Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus Kruunuvuorenrannan Kruunuvuoren asemakaavaehdotukseen 12330 2011-004059
Kaikilta osin kaavoittaja ei ole edelleenkään ottanut huomioon luonnon säilymisen kannalta olennaisia asioita. Pahiten luontoa uhkaavat lammen eteläpuolella liian lähelle tuleva rakentaminen ja luontoalueelle rakennettavat uudet ulkoilu- ja huoltotiet sekä rakennukset. Luontoselvitykset ovat vanhentuneita ja puutteellisia, joten suunnittelu vaatii myös kunnollisen luontoselvityksen tekemisen.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus Kruunuvuorenrannan Kruunuvuoren asemakaavaehdotukseen 12330 2011-004059
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kiittää siitä, että pohjoisosan AO-varaus sekä sille johtava katuvaraus (Kalastaja-Kallen katu) on poistettu. Tämä suunnitelma olisi ratkaisevalla tavalla pirstonut alueen luonnon ja näin heikentänyt luontoarvoja.
Toinen kiitoksen aihe on, että Kruunuvuorenlampea ympäröivien metsien kaavamerkintä on muutettu lähivirkistysalueesta (VL) kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja geologisesti arvokkaaksi virkistysaluekokonaisuudeksi (VL/s). Luontoarvoja ei ole kuitenkaan kaavamääräyksellä osoitettu, eikä kaava siis millään tavalla ohjaa tai rajoita alueen metsien käsittelyä, vaikka alueen erämaisen luonteen takia tämä on välttämätöntä. Lammen tilalle olennaista olisikin muodostaa sen koko valuma-alueesta suojelualue.
Kaikilta osin kaavoittaja ei ole edelleenkään ottanut huomioon luonnon säilymisen kannalta olennaisia asioita. Pahiten luontoa uhkaavat lammen eteläpuolella liian lähelle tuleva rakentaminen ja luontoalueelle rakennettavat uudet ulkoilu- ja huoltotiet sekä rakennukset. Luontoselvitykset ovat vanhentuneita ja puutteellisia, joten suunnittelu vaatii myös kunnollisen luontoselvityksen tekemisen.
Helsingin luonnonsuojeluohjelma
Raportissa ”Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015–2024 ja metsäverkostoselvitys, korjattu ehdotus 29.9.2015” todetaan, että rauhoituksen tarkoitus on ”säilyttää luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti arvokas erämaalampi ja suokokonaisuus”. Hoidosta ja käytöstä todetaan:
”Suojeltavalle lammelle tulee määritellä suojavyöhyke, jonka maankäyttö suunnitellaan siten, että lammen luontainen valuma-alue ei muutu. Ympäristöä tulee hoitaa niin, että luonnontilaisuus ja erämaisuus säilyvät. Virkistyskäyttö tulisi ohjata lammen ympäri nykyisin kulkevalle reitille. Reitin käyttö edellyttää lammen eteläpuolella kulkevien pitkospuiden ylläpitoa sekä uuden, lyhyen pitkospuujakson rakentamista lammen laskuojan yli. Lammen itäpuolitse kulkevan hiekkatien nykyisen kaltainen käyttö ei vaaranna suojelutavoitteita.”
Asemakaavaehdotus on räikeässä ristiriidassa luonnonsuojeluohjelman tavoitteiden kanssa. Mikäli asemakaavaehdotus toteutuisi, menetettäisiin paitsi lammen ympäristön erämaisuus, muutettaisiin myös luontaista valuma-aluetta. Osayleiskaavavaiheessa tehdyn jo vanhentuneen ja puutteellisen luontoselvityksen mukaan rakentaminen valuma-alueelle voisi aiheuttaa pintavalunnan vähenemistä ja valuntahuippujen voimistumista. Rakennettujen alueiden valuvedet ovat yleensä myös luontaisia valuvesiä ravinteisempia.
Kruunuvuorenlammen valuma-alueen eteläpuolelle tuleva rakentaminen
Korttelit 49316, 49317 ja 49318 ovat ongelmallisia Kruunuvuorenlammen valuma-alueen ja itse lammen tilan kannalta. Kortteli 49317 tulee poistaa kokonaan suunnitelmasta, kortteleiden 49316 ja 49318 eteläosiin voi rakentaa, kunhan huolehditaan, että rakennukset eivät näy Kruunuvuorenlammelle ja tällä tavoin riko siellä vallitsevaa erämaista tunnelmaa. Myös muissa asemakaavaehdotuksen kortteleissa tulee huolehtia siitä, että rakenteet eivät näy lammelle.
Korttelit 49316 ja erityisesti 49317 ulottavat rakentamista myös lammen valuma-alueelle. Tämä uhkaa lammen vesitaloutta, veden laatua, luonnon tilaa ja siis myös Helsingin luonnonsuojeluohjelman tavoitteita.
Mainittujen kohteiden rakennusoikeus tulee siirtää etelämpänä Kruunuvuorenrannassa sijaitseviin kortteleihin. Rakentamalla siellä kerroksen tai pari suunniteltua korkeampia taloja voidaan korvata rakentamisen määrän vähennys, joka Kruunuvuorenlammen pelastamiseksi tarvitaan.
