TIEDOTE Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä

Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon. Lähiöidemme metsillä, luonnonrannoilla, niityillä ja 1500-luvulta saakka viljellyillä pelloilla on meille vastaava merkitys kuin Keskuspuistolla on sen tuntumassa asuville.

TIEDOTE

Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä

Yleiskaavassa Keskuspuiston osiin kohdistettuja rakentamismerkintöjä on ansaitusti kritisoitu julkisuudessa. Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon. Lähiöidemme metsillä, luonnonrannoilla, niityillä ja 1500-luvulta saakka viljellyillä pelloilla on meille vastaava merkitys kuin Keskuspuistolla on sen tuntumassa asuville.

Itä-Helsingissä on useampia osittain päällekkäisiä vihersormia. Niistä yksi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän, Rastilan kartanon ympäristön ja Mustavuoren kautta Östersundomiin. Toinen etenee Kivinokasta Viikin kautta Kivikkoon ja kolmas on Uutelasta Mustavuoreen suuntautuva vihersormi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin virkistyksellisesti kuin luonnonkin kannalta ja ne tulee säilyttää.

Valitettavasti ehdotettu yleiskaava ei tätä tunnista, sillä toteutuessaan se kaventaisi vihersormia monin paikoin merkittävästi. Myös uudet raidehankkeet uhkaavat useassa kohdassa vihersormien jatkuvuutta. Raideliikenne tuleekin suunnitella luontoalueet säilyttävästi niin, että sen sijoittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia kulkuväyliä.

Itä-Helsingin osalta kaavoja koskevat muistutukset ja lausunnot on sivuutettu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton, Museoviraston ja ympäristölautakunnan Vartiosaaren ja/tai Ramsinniemen säilyttämistä puoltavia lausuntoja ei ole huomioitu. Lisäksi yleiskaavaehdotukseen oli muistutusajan jälkeen lisätty muuttavaa maankäyttöä Kivinokalle. Tästä ei ole ollut mahdollista lausua missään vaiheessa prosessia.

Kaupungin kasvu ei edellytä luontoalueille rakentamista. Luonto- ja kulttuuriarvot huomioivalla suunnittelulla on mahdollista säilyttää Itä-Helsingissäkin se, mikä tekee siitä viihtyisän: alueen metsäinen ja merellinen luonto. Väestönkasvu voidaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Tukholmassa mittava uudisrakentaminen on suunniteltu viheralueita uhraamatta. Luovuutta käyttämällä sama onnistuu myös Helsingissä.

Luontoalueille rakentaminen olisi lyhytnäköinen ja vanhanaikainen ratkaisu, sillä muualla monet kaupungit pyrkivät pikemminkin lisäämään viherpinta-alaansa. Olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin uusien rakentaminen.

Luonnon terveysvaikutukset ovat tiedossa, samoin se, että luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä kaupungeissakin.

On siis syytä säilyttää luontoa siellä, missä sitä vielä on. Myös Itä-Helsingissä.

Helsingissä 04.09.2016

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Herttoniemi-seura ry

Laajasalo – Degerö Seura ry

Koillis Seura ry

Kontula-Seura ry

Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf

Marjaniemi-Seura ry

Mellunmäki-seura ry

Pro Meri-Rastila

Puotila-seura ry

Roihuvuori-Seura ry

Santahamina-Seura ry

Stansvikin kyläyhdistys ry

Tammisaloseura ry – Tammelund Sällskapet rf

Vartiosaari-seura ry

Viikki-Seura ry

Vuosaari-Seura ry

Östersundom-seura ry

Lisätietoja:

Hanna-Leena Ylinen, hlylinen(at)gmail.com

Riitta Malve-Tamminen, puh. 050 5718146, riittamalve(at)gmail.com

Matti Lipponen, matti.lipponen(at)helsinki.fi