Vastaselitys Laajasalon Stansvikin alueen asemakaavasta 11960, 01274/15/4103 (8296/15)

Lausunnot ja kannanotot 8.6.2015

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry viittaa tekemäänsä valitukseen ja antaa Helsingin kaupungin lausunnon johdosta vastaselityksen.

Vaikutusten arviointi

Helsingin kaupungin mukaan kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. (s.2) Asemakaavan valmistelussa on ollut käytettävissä riittävästi tietoa alueen luontoarvoista, ja asemakaava turvaa alueen luontoarvot (s.14).

Ympäristöministeriön on laatinut ohjeen^¹, jota tulee soveltaa kaikkien luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien huomioon ottamisessa kaavoituksessa. Kaavoitukselle asettamat reunaehdot ovat erilaiset ja riippuvat kunkin lajin ominaisuuksista ja niiden elinympäristöille asetettavista vaatimuksista^². Sen mukaan asemakaavan luontovaikutustenarviointi edellyttää kohde-, luontotyyppi- ja eliölajitason tietoa. Kaikki LSL:n ja vesilain tarkoittamat luontotyypit sekä LSL:n piiriin kuuluvien erityistä suojelua vaativien lajien esiintymispaikat on pyrittävä tunnistamaan ja kartoittamaan maastoselvityksin. ^³Stansvikin alueen asemakaavan luontovaikutusten arviointia ei ole voitu tehdä asianmukaisesti, koska luontoselvitykset ovat olleet puutteellisia. Puutteellisuuden on osoittanut kahden tiukan suojelun piirissä olevan eläinlajin löytyminen vasta kaavan esilläolon jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointi olisi tullut tehdä uuden tiedon jälkeen, tehdä asemakaavaan tarvittavat muutokset ja asettaa kaava uudelleen nähtäväksi. Helsy ry ei ole voinut vaikuttaa asemakaavaan näiden lajien osalta. Lisäksi kaupunki ei ole edelleenkään tehnyt luontovaikutustenarviointia varten ympäristöministeriön ohjeen mukaisia selvityksiä.

Luontokohteet

Viitasammakot

Kaupunki on todennut lausunnossaan, että viitasammakkohavainnon jälkeen Helsingin ympäristökeskus päivitti luontotietojärjestelmäänsä 29.9.2014-10.11.2014 eli kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, mutta ympäristökeskus ei muuttanut arvokkaan matelija- ja sammakkoeläinkohteen (1/2012) rajausta siitä rajauksesta, joka on ollut kaavan valmisteluaineistossa vuonna 2013. Kaavaehdotusta ei myöskään ole muutettu, minkä vuoksi kaavaa ei ole asetettu uudelleen nähtäville. Lisäksi kaupunki toteaa, että arvokkaan matelija- ja sammakkoeläinkohteen alueella on kaavassa polun merkintä, mikä on ohjeellinen. Viljelypalsta-alue on arvioitu tulevan noin 70 metriä arvokkaan matelija- ja sammakkokohteen lähimmästä rajasta. (s. 10-11) Lausunnon mukaan merenlahden pitäminen avoimena on hyväksi sammakoille (s. 11).

Helsy ry toteaa että kaupunki on lisännyt viitasammakkohavainnon luontotietorekisteriin, mutta se ei ole tehnyt itse alueella kattavaa viitasammakkoselvitystä. Tästä johtuen viitasammakoiden elinolojen todellista laajuutta ei ole tiedossa. Tahvonlahden pohjukkaan on merkitty asemakaavakartassa suora avoin vesiyhteys mereltä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan ruoppaus ja niitto, joka avaa kaloille pääsyn alueelle heikentää viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja^⁴. Viitasammakon tarvitseman alueen laajuus on 250 metristä 1001 metriin kutualueesta. Tämän lisäksi ne tarvitsevat siirtymäreittejä talvehtimisalueilleen. Tahvonlahden pohjukan viitasammakoiden talvehtimisalueen sijaintia ei tiedetä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan valtaosa talvehtii maan alla alle puolenkilometrin etäisyydellä kutualueesta^⁵.

