Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Valitus Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttamisesta

Päätetty asemakaava on sekä yleiskaavan vastainen että asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54) vastainen sekä vastoin vuoden 2002 voimassa olevan yleiskaavan kaavamääräyksiä. Lisäksi selvitykset hankkeen vaikutuksista luontoon ovat riittämättömät. Siksi päätös on kumottava. Perustelemme vaatimusta seuraavasti.

Helsingin hallinto-oikeus

Valitus Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttamisesta

Päätös, josta valitetaan: Kaupunginvaltuuston 15.2.2017 tekemä päätös Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttamisesta (nro 12399) HEL 2015-009106 T 10 03 03

Tieto valitusajasta: kaavakuulutus julkaistu 24.2.2017

Aluksi

Päätetty asemakaava on sekä yleiskaavan vastainen että asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54) vastainen sekä vastoin vuoden 2002 voimassa olevan yleiskaavan kaavamääräyksiä. Lisäksi selvitykset hankkeen vaikutuksista luontoon ovat riittämättömät. Siksi päätös on kumottava. Perustelemme vaatimusta seuraavasti.

1) Yleiskaavassa ranta on virkistysaluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Kulttuurihistoriallisen, rakennustaiteellisen ja maisemakulttuurin kannalta merkittävän alueen kaavamääräys kuuluu ”Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät”.

Virkistysalueen kaavamääräyksen mukaan ”maisema- ja luontoalueita kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja ulkoilualueina, jotka jäsentävät kaupunkirakennetta. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä”.

Virkistysalue on yleiskaavassa kapea kaistale rannassa, ja rakentaminen on tuotu aivan virkistysaluevyöhykkeen pohjoisrajalle. Suoraan virkistysalueelle sijoitettavat rakennukset katkaisisivat viheralueen. Alueelle saa kaavamääräyksen mukaan rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Esitetty kurssikeskusrakentaminen on ristiriidassa tämän määräyksen kanssa.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnon (HEL 2015-009106 T 10 03 03, siteerattu liitteessä 1) mukaan ”Asemakaavan toteuttaminen poistaa rakennusalueen kohdalta ja sen läheisyydestä merenrantapuuston  ja luonnonkasvillisuuden. Rantareitin merenpuoleinen uusi  rakentaminen  vaikuttaa eniten merenrantareitin näkymiin ja siten heikentää alueen maiseman arvoa. Rakennuksen kohdalla näkymät merelle poistuvat tai ovat hyvin rajoitettuja, mikä vähentää myös rantareitin virkistysarvoa ja luonnonkokemusta. Asemakaavan muutos heikentää huomattavasti alueen luonto-, maisema- sekä virkistysarvoja. Rakentaminen rantavyöhykkeelle lisää yksityisyyttä, koska pienelle säilyvälle VL-rantavyöhykkeelle on merkitty huoltoajoyhteys. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suuri osa rantavyöhykkeestä yksityistyy.”

Ympäristölautakunnan (HEL 2015-009106 T 10 03 03, siteerattu liitteessä 1.)”mielestä asemakaavamuutos heikentää tärkeän rantareitin käytettävyyttä ja virkistysarvoja. Rakentaminen  rantareitin molemmin puolin muuttaisi alueen luonnetta entistä yksityisempään suuntaan, mikä voi vähentää reitin houkuttelevuutta ulkoiluun ja virkistykseen. Aiemmin  virkistyskäyttöön kaavoitetulle  ranta-alueelle rakentaminen heikentää  alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kaava-alueelle koulutuskeskuksen ja melontakeskuksen väliin jäävän  lähivirkistysalueen läpi on osoitettu yhteys huoltoliikenteelle, mikä  edelleen heikentää  tilannetta. Mm. uudessa yleiskaavaehdotuksessa  rantareittien kehittäminen on nostettu keskeiseksi  teemaksi  koko kaupungin  mittakaavassa. Ympäristölautakunnan mielestä rantojen vapaan virkistyskäytön tulisi edelleen säilyä alueiden käytön suunnittelun periaatteena.”

Rakennusviraston (HEL 2015-009106 T 10 03 03, siteerattu liitteessä 1) arvion mukaan ”asemakaavamuutos heikentää  tärkeän rantareitin  käytettävyyttä ja virkistysarvoja.  Alueen luonne  rakentamisen  jälkeen muuttuu yksityisemmäksi  tai  jopa yksityiseksi, koska  rakentamista esitetään rantaraitin  molemmin  puolin. Uusi koulutuskeskus muodostaa  yhdessä  Harbo Loungen kanssa massiivisen  rakennusmassan,  joka  pahimmillaan  voi  tukkia maisemaa ja  estää vapaan  pääsyn rantaan.”


