Mielipide Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavan suunnittelun lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri antavat kaavahankkeen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavan yhteisen lausunnon.
28.8.2015
Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastolle
Mielipide Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavan suunnittelun lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri antavat kaavahankkeen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavan yhteisen lausunnon.
Kaava-alueen yleisluonne
Kaava-alueella yhdistyvät huomattavat, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot. Samalla kyseessä on Helsingin merellisen virkistyskäytön kehittämisen kannalta potentiaalisesti houkutteleva alue.
Kuninkaansaaren ja Vallisaaren erityisluonteen takia alueen kaavoitus tulee tehdä erityisellä huolella ja herkkyydellä, kaava-alueen erityiset arvot tasapainoisesti huomioiden.
Saarten keskeisistä luontoarvoista
Helsingin luontotietojärjestelmässä on osoitettu saarilta yhteensä noin 20 tärkeää kasvillisuus- ja kasvisto, lintu- tai lepakkoaluetta. Alueen luontoalueilla on luontotyyppien näkökulmasta huomattavaa merkitystä lehtojen, luhtien, kallioiden, kallioketojen sekä muiden perinnebiotooppien suojelun kannalta. Lajistonsuojelun kaava-alue on hyvin merkittävä vaateliaan ja Helsingissä harvinaisen kasviston suojelun kannalta. Molemmat pääsaaret ovat erityisen merkittäviä lepakoiden kannalta ja pääsaarten lehtimetsät ovat myös kääpälajistoltaan rikkaita. Kaikki kaava-alueen luontoalueet ovat Metsähallituksen luontopalvelujen taseessa.
Suunnittelualueella, jossa lajirikkaus on Helsingin korkeimpia, tärkeä monimuotoisuutta ylläpitävä tekijä on vaihtelevien, toisiinsa lomittuvien luonto- ja kulttuuribiotooppien mosaiikkimainen rakenne. Suunnittelualueen monimuotoisuutta suuresti lisääviä luontotyyppejä ovat tiedetysti linnoitusvallien, patterialueiden ja kallioiden kedot ja niityt sekä pienet merenrantaniityt Vallisaaren lounaisosassa. Sen lisäksi linnoitusketojen ja niittyjen kulttuuribiotoopeilla on erityinen ”Helsinki-arvo” (Helsingille ominaisia kulttuuribiotooppeja).
Tehdyissä selvityksissä on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle saaren metsäisten elinympäristöjen keskeisin luontoarvo eli se, että saarilla on huomattava pinta-ala biologisesti nuoria (alle 80 vuotta), täysin luontaisesti kehittyneitä lehto- ja kangasmetsäbiotooppeja. Erityisen edustavia saaren nuoret ja varttuneet metsät ovat lehtipuuvaltaisina metsinä. Kokonaispinta-alan vuoksi saaren lehtimetsät kuuluvat omassa sarjassaan Helsingin arvokkaimpiin. Saarten arvoa lisää olennaisesti niiden läheisyys Santahaminan lounais- ja etelärannan luontoalueisiin.
Luontoarvoihin liittyvistä lisäselvitystarpeista sekä olemassa olevien aineistojen hyödyntämisestä
Metsähallitus on aikanaan selvittänyt alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit. Vastaavasti Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kääpälajisto on osoittautunut merkittäväksi (täyttää arvoluokka I kääpäalueen kriteerit) Metsähallituksen vuonna 2009 teettämissä selvityksissä. On mahdollista, että alueella on tehty muitakin lajisto- ja luontotyyppiselvityksiä 2010-luvulla. Nämä selvitykset ja niiden johtopäätökset tulee saada osaksi kaava-aineistoa ja mieluiten myös Helsingin luontotietojärjestelmää.
Helsingin luontotietojärjestelmästä havaitsee hyvin nopeasti sen, että heikoin tietopohja on kangasmetsien, kalliometsien sekä kasvistoltaan tavanomaisempien lehtojen luonteesta ja luontoarvoista. Asiallisesti toteutettu METSO-elinympäristöselvitys on paikallaan ja se myös täydentäisi hyvin MH:n aikanaan tekemää luontodirektiivin luontotyyppien inventointia. Alueen lampien osalta on selviä perusteita selvittää sudenkorentojen ja viitasammakon esiintyminen. Erityisen tarkkaan tulee arvioida ns. Vallisaarenlammen ja sen ympäristön luonnonsuojelubiologinen arvo, koska alueeseen kohdistuu ilmeisiä muutospaineita.
Alueen asiallisesta kaavoituksesta
Pääosa Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta tulee osoittaa kaavassa SL-merkinnällä. Valli- ja patterialueiden osalta asiallisella kaavamääräyksellä varustettu luo-merkintä voisi olla toimiva ratkaisu. Olkoon näiden kaavamerkintä mikä tahansa, niin siinä tulee riittävällä tavalla huomioida ja turvata myös alueiden huomattavat lajistoarvot.
Lisärakentaminen on syytä kohdentaa Vallisaaren koillisosaan, nykyisille rakennetuille alueille sekä niiden läheisyyteen.
Pienemmistä saarista Haminasalmenpaasi (linnustoarvot), Kukipaasi (kasvistoarvot) sekä pääosa Pukkisaaresta (kasvisto- ja metsäarvot) tulee kaavassa osoittaa SL-aluevarauksiksi. Reimarisaari sopinee virkistyskohteeksi.
Luontojärjestöjen yhteisessä, vuonna 2014 tekemässä Helsingin arvometsät-esityksessä (https://helsinginmetsat.files.wordpress.com/2014/06/arvometsc3a4t-16-6-2014-iso-teksteillc3a4.png) Vallisaari on aikanaan esitetty luontoalueiden osalta SL-kohteeksi ja Kuninkaansaari Luo-alueeksi. Kuninkaansaaren osalta on perusteltua miettiä ainakin arvokkaimpien metsäisten alueiden osoittamista SL-merkinnällä.
Arvometsäesityksen rajaukset ovat sellaisia, että ne mahdollistavat saarten matkailu- ja virkistystoiminnan asiallisen kehittämisen. Luontoalueiden laajempaa muuttavaa maankäyttöä ne eivät kuitenkaan salli, mikä on alueen arvojen ja niiden tasetilanteen (=luontopalvelujen taseessa, minkä pitäisi johtaa alueiden suojeluun) takia täysin perusteltavissa oleva linja.
Kommentteja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan
Alueen nykytilanteen esittelyssä olisi paikallaan tuoda julki se, että saaret ovat Metsähallituksen luontopalvelujen taseessa, mihin yleensä siirretään vain sellaisia alueita, jotka on tarkoitus perustaa lakisääteisiksi luonnonsuojelualueiksi.
Alueen kaavatilanteen esittelyä tulee täydentää sillä huomiolla, että voimassa olevassa yleiskaavassa Kukipaasi, Haminasalmenpaasi ja Vallisaaren keskellä sijaitseva luonnonsuojelulain luontotyyppikriteerit täyttävä pieni tervaleppäkorpi on merkitty luonnonsuojelualuevarauksiksi.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olisi ollut syytä jo tässä vaiheessa nostaa esille (samalla tavalla kuin on käsitelty saarten kulttuuriympäristöihin ja maisemaan liittyviä arvoja) alueen keskeiset luontotyyppeihin ja lajistoon liittyvät erityisarvot.
Lisätietoja
– luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola@sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Sirkku Manninen Tapani Veistola
puheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija
HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY
Antti Halkka Marja Rintala
varapuheenjohtaja järjestösihteeri