Mielipide Pitäjänmäen Patterimäen asemakaavaluonnoksesta sekä täydennetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Yhdistys on 12.6.2015 toimittanut kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteensä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteessä on nostettu esille Helsingin luontotietojärjestelmän olennaisia puutteita kaava-alueen luontoarvojen osalta. Kaavaluonnoksen ja muun aineiston perusteella mikään mielipiteessä esiin nostettu asia ei ole vaikuttanut kaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuihin. Ilmeisesti myöskään tietopohjaa kaava-alueen luontoarvoista ei ole täydennetty ja liito-oravan mahdollisen esiintymisen osalta ajantasaistettu.
H
Asia: Mielipide Pitäjänmäen Patterimäen asemakaavaluonnoksesta sekä täydennetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on perehtynyt kaava-aineistoihin sekä suorittanut kaava-alueelle kaksi erillistä maastokatselmusta, joiden pohjalta yhdistys toteaa mielipiteenään seuraavaa.
Vuorovaikutuksen laadusta
Yhdistys on 12.6.2015 toimittanut kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteensä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteessä on nostettu esille Helsingin luontotietojärjestelmän olennaisia puutteita kaava-alueen luontoarvojen osalta. Kaavaluonnoksen ja muun aineiston perusteella mikään mielipiteessä esiin nostettu asia ei ole vaikuttanut kaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuihin. Ilmeisesti myöskään tietopohjaa kaava-alueen luontoarvoista ei ole täydennetty ja liito-oravan mahdollisen esiintymisen osalta ajantasaistettu.
Edellä mainituista syistä joudumme uusimaan pääosan jo kertaalleen kirjoittamastamme. Jonkin verran uusia huomioita liittyy kaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuihin. Kehotamme kaupunkisuunnitteluvirastoa vakavasti miettimään tapoja , joilla kehitetään maankäyttö- ja rakennuslain vaatimaa kaavoituksen vuorovaikutusta myös sellaisen luontotiedon osalta, jonka lähde on jokin muu kuin kaupungin oma luontotietojärjestelmä.
Kaava-alueen merkitys osana Helsingin viheralueverkostoa
Patterimäen aluekokonaisuus on erinomainen esimerkki Helsingin oloissa yhtenäisestä ja monipuolisesta luonto- ja virkistysalueesta. Alueen arvoa lisää sen kytkeytyminen lounaan kautta muihin Talin ympäristön metsäisiin luontoalueisiin. Myös virkistyskäytön kannalta alue on selkeä ja vakiintunut osa maakunnallisesti merkittävää Talin luonto- ja virkistysaluekokonaisuutta.
Kaava-alue sisältyy luontojärjestöjen Helsingin arvometsät-esityksessä määriteltyihin laajoihin metsäisiin luonto- ja virkistysalueisiin (http://helsinginmetsat.fi/laajat-luonto-ja-virkistysalueet/) yhtenä tietyt pinta-ala ja kytkeytynbeisyyskriteerit täyttävistä Helsingin alueista. Tällaisia alueita on kaupungissa vain noin 30. Lisäksi pääosaa alueesta on samaisessa usean järjestön esityksessä (http://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/) esitetty kaavoituksessa huomioitavaksi luo-alueeksi (Talin pohjoisosan luo-alue, 17 ha).
Kaava-alueen luontoarvoista
Patterimäen linnoituskallio (5,14 ha) on nykytietojen perusteella kasvistollisesti edustavin Helsingin maalinnoitusketjun isommista kallioalueista. Siksi alue on esitetty Helsingin uuteen luonnonsuojeluohjelmaan lakisääteiseksi suojelualueeksi perustettavana alueena. Alueen arvot eivät kestä virkistyskäytön olennaista lisääntymistä, mikä on syytä huomioida myös lähialueen maankäyttösuunnitelmissa. Kaavaehdotuksessa uutta rakentamista ollaan tuomassa itäpuolella melko lähelle suojelukohdetta, mikä ihmisten yleisen käyttäytymisen huomioiden aiheuttaa oleskelun, kulutuksen ja roskaantumisen lisääntymistä linnoituskalliolla.
