Muistutus Itäisen saariston asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kaavaprosessin aikana useaan kertaan (30.4.2012, 12.6.2013 ja 16.1.2015) nostanut esille merkittäviä selvityspuutteita sekä luontoarvojen riittämätöntä huomiointia.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kaavaprosessin aikana useaan kertaan (30.4.2012, 12.6.2013 ja 16.1.2015) nostanut esille merkittäviä selvityspuutteita sekä luontoarvojen riittämätöntä huomiointia.
Kaavan rakennustehokkuuden lasku on lähtökohtaisesti hyvä asia ja vähentää jonkin verran kaavan välittömiä ja välillisiä luontohaittoja. Pääosa kaavan luonto-ongelmista on kuitenkin säilynyt.
Käytännössä joudumme uusimaan edellisen mielipiteemme, koska siinä yksilöityjä ongelmia (mm. kaavamerkintöihin ja -määräyksiin liittyvät) ei ole pystytty ratkaisemaan. Jäljempänä on kommentoitu vain muutamaa seikkaa. Muulta osin viittaamme edellisiin kahteen mielipiteeseemme.
Kaavan luontotietopohjan merkittävimmistä puutteista
Vuorovaikutusraporttiin sisältyvissä vastineissa tukeudutaan edelleen lähinnä Helsingin luontotietojärjestelmän tietoihin, joiden väitetään olevan kattavia. Hyvin vähäiselläkin kriittisellä tarkastelulla havaitsee nopeasti huomattavat laatuerot luontotiedoissa manneralueen ja saariston välillä. Keskeisin ero on luontotyyppipohjaisessa tiedossa. Saaristoalueelta puuttuvat mm. keskeiset tiedot metsäluonnoltaan arvokkaista alueista. Manneralueella muutamia vuosia sitten kahtena vuotena toteutettu METSO-elinympäristöjen selvitys paransi olennaisesti tietopohjaa kaupungin omistamien metsien luontoarvoista. Kaava-alueella kyseistä selvitystä ei toteutettu, joten siltä osin LTJ on hyvin epäkattava.
2010-luvulla Helsingin vanhat ja lahopuustoiset metsät ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi erityisesti vaateliaan ja uhanalaisen lahottajalajiston kannalta. Näihin lajeihin kuuluu myös luonnonsuojelulain erityisesti suojeltava laji lahokaviosammal (Buxbaumia viridis), joka on myös luontodirektiivin liitteen II laji. Muun muassa Villingin alueella on kyseiselle lajille sekä muulle uhanalaiselle lahopuulajistolle sopivia vanha- ja lahopuustoisia biotooppeja kohtalaisen paljon. Osa näistä alueista on sellaisia, että kaava mahdollistaa niihin lisärakentamisen, osalla taas sallittua on kaikki muu metsänkäsittely paitsi avohakkuut. Minkään asteisia lahopuulajistoon tai lahokaviosammaleen liittyviä selvityksiä ei saaressa ole missään vaiheessa tehty.
Pidämme edelleen kaavan luontotietopohjaa riittämättömänä ja esitämme alueella tehtäväksi vähintäänkin METSO-elinympäristöjen selvitykset sekä lahokaviosammalen esiintymiseen liittyvän täsmäselvityksen. Näiden pohjalta vasta on mahdollistaa varmistaa se, että tuleva lisärakentaminen ei ohjaudu erityisen arvokkaisiin metsiin tai erityisesti suojeltavan direktiivilajin kasvupaikkojen päälle. Edellinen on huonoa, MRL:n (9 §, 54 §) vastaista kaavoitusta, jälkimmäinen varmuudella luonnonsuojelulain vastaista.
Helsinki 8.5.2017