Korttelin 49317 länsisivun rakennusmassa katkaisee lisäksi maastopainanteen ja sitä itäpuolella rajaavan 6-7 metriä korkean, lähes pystysuoran kallioseinämän. Molemmat ovat osa Kruunuvuoren geologisesti arvokasta kallioaluetta (kohde 1419 Antti Sallan raportissa Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä. Ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004).
Puutteelliset luontoselvitykset
Luontoselvitys alueelta on tehty vuonna 2005 eli jo kymmenen vuotta sitten. Tänä aikana luontoarvot ovat hyvinkin saattaneet muuttua vieläkin arvokkaammiksi. Erityisesti lahopuustoa tarvitsevien eliöiden, kuten kääpien kannalta tilanne etenee parempaan suuntaan metsien vanhetessa. Lahopuuston määrä ja luonnontilaisuuden aste ovat todennäköisesti kasvaneet kymmenen vuoden aikana.
Environ vuonna 2005 tekemässä luontoselvityksessä on keskitytty lähinnä lintuihin ja putkilokasveihin, eikä esimerkiksi käävistä, lepakoista, sammalista ja jäkälistä ole tehty riittävää selvitystä. METSO-kriteereihin pohjautuvan luontoselvityksen tekeminen on tässä kohteessa välttämätön.
Myös tuon vanhentuneen luontoselvityksen perusteella alueella on arvokasta luontoa muuallakin kuin suojellulla lammen alueella. Muun muassa selvityksen kuvauksista ilmenee, että alueella on jo vuonna 2005 ollut selkeitä lahopuukeskittymiä. Tällaiset arvokkaat alueet tulee merkitä kaavaan Luo-merkinnällä, ellei peräti suojelualuevarauksina.
Puuttuva kaavamääräys
Kruunuvuorenlammen SL-varaukselta puuttuu kaavamääräys. Tämä puute on ehdottomasti korjattava.
Ulkoilureitit
Luontoalueelle toteutettavat ulkoilureitit tulee toteuttaa pelkkinä polkuina, jotka jätetään keinovalaisematta. Pyöräilyreitit Kruunuvuoren luontoalueella ovat tarpeettomia, koska sen kautta ei ole tarvetta kulkea pyörällä minnekään. Niemi ei säily erämaaluonteisena, jos sinne rakennetaan pyöräilyn mahdollistavia rakenteita. Alueen ulkoilukäyttö tulee suunnitella nimenomaan jalan tapahtuvaa ulkoilua varten.
Kaivoslyhdyksi nimettyä ulkoilutietä Yksisarvisenkujalta saapuva huoltoliikenne laskeutuu alas kolme metriä alemmalle tasolle (+12), kääntyy jyrkästi vasemmalle ja lähee 45 asteen, siis sadan prosentin nousuun päästäkseen +17 metrin tasolle, josta laskeudutaan kohti Kruunuvuorenselän rantaa. Uhkana on, että paikalla tehdään maaston jyrkkäpiirteisyyden takia voimakkaita muokkaustöitä dynamiitin ja kivimurskeen avulla. Tämä pilaisi alueen luonteen pahasti, joten Kaivoslyhdyn ulkoilutiestä on luovuttava kaavassa. Kaivoslyhty uhkaisi muullakin tavoin alueen luonnontilaisuutta aiheuttamalla tarpeettomia hakkuita. Ulkoilutien tilalla tulee olla pelkkä valaisematon polku pikospuineen.
Myös Hällebonpolun tulee olla erityisesti Kruunuvuorenlammen länsipuolella nimensä mukaisesti pelkkä polku.
Aaltokoro tulee poistaa suunnitelmasta kokonaan, eikä sitä pidä toteuttaa edes polkuna, koska ei ole olemassa mitään tarvetta, että ulkoilijoiden tulisi päästä rantakallion jyrkälle osalle. Aaltokoron rakentaminen aiheuttaa tarpeetonta Kruunuvuoren kallion tärvelemistä. Kruunuvuoren huipulle pääsee parhaiten kaakosta päin.
Ulkoiluteiden toteutus aiheuttaisi laajoja tuhoja alueelle ja sen erämaisuudelle jo siksikin, että niiden toteutus vaatisi voimaperäisiä toimenpiteitä ja kallioiden räjäytyksiä, koska alueen maastossa on runsaasti jyrkkiä kohtia. Tällainen olisi pahasti ristiriidassa luonnonsuojeluohjelman tavoitteiden kanssa.
Alueelle tuotavat rakennukset ja muut rakenteet
Alueelle ei pidä tuoda ulkopuolelta mitään rakennuksia, eikä rakentaa uusia, eikä rannoille rakentaa laitureita eikä mitään muutakaan. Kun alueen tavoitteena on erämaisuus, kaikenlaisia ihmisten rakennelmia tulee välttää. Ainoastaan erämaisuuden säilyttämiseen tarkoitettuja kulunohjausrakenteita, lähinnä pitkospuita voi alueelle tuoda. Olemassa olevat sortuneet rakennukset on syytä poistaa tai entisöidä, mutta ilman mitään telaketjutraktoreita tai muita härveleitä, jotka jättäisivät erämaaluonteiseen luontoon jäljet.
Kaavasta tulee poistaa myös käyntisatama- (lv-1) ja virkistystoimintaan tarkoitetut rakennukset
(v-2), koska ne loukkaisivat alueen erämaista luonnetta.