Helsingin kaupunginmuseon mukaan (sitterattu liitteessä 5) ”Lohiniemenrannan ympäristö vanhoine rakennuksineen on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta aluetta ja pitää asemakaavan muutosta niiden vaalimisen näkökulmasta ongelmallisena. Uutta, laaja-alaista rakentamista esitetään aivan rantavyöhykkeelle ja suojeltujen huvilarakennusten välittömään läheisyyteen. AR-tontin mahdollisuudet täydennysrakentamiseen koulutuskeskuksen tiloja varten tulisi tutkia huomioiden sopeuttaminen maisemaan ja suojeltujen huvilarakennusten arvon ja merkityksen säilyminen ympäristössään. Kaupunginmuseo ei puolla virkistysalueelle esitettyä rakentamista, sillä yhteyttä mereen ja avautuvaan maisemaan ei tule sulkea. Maisemallisesti herkän rantavyöhykkeen rakentaminen tulee minimoida.”

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen (sitterattu liitteessä 5) mukaan rakentaminen heikentää alueen virkistysarvoja ja lisäksi voi lisätä läheisen Natura-alueen käyttöpainetta (siteerattu vuorovaikutusraportissa 29.11.2017): ”Rakentaminen rantareitin molemmin puolin muuttaisi reitin luonnetta yksityisempään suuntaan vähentäen sen houkuttelevuutta ulkoiluun ja virkistykseen. Läheisen Kallahdenniemen Natura-alueen luonto on kulutuskestävyydeltään heikkoa, joten on tärkeää, että alueella säilyviä virkistysreittejä kehitetään laadukkaina ja houkuttelevina, jolloin virkistyskäyttö ohjautuu monipuolisesti eri alueille.

Rantaraitin eteläpuoleiselle lähivirkistysalueelle ei tule sijoittaa rakentamista, sillä esitetyn suunnitelman mukaan rantaniityn ja -raitin luonto- ja virkistysarvot ovat vaarassa. Rakentamisen ja ekologisien arvojen yhteensovittaminen on käytännössä mahdotonta.”

Rakennusviraston arvion mukaan ”asemakaavamuutos heikentää  tärkeän rantareitin käytettävyyttä ja virkistysarvoja. Alueen luonne  rakentamisen jälkeen muuttuu yksityisemmäksi tai jopa yksityiseksi, koska  rakentamista esitetään rantaraitin  molemmin  puolin. Uusi koulutuskeskus muodostaa yhdessä  Harbo Loungen kanssa massiivisen  rakennusmassan, joka pahimmillaan voi tukkia maisemaa ja  estää vapaan pääsyn rantaan.”

Asemakaavassa esitetty maankäyttö heikentää olennaisesti laajemman alueen virkistyskäyttöarvoa. Kaava on siltä osin selvästi ristiriidassa yleiskaavassa alueelle esitetyn maankäytön kanssa.

Toteutuessaan valtuuston päättämä ratkaisu tarkoittaisi ainakin seuraavia asioita:

– Osa luontaisesta rannasta muuttuisi rakennetuksi.

– Näkymä merelle peittyisi, mikä heikentäisi virkistysarvoja.

– Rantarakennuksen huoltotie muuttaisi huomattavan osan rantaa luonnetta (se puuttuu viitesuunnitelman  havainnekuvasta).

– Kapea virkistysaluevyöhyke muuttuisi koulutuskeskuskäyttöön rakennetuksi rantaraitin molemmin puolin. Samaan suuntaan vaikuttaisi se, että rantaluonnon tilalle tulisi rakennus ja ylemmäs rantaan virkistysalueelle toinen. Lisäksi kyseinen osa rannasta siirtyisi yksityiskäyttöön.

-Kallahden Natura-alueen virkistyspaine kasvaisi

Yleiskaava 2002 kaavaselostuksen mukaan ”Itäisen Helsingin arvokkain ominaisuus virkistäytymisen kannalta on alueen merellisyys, pitkä rantaviiva ja monet saaret.”

