Koivusaaren asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanta on, että Helsingissä ei tulisi mereen ja rannoille lainkaan rakentaa veden puhtauden vuoksi sekä saaristomaiseman ja luonnon säilymisen vuoksi.
Koivusaaren asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
HEL 2016-000235 T 10 03 03
Tausta
Koivusaaren uusi kaupunginosa on suunniteltu rakennettavaksi suurimmaksi osaksi täyttömaalle Lauttasaaren ja Hanasaaren väliselle pienelle Koivusaarelle ja sitä ympäröivälle matalahkolle merialueelle. Hanketta on arvosteltu lukuisista syistä, sekä taloudellisista että teknisistä kuin ympäristö-, terveydellisistä ja maisemalllisista syistä. Hankkeen erikoisuuden vuoksi se on yleiskaavassa 2002 merkitty selvitysalueeksi. Sen jälkeen alueelle on tehty osayleiskaava kansainvälisen ideakilpailun voittaman ehdotuksen pohjalta (2009). Siitä lähtien alueen asukas- ja työpaikkamäärät ovat kuitenkin asteittain huomattavasti lisääntyneet, maisemaprofiili on kohonnut, viheralueet ovat supistuneet ja merentäytöt lisääntyneet. Osayleiskaavehdotusta ei ole vielä hyväksytty, se odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
Aikaisemmat mielipiteet
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanta on, että Helsingissä ei tulisi mereen ja rannoille lainkaan rakentaa veden puhtauden vuoksi sekä saaristomaiseman ja luonnon säilymisen vuoksi.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on aikaisemmin esittänyt Koivusaareen liittyviä mielipiteitä ja muistutuksia ainakin 28.1.2008, 9.4.2010, 10.1.2012, 1.11.2012, ja 18.2.2013. Niissä on huomautettu mm. merentäyttöjen haitoista, saaristomaiseman menettämisestä, suojelualueen luontoarvojen vaarantumisesta, läpikulkuliikenteestä ja Länsiväylän haittavaikutuksista asumisen kannalta sekä koko projektin kannattavuuden kyseenalaistamisesta. Tässä asemakaavaluonnoksen mielipiteessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys keskittyy ympäristö- ja luontovaikutuksiin.
Osallistuminen ja aineisto (Oas) sekä Koivusaaren asemakaavaluonnos (4.4.2016).
Asemakaavaluonnoksessa näkyy pyrkimystä ympäristön ja luonnon huomioimiseen. Kaavan laajamittaisuuden ja rakentamisen voimakkaan lisäämisen vuoksi on kuitenkin tehtävä kaikki mahdollinen vähentämään laajamittaisia seurauksia meri- ja saaristoluontoon. Asemakaavaselostuksessa nostetaan Koivusaaren rakentamisen hyviä puolia vahvasti esille, mutta rakentamisen tuomat ympäristövaikutukset eivät mihinkään häviä. Koivusaaren metroaseman alueen rakentamisen seuraukset ympäristöön ja luontoon ovat pikemminkin voimistuneet.
Suunnittelun tavoitteet ja alue
Merentäyttöä on ilmoitettu jo 19 ha:n alueelle, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin Helsingin rakennusprojekteissa. Merentäyttöjä ja niiden pysyviä vaikutuksia voi parhaiten pienentää asukasmäärän pienentämisellä esimerkiksi osayleiskaavan alkuperäisiin lukemiin.
Vaikutusten arviointi
Vuosien mittaan on tehty Koivusaaren rakentamisen vaikutuksista lukuisia selvityksiä. Ympäristö- ja luontovaikutukset muuttuvat kuitenkin pahempaan suuntaan täyttöalueen laajetessa ja asukas- ja työpaikkamäärien lisääntyessä. Pitää siis ottaa huomioon että kielteiset vaikutukset luontoalueisiin, mereen ja suurelle määrälle lähialueilla asuville ihmisille ovat entisestäänkin lisääntyneet. Onko veden sameutumisen vaikutuksia vesiluontoon (ruoppaus- ja täyttövaiheet) selvitetty tarpeeksi? Onko ruoppausmassojen myrkkypitoisuuksia selvitetty tarpeeksi? Onko vuosikymmeniä kestävien eri rakentamisvaiheiden vaikutuksia ihmisiin (mm. terveys ja viihtyisyys) selvitetty lainkaan? Onko kaavan vaikutuksiin luontoalueilla varauduttu riittävästi?
