiden yleisiin suunnittelumääräyksiin sisältyy jo riittävä velvoite huomioida luontoarvot. Luontoarvojen riittävää huomiointia ei tosiasiassa tapahdu, koska aluekohtaisia arvoja ei ole yksilöity. Luo-kohteiden kohdalla tällainen arvojen yksilöinti on kuitenkin tarkoitus tehdä, jolloin ne toisivat olennaisen lisätyövälineen maakuntakaavan viher- ja sinirakenteen turvaamiseen.
Kaavassa käytetty 5 hehtaarin kokoraja esitettäville luontokohteille on monien luontotyyppien ja maakunnallisesti merkittävien lajistokeskittymien osalta keinotekoisen korkea. Siksi on syytä ottaa kaavavalikkoon mukaan myös kohdemerkintä, jolla voidaan osoittaa myös alle 5 ha laajuiset, vähintään maakunnallisesti merkittävät suojelualueet, SL-varaukset sekä luo-alueet. Tällaisia kohteita löytyy erityisesti saaristosta.
Helsingin osalta vaihemaakuntakaavan SL-varauksien ja luo-kohteiden valinnan keskeiset tietolähteet on syytä mainita. Käytännössä olennaiset kohteet löytyvät voimassa olevan yleiskaavan SL-varauksista, Helsingin nykyisestä luonnonsuojeluohjelmasta, tulevan luonnonsuojeluohjelman keväällä 2015 valmistuvasta ehdotuksesta sekä Helsingin luontotietojärjestelmästä. Metsäisten kohteiden osalta keskeiset alueet on yksilöity ja rajattu uontojärjestöjen Helsingin arvometsät-esityksen SL- ja luo-esityksissä (http://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/)
Virkistysaluevarauksista
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vastustaa esitettyjä supistuksia maakuntakaavan virkistysaluevaraukseen (V2990) Keskuspuistossa Haaga-Pirkkolan alueella, Tuomarinkartanon alueella sekä Veräjämäessä. Vastaavasti pidämme epätasa-arvoisena sitä, että edellisien maakuntakaavojen liian suppeiksi rajattuja virkistysaluevarauksia ei tällä kaavakierroksella tarkastella mahdollisten laajennustarpeiden näkökulmasta,
Maakuntakaavaluonnoksessa virkistysaluevaraukset esitetään lisäksi poistettavaksi Harakan, Uunisaarten, Liuskasaaren, Sirpalesaaren, Leposaaren, Mustasaaren ja Vasikkaluodon osalta. Kolmen viimeksi mainitun osalta perusteena poistolle käytetään sitä, että saaret ovat EkoROS-kriteerien mukaan vain paikallisesti merkittäviä. Harakan ja lähisaarten osalta poiston perusteena on EkoROS-kriteerien mukaisen väitetyn paikallisuuden lisäksi se, että saaret ovat pääosin yksityisomistuksessa. Suhtaudumme poistoesitykseen kriittisesti.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitää valitettavana sitä, että Helsingin alueelle ei esitetä yhtään uutta virkistysaluevarausta. Kävijämäärien ja merkityksen takia moni nykyisin viheryhteystarpeen alle jäänyt viheralue ansaitsisi yhdistyksen mielestä tulla huomioiduksi maakuntakaavassa virkistysalueena. Samanlainen tarkastelu tulisi tehdä kiivaimman kasvun keskipisteenä olevalla Pääkaupunkiseudun Viherkehän alueella laajemminkin.
Edellämainitusta huolimatta esitämme myös järjestömme puolesta yhden virkistysalueen poistamista.Virkistysalueeksi osoitettu Tiirakari on ehdotettu linnustonsa takia suojeltavaksi, joten kohde on virkistysalueeksi soveltumaton. Se tulee joko jättää valkoiseksi alueeksi tai mieluiten osoittaa SL- tai luo-kohteena.