Mielipide Stansvikinkallion asemakaavaluonnoksesta
Stansvikinkallion asemakaavaluonnos on laadittu ilman riittäviä luontotietoja ja vaikutusarviointeja. Se hävittää kohtuuttomasti luonnonympäristöä ja niihin liittyviä erityisiä arvoja. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä ei jää riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita, joten edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle eivät toteudu.
Yleistä
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) toteaa, että Laajasalon metsät ovat jo osansa kaupungin kasvuun 2010-luvulla antaneet. Alue on osa Itäistä vihersormea ja Stansvikista Tullisaareen ulottuvaa ekologista kokonaisuutta. Alueen arvokasta luontoa on tuhottu Gunillankallion ja Borgströminmäen sekä Koirasaarentien rakentamisen myötä. Stansvikinkallion asemakaavaluonnoksen myötä luontoa menetettäisiin vielä 14 hehtaaria lisää. Asemakaava-alueen itäisellä alueella on runsaasti jalopuita (tammea, vaahteraa) ja laajalti muutenkin METSO 1-luokan metsää eli luonnon monimuotoisuudelle merkittävä alue.
Luontoselvitysten riittävyydestä
Asemakaavaselostuksen mukaan alueen ”luontoselvityksessä ei todettu uhanalaisia lajeja tai niille sopivia elinympäristöjä. Loppukesällä 2011 kaava-alueella tehtyjen lisäselvitysten mukaan Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään kootussa aineistossa ei ollut merkittäviä Stansvikinkalliota koskevia puutteita.” Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen arvion mukaan alueen luontoselvitykset on etenkin uhanalaisten lajien sekä niille potentiaalisesti sopivien elinympäristöjen osalta toteutettu puutteellisesti. Selkeimmät tietopuutteet liittyvät vaateliaaseen ja uhanalaiseen lahopuulajistoon. Ainoa niihin liittyvä selvitys on 11,5 vuotta sitten tehty, auttamattomasti vanhentunut kääpäselvitys.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys toimittaa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston käyttöön liiteaineiston (liite), jossa on tietoja useista Punaisen kirjan lajeista, jotka paikallistuivat kaava-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä lahopuulajistoon erikoistuneen Olli Mannisen alueelle loppuvuodesta 2016 tekemällä muutaman tunnin epäkattavalla maastokäynnillä. Aineistoon sisältyy myös havainto luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvasta lahokaviosammalesta (Buxbaumia viridis). On ilmeistä, että kaava-alueella on potentiaalia muunkin vaateliaan lahottajalajiston esiintymiseen. Jo yksinomaan lahokaviosammalhavainto antaa perusteet selvittää lajin mahdollinen laajempi esiintyminen kaava-alueella.
Luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevia lepakoita tutki ensimmäisenä Stansvikin kyläyhdistys ry (Wermundsen 2013). Asemakaavaselostuksessa viitataan tutkimukseen ja todetaan, että ”selvityksen mukaan Stansvikinkallion alueella saalistaa ja ruokailee lepakoita”. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin tämän lisäksi että ”Kaikkia päiväpiiloja ja levähdyspaikkoja ei kartoituksessa todennäköisesti löydetty. Päiväpiiloja on todennäköisesti myös Uudenkylän alueella ja kartoitusalueella kasvavissa vanhoissa kolopuissa.” Asia on todettu myös selostuksen liitteenä olevassa BatHousen asiantuntijalausunnossa. Täydentävää selvitystä ei kaupunki ole tehnyt, joten selosteen väite ” EU:n luontodirektiivin mukaiset suojeltavat lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät sijaitse Stansvikinkallion asemakaavoitettavalla alueella” ei perustu tutkittuun tietoon.
METSO 1-luokan alueelta löytyisi todennäköisesti muitakin suojeltavia luontoarvoja. Luontoselvitykset ovat näin ollen olleet selkeästi puutteelliset. Yhteen maastopäivään (26.8.2011) perustuva lisäselvitys ei ole ollut riittävä luonnonarvojen toteamiseksi. Kaupungin tulisikin tutkia alue huomattavasti tarkemmin, jotta luontoselvitykset olisivat rakentamista varten riittävät ja vaikutusten arviointi voidaan tehdä luotettavasti.
Vaikutusarviointien puutteellisuus
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys muistuttaa ettei Helsinki ole tehnyt asemakaava-alueella ja muualla Laajasalossa tehtävien/suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Yhdistys on todennut jo Gunillankallion ja Borgströminmäen asemakaavamuistutuksissa, että tuhansien uusien asukkaiden myötä yhä suurempi määrä virkistyskäyttöä kohdistuu pieneneville metsäalueille. Kun kulutus kasvaa, jäljelle jäävien metsälaikkujen vastuskyky esimerkiksi kulutusta, myrskyvaurioita ja kasvitauteja vastaan pienenee, mikä vaikuttaa metsien laatuun ja lajistoon. Lisäksi läheinen Stansvikin lehto- ja kaivosalueen luonnonsuojelualue sekä uuteen luonnonsuojeluohjelmaan valittu arvokas Tahvonlahdenharju altistuu kulutukselle entistäkin enemmän, mikäli Stansvikinkallion luontoon rakennetaan.
Ylemmän lainvoimaisen kaavan vastaisuus
Suuri osa asemakaava-alueesta on voimassa on yleiskaavassa (2002) viheraluetta. Yleiskaavassa suunnittelualueeksi merkitty alue osoittaa alueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet ja niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Stansvikinkallion 14 hehtaarin viheraluetta ei ole korvattu muilla alueilla eikä sen luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja voi muilla alueilla korvatakaan.
Yhteenveto
Stansvikinkallion asemakaavaluonnos on laadittu ilman riittäviä luontotietoja ja vaikutusarviointeja. Se hävittää kohtuuttomasti luonnonympäristöä ja niihin liittyviä erityisiä arvoja. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä ei jää riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita, joten edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle eivät toteudu. Asemakaavaluonnos on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Asemakaava tulee valmistella uudelleen siten, ettei rakentaminen ulotu nykyiselle viheralueelle.
Helsingissä 13.3.2017