Kaavaselostuksessa mainittu hulevesiselvitys on erittäin tärkeä tehdä (s. 3).
Rakentamisaikaiset haitat
Suurimmat rakentamisen aikaiset ympäristöhaitat tulee olemaan ruoppausten ja merentäyttöjen aiheuttamat merialueiden sameutuminen ja niihin liittyvät vaikutukset meriluontoon. Lisäksi meren täyttövaihe tulee tuottamaan runsaasti melua ja pölyä, josta tulee kärsimään lähialueiden luonto ja mitä suurimmassa määrin myös ihmiset. Projektin laajuden takia haittavaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaiset.
Ruoppausmassojen leviämisen tehokas ehkäisy käyttämällä suojarakenteita
Rakennusalueen täyttö edellyttää valtavia ruoppausoperaatioita jolloin meri sameutuu laajoilla alueilla, minkä vaikutukset voivat näkyä pitkään. Haittavaikutukset merenpohjiin eivät siis kohdistu pelkästään siihen että matalat jäävät täyttömassojen ja rakentamisen alle, vaan myös veden tilapäinen sameutuminen aiheuttaa pohjakasvillisuuden ja eläimistön häviämistä, esim. rakkolevä voi hävitä suurilta alueilta. Tuulensuunnat vaikuttanevat voimakkaasti biologisiin vaikutuksiin. Mm. kalojen kutu häiriintyy Länsiväylän molemmin puolin.
Ruoppausten aikaisia vaikutuksia voidaan huomattavasti lieventää käyttämällä suojausrakenteita! (Inkala 2010: Koivusaaren osayleiskaava-alueen virtausmalliselvitys). Suojakseen laaja-alaisten merialueiden eläimistöä, kasvistoa ja veden laatua suojarakenteita tulee käyttää muulloinkin kuin myrkyllisten lietemassojen ruoppauksessa. Ruoppaustyön ajankohtiin tulee kiinnittää huomiota.
Rakennusajan melut ja pölyt
Suurta huomiota on kiinnitettävä rakentamisvaiheiden oikeaa ajoittamineen, jotta melu, pöly ja veden sameutuminen mahdollisimman vähän häiritsevät luontoa ja ihmisiä.
Pysyvät haitat
Merentäytöt
Huomattavan laaja merialue täytetään rakennusmaaksi. Näiltä osin merenalainen luonto tuhoutuu kokonaan. Vahingot korostuvat koska suunnittelualueen vedet ovat matalia ja näin ollen merenpohjan lajisto runsaampaa (esim. vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalojen kutupaikat, mm. silakka ja kuha).
Koivusaaren merentäyttöjen vaikutuksista on tehty veden virtaus- ja kulkeutumismalliselvitys jossa on huomioitu myös Jätkäsaaren ja Vattunokan merentäytöt. (Inkala 2010: Koivusaaren osayleiskaava-alueen virtausmalliselvitys.) Mallituksista käy ilmi, että merentäyttöjen vaikukset virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen sisälahdissa lisää veden viipymistä Laajalahdessa, Lehtisaarenlahdessa ja Seurasaarenlahdessa. On selkeästi osoitettu, että Koivusaaren länsipuolisen tienpenkereen läpi menevä virtausaukko vaikuttaisi vedenvaihtoon positiivisesti, sekä paikallisesti Koivusaaren länsipuolella että laajalti koko sisälahtialueeseen, Seurasaariselkään ja Lauttasaaren pohjois- ja itäpuoleisiin vesialueisiin. Läntistä virtausaukkoa ei kuitenkaan kaavassa näy! Ruoppausten ja merentäyttöjen haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja veden laadun parantamiseksi Koivusaaren läntinen virtausaukko on palautettava kaavaan, eli läntinen virtausaukkoamerkintä (vir =virtausaukon sijainti) on lisättävä asemakaavaan. Virtaustunnelin vaikutukset ovat pitkäaikaisia, mikä lieventäisi myös hulevesien rehevöittävää vaikutusta Koivusaaren rantavesiin ja laajemminkin.