Kaava-alueen metsissä (tai ainakin osassa niistä) on toteutettu muutamia vuosia sitten ns. METSO-elinympäristöjen selvitys. Tässä yhteydessä on paikallistettu kaava-alueen länsiosasta kolme arvolehtokuviota sekä yksi arvokas lehtomaisen kankaan kuvio (vain osin kaava-alueella). Lisäksi laaja linnoituskalliokuvio on todettu myös METSO-kohteena arvokkaaksi.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastokäynneillä (2.6.2015, 22.3.2016) on hahmottunut se, että käytännössä kaava-alue muutamaa pientä kuviota lukuun ottamatta koostuu lähinnä METSO II ja III luokan kriteerit täyttävistä kangas-, lehto- tai kalliometsistä, muutama runsaslahopuustoisin lehtokuvio on luokkaa I. Tehty METSO-selvitys tunnistaa vain noin kaksi kolasosaa kaava-alueen METSO-arvoja sisältävistä kuvioista.
Kaava-alueen reunamilla (etenkin alueen länsi-, lounais- ja eteläosa, vähäisemmässä määrin myös kaava-alueen itäosassa) on kasviston ja monipuolisen puuston takia arvokkaita tuoreita ja kosteita lehtoja. Kaava-alueen itäosan kallioilla on puolestaan jossakin määrin säilynyttä kallioketotyyppistä kasvillisuutta ja lisäksi itse itäinen kalliomäki on hyvä METSO II luokan kalliometsä. 22.3.2016 Patterimäen lounaispuolisella lehtoalueella havaittiin kanahaukkapari (NT) pesänrakennuspuuhissa, mikä sekin kertoo alueen kehittyvistä luontoarvoista.
Kaava-alueen reuna-alueiden lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat puuston iän sekä puulajisuhteiden vuoksi sellaisia, että on vain ajan kysymys, milloin liito-oravia asettuu alueelle. Alueelle mahtuisi metsien luonteen ja pinta-alan puolesta myös naaraalle sopiva lisääntymisreviiri, jollaisten säilyttäminen on kaupunkioloissa erityisen tärkeää. Metsäalueen pinta-ala ja sen hyvät yhteydet eteläpuolisiin Talin ympäristön luontoalueisiin edesauttavat liito-oravan levittäytymistä alueelle.
Liito-oravalle soveliasta lehtometsää on muun muassa jäämässä itäosan AK-varausten sekä länsiosan ET-varauksen alle. Lajille hyvin soveliaiden, joskin kartoitusvuonna asumattomien metsiköiden ennakoiva säilyttäminen maankäytön suunnittelussa on lajin ekologiaan pohjautuen järkevää ja välttämätöntä, mikäli laji halutaan säilyttää Helsingin lajistossa.
22.3.2016 maastokäynnillä merkkejä liito-oravan esiintymisestä havaittiin noin 0,5 km etelään Talin lehdoista (= uusi esiintymä, joka ei ollut asuttu v. 2014, jolloin Länsi- ja Luoteis-Helsingissä tehtiin liito-oravaselvitys). Kattavaa lajin havainnointia kaava-alueelta ei ollut maastokatselmuksen yhteydessä mahdollista tehdä, mutta ilmeistä potentiaalia lajin esiintymiselle löytyy monin paikoin.
Kaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuihin liittyvät huomiot ja jatkotopimenpide-esitykset
Raide-Jokerin toteuttaminen tunnelissa ei haitanne merkittävästi alueen luonto- ja virkistysarvojen säilymistä, kunhan nämä arvot huomioidaan riittävässä määrin maanpäällisten rakenteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Patterimäen länsipuolelle Arinatien kohdalle esitetty varikko lienee mahdotonta toteuttaa ilman merkittäviä luonto- ja maisemahaittoja. Mikäli varikko toteutetaan, on syytä kaikin keinoin pyrkiä vähentämään varikon maanpäällisten toimintojen luonto-, virkistys- ja maisema-arvoille aiheuttamia haittoja.