2) Asemakaavan sisältövaatimuksista

Kun arvioidaan suunnittelualuetta Lohiniemenrannassa, on asemakaavan sisältävaatimuksia perusteltua tarkastella erityisesti luontoarvojen näkökulmasta. Tämä on perusteltua esimerkiksi siksi, että lähellä suunnittelualuetta sijaitsevat sekä Natura-alue että arvokas lintualue. Suunnittelualue taas on osa arvoluokan I lepakkoaluetta. Lohiniemenrannassa tulee vaalia luonnonympäristöä eikä luonnonympäristön erityisiä arvoja saa hävittää. Sen lisäksi että ranta on arvokasta lepakkoaluetta ovat luontaiset rannat tärkeitä vesilinnuille. Tältä osin nousee keskeiseksi arvokkaan lintukohteen läheisyys. Virkistykseen yleiskaavassa osoitetulla ranta-alueella on säilytettävä edellytykset viihtyisälle elinympäristölle. Lisäksi sisältövaatimukset edellyttävät, että lähivirkistykseen soveltuvia alueita on oltava riittävästi. Kun tarkastellaan riittäviä lähivirkistykseen soveltuvia alueita, on Lohiniemenrannan osalta laajemmassa tarkastelussa lisäksi merkittävää, että läheisellä Meri-Rastilan alueella on käynnissä asemakaavoitushanke, joka tämän hetken käsityksen mukaan lisäisi huomattavasti asukasmäärää ja vähentäisi viheralueita. Meneillään olevassa asemakaavoituksessa nykyisille virkistysalueille on selostusluonnoksen mukaan esitetty 129000 k-m2 asuinrakentamista, 1500 k-m2 liiketilarakentamista ja 5000 k-m2 palvelurakentamista. Suunnittelualue sijaitsee lähellä aluetta, johon liittyy yleiskaavassa huomioon otettuja kulttuuriarvoja. Näitä kulttuuriarvoja rantaan rakentaminen käytännössä heikentäisi.

3) Rantavyöhykkeen suunnittelutarpeesta ja riittävistä selvityksistä

Rantavyöhykkeen erityinen merkitys on tunnistettu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa, jossa säädetään siitä, että meren tai vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lohiniemenrantaan on päätetty asemakaavoittaa rakentamista rantaan, joka voimassa olevassa yleiskaavassa on virkistysaluetta. Tehty päätös on ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Koska suunnittelualueen lähellä sijaitsee sekä Natura-alue että arvokas lintualue, on perusteltua katsoa, ettei luontoarvoja rantavyöhykkeen suunnittelun osalta ole kartoitettu riittävästi.

4) Selvitysten riittämättömyydestä lepakoiden osalta

ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt, että hankkeen vaikutuksia lepakoiden elinoloihin tarkennetaan. Hankkeen materiaalista selviää, että lepakoita koskevalla maastokäynnillä on ollut mukana sekä asiantuntija että ranta-alueelle rakentamista toivovan tahon edustaja. Katsomme kuitenkin, että arviointi pitäisi suorittaa riippumattomissa olosuhteissa eikä selvitys siksi ole riittävä.

5)    Yhteenvetoa

Päätetty asemakaava on sekä yleiskaavan vastainen että asemakaavan sisältävaatimusten (MRL 54) vastainen. Lisäksi selvitykset hankkeen vaikutuksista luontoon ovat riittämättömät. Siksi päätös on kumottava. Kaavoitusprosessin aikaisemmassa vaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunta oli päätynyt asemakaavan sisältövaatimusten mukaiseen ratkaisuun, joka turvasi sekä virkistystä että luontoa ja mahdollisti rakentamisen kauemmas rantaviivasta.

Helsinkiin on hyväksytty uusi yleiskaava, joka ei kuitenkaan vielä ole oikeusvaikutteinen. Kyseisessä uudessa yleiskaavassa rantaa myötäilee viheryhteys, jonka kaavamerkinnässä todetaan, että kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheryhteyksien yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettava huomioon. Tässä vaiheessa voimassa on kuitenkin vuoden 2002 yleiskaava, jossa ranta on virkistyaluetta.

Helsingissä 23.03.2017

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

LIITTEET

Liite 1 Päätös, josta valitetaan

Liite 2 Kuulutus

Liite 3 Lohiniemenrannan asemapiirustus ja viitesuunnitelma

Liite 4a ja 4b Yleiskaavan kaavakartta ja ote siitä sivulta kartta.hel.fi

Liite 5 Vuorovalitutusraportti 29.11.2017

Liite 6 Ilmakuva alueesta nykyisellään (kuvakaappaus Google Eerth Pro 22.3.2017)

Viitesuunnitelman linkki: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2016/Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El/EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002/Liite.pdf

Kallahden harju-, niitty- ja vesialueista sivustolla ymparisto.fi:  https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kallahden_harju_niitty_ja_vesialueet(5523)

Kallahdenniemen vesistä Tringan sivulla: http://www.tringa.fi/maali/#Kallahdenniemen-vedet

Luontotietojärjestelmän kohderaportti Vuosaaren Kallahdenniemen lepakkokohteesta:   http://kartta.hel.fi/applications/ltj/reports/kohderaportti.aspx?id=176388

Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeen selostusluonnos:   http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/4730_1_selostusluonnos.pdf