Koivusaaren kaakkoisosassa on Koivusaaren pursiseuran pitkä aallonmurtaja, joka ylettyy melko lähelle Vaskiniemen rantaa. Virtausaukkoja ja tunneleita tulee avata myös veneseurojen ja satamien pitkiin kiinteisiin allonmurtajiin ja penkereihin.
Hulevedet
Uuden Koivusaaren kaupunginosan hulevedet johdetaan mereen, niinkuin Lauttasaarestakin. Hulevedet ovatkin yksi syy miksi rannoille ja mereen rakentaminen pitäisi kokonaan lopettaa Helsingissä. Itämeren ja Suomenlahden tilan huomioiden isojen rakennusmassojen ja ihmismassojen sijoittamista “veteen” ja aivan rannalle pitäisi välttää. Kaupunkien hulevedet eivät suinkaan ole puhtaita.
Kaavaselostuksen mukaan selvitetään imeytymismahdollisuuksia louhetäyttöisille puistoalueille. Hulevesien imeytymisselvitys on erittäin tärkeä tehdä, sillä mitä enemmän hulevesiä käsitellään ennen mereen joutumista sitä puhtaammat vedet. Koivusaaren rantaniitylle ja -metsikköön tai kivikkorannnoille ja -pohjille hulevettä ei tietenkään saa johdattaa.
Uuden kanavan avaaminen Koivusaaren länsipuolella (kaavamerkintä vir) parantaisi meriveden laatua pitkällä tähtäimellä myös rakennusvaiheen jälkeen mm. pienentämällä hulevesien haittavaikutuksia.
Haitat maa-alueilla
Suurimmat haitat Koivusaaren luontoon ja sen lähellä olaviin luontoalueisiin tulee aiheuttamaan kuluminen ja “häiritseminen”.
Lisäksi melu ja päästöt ilmaan sekä hulevedet tulevat vaikuttamaan virkistyalueiden kasvillisuuteen, eläimiin ja ihmisiin.
Rannat ja Porstan saari
Kaavassa huomattava osa uuden Koivusaaren rannoista näyttää olevan kivipenkereitä ja -muureja. Saaristoympäristössä kivirakentaminen ja “kastelli-vaikutelma” korostuvat entisestään, kun tulvariskin takia täytöt ovat 1-14 metrin paksuiset ennen kuin niiden päälle kohoaa 3-8 kerroksisia rakenuksia. Asemakaavaluonnoksessa on mm. tukimuurirantoja ja maisemoituja rantapenkereitä. Maisemoidut rantapenkereet tulee totetuttaa niin että niille on mahdollista istuttaa esim. tervaleppää tai pihlajaa ja että rantojen luontaisen kalliokasvillisuuden leviäminen penkereille on mahdollista.
Koivusaaren selvityksiin kuuluvassa rantojen luonnollistamis-suunnitelmassa on ideoitu uuden Koivusaaren koillis-itärannoille sekä lounaisrannoille “tekorantoja”, joiden toteuttaminen jonkun verran vähentäisi täyttöjen ja rakentamisen ranta- ja vesiluonnolle aiheutuvaa tuhoa (Alleca, Kala-ja vesitutkimus, Ympäristötutkimus Yrjölä 2011: Koivusaaren rantojen vesiluonnon suunnitelma – “Vellamon puutarha” ). Tämä suunnitelma on tärkeä huomioda kaavassa, ja myös toteuttaa koillis-itärannalla ja lounaisrannalla.
Porstan saareen (luoteisrannan ulkopuolella) ja sitä ympäröiviin matalikkoihin tulisi kuitenkin jättää mahdolllisimman pitkä etäisyys luonnonsuojelullisista syistä (mm. silakan kutualuetta, linnustollisesti arvokas kohde, kivinen matalikko) Alleca: Kostamo ja Oulasvirta 2002: Silakan kutualueiden ja vesikasvilisuuden kartoitus Koivusaaren ympäristössä., Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmä: Porsta. Linnustollisesti arvokas kohde, 2.12 ha., Yrjölä & Helminen 2011: Koivusaaren luontotiedot (Ympäristötutkimys Yrjölä Oy).
