Selitys Lohiniemenrannan asemakaavanmuutoksesta
Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle
Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle 29.1.2018 päivätyn selityspyynnön koskien Helsingin kaupungin tekemää valitusta asiassa, jonka diaarinumero on 0295/1/18.
Toteamme, että Helsingin hallinto-oikeuden Lohiniemenrannan asemakaavanmuutosta koskeva ratkaisu on perusteltu eikä sitä tule kumota. Perustelemme tätä seuraavasti:
1. Voimassa oleva yleiskaava 2002 ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava 2002:ssa ranta on merkitty virkistysalueeksi sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Keskeistä on tunnistaa, että yleiskaavassa on ranta-alue varattu virkistykseen. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan sijoittumiselle on varattu alueita toisaalta. Kasvavan kaupunginosan virkistysrannan osoittaminen yrityksen käyttöön ei voi tulla kyseeseen.
2. Kaupunki viittaa muutoksenhaussaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin, jotka on määritelty MRL 5 §:ssä. Kyseisiin tavoitteisiin kuuluu kuitenkin laaja joukko asioita. Mukana ovat myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen, rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä turvallisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luominen. Laajaa tavoitteiden kokonaisuutta täsmentävät kunkin kaavatason sisältövaatimukset.
Yksittäisellä poiminnalla MRL 5 §:stä ei voi perustella poikkeamista yleiskaavassa määritellystä maankäytön tavoitteesta virkistykseen kohdennetulla alueella.
3. Asemakaavaratkaisu, jonka hallinto-oikeus on päättänyt kumota, heikentäisi selkeästi rantaalueen käyttöä virkistykseen ja lisäisi tilausajo- ja huoltoliikenteen aiheuttamia riskejä ulkoilijoiden turvallisuudelle.
4. Koulutustoiminta, jota asemakaavalla on tarkoitettu edistää, on toteutettavissa ilman rantakaistalle rakentamista. Elinkeinotoiminnan tukeminen ei edellytä virkistysalueelle rakentamista.
Huomioitavaa on, että tässäkin tapauksessa tarjolla oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2016 hyväksytty ehdotus toteuttaa koulutuskeskus toiselle tontille hiukan kauemmas rannasta. Ehdotus ei kuitenkaan edennyt kaupunginhallitukseen, koska silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja vei suunnitelmasta kaupunginhallitukseen version, josta Helsingin luonnonsuojeluyhdistys myöhemmin haki muutosta hallinto-oikeudesta.
5. Rakentaminen yleiskaavan virkistykseen kohdentamalle ranta-alueelle ei toteuttaisi MRL 35 §:ssä määriteltyä toimintojen yhteensovittamista, koska virkistysarvot menetettäisiin, vaikka elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen on toteutettavissa ratkaisulla, joka säästäisi yleiskaavassa virkistykseen osoitetun alueen virkistykselle.
Keskeistä on lisäksi tunnistaa, että MRL 35 §:ssä tarkoitettu yhteensovittaminen toteutetaan jo yleiskaavassa. Yleiskaava taas on MRL 42 §:n mukaisesti ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa. Yleiskaavassa virkistykseen kohdennetulle ranta-alueelle rakentaminen ei ole luonteeltaan sellainen rajoitettu poikkeus, joka olisi asemakaavoituksessa nyt käsillä olevassa asiassa perusteltu.
6. Näkymää virkistysreitiltä rakennuksen läpi merimaisemaan ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa niin, että virkistysarvot säilyisivät.
7. Uuden koulutusrakennuksen sijoittaminen rantaan luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen ei käytännössä ole mahdollista, vaikka kaavamerkinnässä mainittaisiin nämä periaatteet.
8. Suunniteltu rakentaminen johtaisi tervaleppien ja kasvillisuuden poistamiseen rakennuksen tieltä ja siten ranta-alueen ja maiseman olennaiseen muutokseen.
9. Helsingin uusi yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen eikä koske nyt ratkaistavana olevaa asiaa. Silti on perusteltua todeta, että koulutushanke heikentäisi ekologista kytkeytyneisyyttä Lohiniemenrannassa. Luontaisten alueiden pirstoutuminen vähentää luonnon mahdollisuuksia pitää yllä monimuotoisuutta.
10. Koulutushanke leventäisi aluetta, jossa pääsy rantaan olisi estynyt. Tämä heikentäisi osaltaan yleiskaavan ohjaavan vaikutuksen toteutumista.
11. Toisin kuin Helsingin kaupunki valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittää, rakentaminen ei olisi sijoittumassa mäntyalueelle. Korttelin A-1, jolle koulutuskeskusrakennusta on suunniteltu, vallitseva puulaji on tervaleppä.
Koska suunnittelu on ollut polveilevaa, on kaupunki valituksessaan todennäköisesti sekoittanut tilanteen suunnittelun aikaisemmassa vaiheessa esitettyyn paikkaan, joka on mäntyvaltaista aluetta. Käynti paikan päällä olisi osoittanut, että kyse on rantalehdosta. Asia on tarkistettavissa myös puustokartoituksesta (liitteenä), josta näkyy, että suurin osa tontin puista on lehtipuita.
Edellä esitetyn perusteella Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry katsoo, että Helsingin hallintooikeuden päätös asiassa tulee pitää voimassa.
Helsingissä 26.2.2018