Patterimäen metsäalueen itäosaan esitetyt kerrostaloalueet heikentävät olennaisesti alueen metsäisiä luonto- ja virkistysarvoja. Nähdäksemme haitat ovat hyötyjä suuremmat, joten rakentamissuunnitelmista tulee tältä osin luopua. Ratkaisu tukisi myös Patterimäen alueen metsäisten luontoarvojen säilymistä, sillä AK-alueiden alle jäävät alueet ovat lähes kokonaisuudessaan sellaisia lehto-, kangas- tai kalliometsiä, jotka täyttävät oman luontotyyppinsä puitteissa METSO II tai III-luokkien kohteiden kriteerit. Merkittävä osa rakentamisalueista (AK460365, AK 46022:n itäosa, AK 46035:n länsiosa) sopii luonteeltaan myös liito-oravalle. Alueilla on merkittävästi järeää haapaa kolo- ja ruokapuiksi, riittävästi kuusia suojapuiksi ja myös muutama kolohaapa lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Esitetty lisärakentaminen alueen itäosaan aiheuttaa vääjäämättä virkistyskäytön ja kulutuksen lisääntymistä Helsingin oloissa huomattavan arvokkaalla Patterimäen linnoitusalueella, mikä antaa myös yhden perusteen luopua siitä.
Patterinmäen linnoituskallio tulee osoittaa kaavassa SL-varauksena vähintään siinä laajuudessa, jolla alue on sisällytetty Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015-2024.
Kaava-alueen metsien luontoarvot tulee selvittää nykyistä kattavammin siten, että kaavaa tehtäessä on tiedossa METSO-luokkia I, II ja III edustavien lehto-, kangas- ja kalliometsien todellinen määrä ja sijoittuminen alueella. Mikäli alueelle osoitetaan nykysuunnitelmien mukaisesti merkittävää määrää metsiä heikentävää maankäyttöä, tulee edustavin osa alueen säilyvistä metsistä huomioida ekologisen kompensaation hengessä asiallisilla kaavamääräyksillä varustettuina luo-kohteina tai VL/s-2-kohteina. Hyvä esimerkki tällaisesta ilmeisen arvokkaasta alueesta on Patterimäen linnoitusalueen ja urheiluhallin välinen edustava ja monipuolinen lehtoalue, joka on pääosin METSO I-luokan runsaslahopuustoista lehtoa sekä muuten arvokasta luokan II lehtoa.
Metsäisten luontoarvojen merkittävän esiintymisen takia VL-varaukselle tulee antaa kaavamääräys, jossa edellytetään metsäisten luontoarvojen huomiointia. Kaavaluonnoksessa VL-alueita koskee pelkästään suositusluonteinen yleinen kaavamääräys, jossa edellytetään sitä, että tekniset rakennelmat ja laitteet toteutetaan arvokkaan puistoympäristön edellyttämällä tavalla (mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan), tunnelin ilmanvaihtosuuaukot suunnitellaan tavalla, joka ei aiheuta ympäristöhaittaa virkistykselle ja asutukselle ja joukkoliikennetunnelin suuaukot toteutetaan tavalla, joka ei aiheuta maisemalle ja virkistyskäytölle haittaa (teknisesti mahdoton vaatimus toteutettavaksi).
Alueen lounaisosan VU-aluevarausta tulee itäosasta (up/p-alueen itä- ja kaakkoispuolelta) kaventaa siten, että varauksen ulkopuolelle jätetään avoimiin kenttiin itäpuolelta rajoittuvat arvokkaat lehtometsät.
Liito-oravan mahdollinen esiintyminen kaava-alueella ja sen lounaispuolisilla lähialueilla tulee selvittää ennen kaavan viemistä päätöskäsittelyyn.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämistarpeista
Olisi kohtuullista täydentää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tiedolla siitä, että Patterimäen linnoitusalue sisältyy Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015-2024 luonnonsuojelulailla suojeltavaksi esitettynä alueena.
Helsingissä 29.3.2016
Jarmo Nieminen Marja Rintala
puheenjohtaja järjestösihteeri