Luo-merkinnän käyttö asemakaavassa.
Kaava-alueen luontoalueet pitää huomioida paremin asemakaavassa virkistysalue (V) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo) merkinnöillä.
Osayleiskaavaehdotuksessa on kaksi kohdetta merkitty luo-merkinnällä, Nurmiluoto ja tervalepikkö suojellun merenrantaniityn pohjoispuolella. Lisäksi alueella on suojeltu rantaniitty (S-1) ja geologikohde (G).
Asemakaavaluonnoksessa Nurmiluoto on merkitty luo-merkinnällä, mutta merkintä puuttuu Koivusaaren tervalepiköstä. Asemakaavarajoituksen sisäisellä alueella luo-merkittyinä tulisi olla myös Porstan saari ja Vaskiniemen kakkoisranta.
Puustoisen, ruovikkoisen Porstan saaren vesilintulajisto on melko runsas. Saarta ympäröivä laaja kivikko työntyy pitkälle matalan saaren kaakkoispuolelle. Osa Helsingin ympäristökeskuksen rajaamasta Porstan arvokkasta merialueesta joutuu asemakaavaluonnoksessa Koivusaaren alle, mutta osa matalikkoa säilyy kaavan mukaan, jolloin se kuitenkin ylettyy luoteessa aivan Koivusaareen asti. Alue on kaavassa merkitty virkistysalueeksi (V). Jotta luontoarvot voisi säilyä Koivusaaren rakentamisen jälkeenkin, Porstan saarta ja matalikon suojelumääräyksiä tulisi paremmin huomioida, esim. luo-merkinnällä. Suojelukin olisi motivoitu tilanteen huomioiden.
Samasta syystä (lisääntyvät ihmismäärät) osayleiskaavassa luo-merkitty mutta asemakaavassa puistoksi merkitty (VP) Leppäsaaren puiston rantalepistövyöhyke (suojellun rantaniityn metsäinen jatke) tulisi muuttaa virkitysalueeksi (V) ja merkitä luo-merkinnällä.
Myös Vaskiniemen pohjoisranta (venekerhon itäpuolella) Lauttasaaren puolella tulee suojata kaavassa paremmin (linnusto, lepakot ja rehevä ruovikoinen rantatervalepistö ja lehto). Kaavassa puistoksi (VP) merkitty alue tulee muuttaa V-alueeksi (virkistysalue) ja merkitä luo-merkinnällä.
Lepakoiden erikoistarpeita on huomioitava asemakaavassa.
Kaava-alueella on tehty kolme lepakkoselvityksiä, joista yksi käsittelee erityisesti Koivusaaren rakentamista. Alueella saalistaa pohjanlepakko ja vesisiippa. Muitakin lepakkolajeja on havaittu. Selvityksissä todetaan että Koivusaaren keskiosa,Vaskilahti ja Vaskiniemi sekä Katajaharjun länsiranta on lepakkojen saalistusaluetta, joka jatkuu Katajaharjun rantaa pitkin Laukkaniemeen, Lemislahteen, Lemissaareen ja Maamonlahteen asti. Vesisiipat saalistavat Länsiväylän sillan alla jossa kulkee niiden lentoreitti Vaskiniemensalmesta Katajaharjuun suuntaan. Koivusaaren lepakkotutkimuksessa on ohjeita miten alueella esiintyviä vesisiippoja ja pohjanlepakoita tulee huomioida pitkän rakentamisvaiheen aikana mm. kiinnittämällä huomiota valaistukseen, rakentamisen ajankohtaan, saalistuspaikkoihin ja -reitteihin. Kaavassakin on huomioitava lepakoiden erityistarpeet kuten valaistus, korvaavat rakenteet, saalistuspaikat ja -reitit, ruovikot ja rantapuusto.
(Wermundsen 2012: Lepakoiden huomioonottaminen Koivusaaren rakentamisessa. Lisäksi Siitonen 2004: Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003. Helsingin ympäristökeskuksen julkaisut 3/2004, ja Wermundsen, Nieminen, Asikainen 2014: Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2014/3.)
Helsinki 29.4.2016