Lepakot

Lausunnossaan kaupunki ensin toteaa, että luontotietojärjestelmää päivitettiin 29.9.2014-10.11.2014 (s. 11). Lausunnon mukaan lepakoita koskevat selvitykset ovat tarkentuneet kaavaprosessin kuluessa. Silti sen mukaan arvokas lepakkoalue (arvoluokka I) kattaa vain koko kartanon pihapiirin alueen ja toistaa asemakaavaselostuksen tekstin, jonka mukaan, kaava antaa mahdollisuuden alueen luonnonarvojen vaalimiseen ja kulttuurimaiseman kehittämiseen. (s.12) Myöhemmin lausunnossaan kaupunki toteaa, ettei asemakaavaan merkitä rakennuksiin liittyviä ja mahdollisesti ajan myötä muuttuvia eri lajien lisääntymispaikkoja sekä että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto otetaan huomioon kaavaa toteutettaessa. Lisäksi poikkeusluvan tarve otetaan huomioon mm. rakentamista ja purkamista koskevien lupien myöntämisen yhteydessä.(s.22)

Helsy ry huomauttaa, että asemakaavan vaikutukset lepakoihin on arvioitu vain Siivosen määrittämän rajauksen pohjalta. Luontotietojärjestelmää päivitettiin todellakin vasta vuosi sen jälkeen kun uuden tutkimuksen (Wermundsen 2013) tulokset oli julkaistu ja lautakunta tehnyt kaikki päätökset asemakaavavalmistelussa. Uuden tutkimuksen osoittamille lepakkoalueille on asemakaavaan suunniteltu tiestöä ja toimintoja, jotka sijoittuvat lepakoiden saalistusalueille sekä siirtymisreiteille. Niistä jokainen edellyttää ELY-keskuksen poikkeuslupaa. Luvan saanti edellyttää luontodirektiivin 16 artiklan perusteita, joista tärkeimpänä tulee olla arvioitu muut mahdolliset ratkaisut. Asemakaavassa tai sen valmisteluvaiheessa ei ole arvioitu muita mahdollisia ratkaisuja.

Linnusto

Linnuston osalta kaupunki toteaa, ettei vaarantuneilla, silmälläpidettävillä ja huomionarvoisilla lajeilla ole luonnonsuojelulaissa oikeudellista merkitystä eikä ELY- keskus ole tehnyt lintudirektiivin lajien osalta LSL 47§:n 3 momentin mukaista rajauspäätöstä. Asemakaavassa ei merkitä tai rajata linnustollisesti arvokkaita alueita. Lisäksi kaupunki toteaa omistavansa ja hoitavansa aluetta, joten ympäristön hoitotoimenpiteissä voidaan toteuttaa tarkemmin asemakaavan mukaisia luonnonarvojen säilymistä. (s, 18)

Helsingin kaupungin lausunto osoittaa, että alueen luonnon suojeleminen edellyttää sen mielestä velvoittavaa lainsäädäntöä ja ELY-keskuksen rajausta. LSL 4§:n 1 mom mukaan sen lisäksi mitä LSL:ssa säädetään, on voimassa, mitä Suomea velvoittavissa kansainvälisissä luonnon tai siihen kuuluvien luonnonvaraisten eliölajien suojelua koskevissa sopimuksissa on määrätty. Suomea sitoo muun muassa Ramsarin sopimus ja Itämeren suojelusopimus^⁶. Asemakaavan luontovaikutusten arvioinnin perustana olevassa luontotietojärjestelmässä Tahvonlahden pohjukka ja ruovikkoalue on merkitty arvokkaaksi linnustoliseksi alueeksi. Faunatican linnustoselvitys osoittaa alueen olevan Helsingin ja koko Etelä-Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hieno lintualue. Tällainen alue tulee ilman muuta merkitä asemakaavaan tai ympäristöarvot voidaan menettää. Lausunnossaan ilmoitettu luonnonarvojen säilyttäminen hoitotoimenpiteiden avulla on riittämätöntä ja ristiriidassa jos asemakaava sallii vesialueiden avaamisen mereen, huoltotien ja siltojen rakentamisen.

Kluuviflada

Lausunnossa kaupunki toteaa ettei Tahvonlahden pohjukkaa ole todennettu kluuvifadaksi (s. 22)

Helsy ry toteaa että Faunatican luontoselvityksessä alue on arvioitu kluuvifladaksi. Helsingin kaupunki ei ole luontoselvityksissään tutkinut eikä myöskään kumonnut luontotyypin olemassa oloa. Flada tai kluuvi on vesilain 1:15a §:n nojalla suojeltu. Niiden luonnontilaa uhkaavat varsinkin metsäojituksen vesien johtaminen sekä kanavien kaivutyöt vesiliikenteen helpottamiseksi merelle.^⁷ Vesilaissa yleensä vesiympäristöllä tarkoitetaan vesistön ja sen rantavyöhykkeen muodostamaa fysikaalista, kemiallista ja biologista kokonaisuutta, joka käsittää vesiluonnon ja maiseman. Termi kuvaa sitä, että lain soveltamisala ei rajoitu keskivedenkorkeuden määrittelemälle vesialueelle, vaan myös esimerkiksi rantavyöhyke kuuluu sääntelyn piiriin.^⁸

