Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan
Arvoisa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja varajäsen!
Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan. Kaava on syytä tehdä tavalla, joka huomio tasavertaisesti eri tahojen, myös nykyisten ja tulevien helsinkiläisten tarpeet sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Asiallinen kaavaprosessi edellyttää osallisille myös todellisia vaikutusmahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.
Nykyinen kaavaehdotus, sen poikkeuksellisen epämääräiset kartat sekä kaavan vaihtoehdoton valmistelutapa eivät prosessiltaan ja lopputulokseltaan täytä hyväksyttävän yleiskaavan kriteerejä. Yleiskaavan ylimalkaisuus, maakuntakaavan vastaisuus ja yksipuolisesti rakentamista painottava luonne siirtää kohtuuttoman paljon todellista päätöksentekoa asemakaavavaiheeseen, mikä vain hidastaa kaavoitusta ja uutta rakentamista.
Keskeisin muutoksia vaativa ongelma on kaavassa esitetty merkittävä rakentaminen monille Helsingin tärkeimmistä luonto- ja virkistysalueista. Kaikkein keskeisimmätkin viheralueet, kuten Keskuspuisto ja Helsinki-puisto on tarkoitus ottaa osaksi rakentamisen piiriin. Ongelma koskettaa useita kymmeniä arvokkaita luontokohteita ja samalla useiden kymmenientuhansien helsinkiläisten päivittäin käyttämiä virkistysalueita, eikä sitä voida korjata muutamien kymmenien pikselihehtaarien poistoilla tai uudelleensijoittelulla.
Kaavassa on monia muitakin lisäselvityksiä vaativia elementtejä. Merkittävä puute on, että kaavan vaikutuksia virkistysalueiden riittävyyteen tai Helsingin luontoalueiden ekologiseen verkostoon ei ole selvästikään arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain ja yleiskaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Kaupunkibulevardeja tuskin voidaan myöskään toteuttaa ilman lisäselvityksiä. Myös toimitilavarauksien mitoitusta tulee punnita kriittisesti, puhumattakaan kaavan perustana käytetystä asukasmäärän kasvuennusteesta.
Luontojärjestöt (Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) esittävät kaavaa palautettavaksi uuteen valmisteluun, jossa kaavaehdotuksen sisällölliset ja vuorovaikutukseen liittyvät virheet korjataan. Kaavakartan osalta keskeistä on säilyttää nykyiset tärkeät viheralueet.
Tukholman kaupungin selvitys 140 000 asunnon sijoittamisesta kaupungin alueelle (Bostadspotential i Stockholm, 2014) osoittaa, että viherympäristöjä joudutaan supistamaan vain muutamalla promillella. Myös Helsingissä on mahdollista sovittaa yhteen luontoalueet ja rakentaminen.
Linkki Tukholman kaupungin selvitykseen: http://www.stockholm.se/Fristaende-webbplatser/Fackforvaltningssajter/Stadsbyggnadskontoret/Bostadspotential-Stockholm/
Helsingissä 24.5.2016
Laura Räsänen Ursula Immonen
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Antti Halkka Marja Rintala
varapuheenjohtaja järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Jukka Hintikka
puheenjohtaja
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
Varpu Määttänen
puheenjohtaja
Luonto-Liitto
Lisätiedot:
Luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri,
0456521974, keijo.savola@gmail.com
Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola, Tringa ry, 0407671202, suojelusihteeri@tringa.fi