Puusto

Lausunnossaan Helsingin kaupunki toteaa, että sisääntulotien reunassa olevalle alueelle on istutettu tammia 1970-luvulla ja käytännössä kaikki jalopuut lienevät joko istutettuja tai istutuspuiden siemenistä syntyneitä. Onnentemppelinpuiston VP/s alue ei tarkoita sitä, että sen tulisi olla rakennettua puistoa tai poiketa nykyisestä puistometsämäisestä luonnosta. Lisäksi kaupunki toteaa, ettei ELY-keskus ole tehnyt LSL 30§:n mukaista rajauspäätöstä jalopuumetsiköistä. (s.16-17)

Helsy toteaa, ettei Helsingin kaupunki ole tutkinut asemakaava-alueen luontotyyppejä. Eikä havainnut luontaisesti kehittyneitä jalopuumetsiä. Lain ja aikaisemmin mainitun ministeriön ohjeen mukaan asemakaavassa tulee tehdä luontoselvitykset, jotta kaavan vaikutukset voidaan arvioida. LSL:n (29§) mukaan luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: Stansvikin alueelle on istutettu jalopuita (etenkin Tammia). Tämän lisäksi alueelle on luontaisesti kehittynyt ainakin kaksi luonnontilaisen kaltaista metsikköä, joissa kasvaa merkittäviä määriä (= yli luonnonsuojelulain minimikriteerien) puumaisia vaahteroita. Ne ovat saaneet kuitenkin kasvaa hyvin vapaasti, joten alueella on luonnontilaiseen verrattavaa monen ikäistä itsekylväytynyttä jalopuustoa. Vetoaminen ELY-keskuksen rajaustarpeeseen osoittaa että kaupunki katsoo luonnon suojelemisen velvoittavan vain jos laki tai ELY-keskus edellyttää.

Kaavamerkinnät

Helsingin kaupungin mukaan asemakaavamerkinnät VL/s ja VL/S-1 turvaavat alueen luontoarvojen säilymisen (s.28). Lausunnon mukaan I-luokan lepakkoalueen laajuuden muutoksen johdosta kaavamääräyksiä ei ollut tarpeen muuttaa, koska VL/s ja VL/S-1 aluemerkinnät velvoittavat luontoarvojen säilyttämiseen. Sama koskee arvokasta matelija- ja sammakkoeläinkohdetta. (s.11-12). Lisäksi kaupunki toteaa, että kaavan tarkoitus on olla virkistysalueen suojelukaava. (s. 15)

Vaikka tiukan suojelun piirissä olevien eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskeva hävittämis- ja heikentämiskielto on voimassa kaikkialla ilman erikseen tehtäviä lajin sijaintia koskevia viranomaispäätöksiä, ja se on otettava huomioon sellaisenaan mahdollisia rakentamis- ja muita toimenpiteitä suorittaessa, Helsy ry:n näkemyksen mukaan asemakaava olisi tullut uuden tiedon mukaan muuttaa ympäristöministeriön ohjeen mukaan ja merkitä asemakaavaan tiukan suojelun piirissä olevien lajien eli viitasammakoiden ja lepakoiden lisääntymisalueet.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan virkistysaluemerkintä riittää jos alue säilyy luonnossa liikkumis- ja ulkoilukäytössä. Suojelumääräykset tulee kuitenkin antaa jos suunnitellaan rakentamista lajin elinalueilla^⁹. Stansvikin kartanoalueen asemakaavaan on merkitty useita metsään ja vesistöön kajoavia toimintoja. Nyt kyseessä olevassa asemakaavassa ei ole annettu lepakoiden eikä viitasammakoiden elinolojen turvaamiseksi minkäänlaisia suojelumääräyksiä.

Helsingissä 8.6.2015

1Ympäristöministeriön kirje liito-oravan huomioon ottamisesta kaavoituksessa YM/1/501/2005(YM)

2YM s.1

3YM s.8

4Maarit Jokinen, 2012, Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, 1842, Esiselvitys, Suomen ympäristökeskus s. 15-16.

5Maarit Jokinen, s.8

6Maa ja metsätalousministeriö, Kansainväliset sopimukset ja strategiat, https://mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/riistatalous/kansainvalinenyhteistyo/kansainvalisetsopimuksetjastrategiat.html

7Suomen ympäristökeskkuksen raportteja 26 | 2006 Vesiluonnon suojelu ja vesien monimuotoisuuden turvaaminen Taustaselvitys osa V Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Kari-Matti Vuori, Saara Bäck, Eija Kemppainen, Aira Kokko ja Aarne Wahlgren

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39688/SYKEra_26_2006.pdf?sequence=1 , s. 13 (SYKE 2006)

8SYKE 2006 s.21

9YM, s.11-12