Lausunto Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Uudenmaan ELY-keskukselle
Viitaten verkkosivuillanne olevaan kuulutukseen 20.2.2018 UUDELY/1127/2018
Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Uudenmaan piiri toteavat yva-arviointiohjelmasta seuraavaa.
Yleistä
Yva-arviointiohjelma on varsin selkeä. Vaihtoehdot olisi kuitenkin voitu esittää selkeämmin eri luvuissa, nyt ne ovat molemmat 4.3:ssa.
Vaihtoehtovertailuun esitämme uutta sijaintipaikkavaihtoehtoa Tattarinsuon teollisuusalueen sisällä, jolloin lähivirkistysalue säästyisi. Tästä syystä myös kaavoituksen aikataulua tulisi siirtää yvan päättävän perustellun päätelmän jälkeiseen aikaan. Esitämme myös tarkennuksia kaavoitustilanteeseen ja luontotietoihin.
3.2 Aikataulu
On tärkeää siirtää kaavoituksen ensimmäistä lausuntokierrosta yva-selostuksesta annettavan perustellun päätelmän jälkeiseen aikaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos yvassa tulee tutkittavaksi uusi sijaintipaikan vaihtoehto.
4 Hankkeen kuvaus
Uutena vaihtoehtona on tutkittava mahdollisuudet sijoittaa voimalaitos kokonaan Tattarisuon teollisuusalueen sisälle. Näin teollinen toiminta saataisiin olemassa olevalle brownfield-alueella ja säästettäisiin greenfield-aluetta. Tällöin nyt suunniteltu alue jäisi nykytilaansa virkistysalueeksi, joka toteuttaisi myös maakuntakaavan viheryhteystarvetta.
Tätä uutta sijaintipaikkavaihtoehtoa voi varioida polttoaineen kannalta samalla tavalla kuin yva-ohjelmassa esitettyä sijaintipaikkaa (1 ja 2).
4.3 Vaihtoehto 1…
On hyvä, että kummassakaan vaihtoehdossa ei esitetä sivupolttoaineena käytettäväksi turvetta. On kuitenkin tärkeää selvittää vielä mistä puuhake tulisi sekä miten se vaikuttaa kohdealueen luontoon ja hiilivarastoihin.
4.5.1 Kaavoitushankkeet
Kaavoitushankeosuuden alussa esitellään kaavaa muistuttavaksi ja puutteellisella vuorovaikutuksella tehtyä Malmin kaavarunkoa mainitsematta sitä, että kyseisellä kaavarungolla ei ole lainkaan oikeusvaikutteisuutta.
Malmin kaavarunko on perusteltua esitellä omassa kohdassaan (muita suunnitelmia tms.), mutta siten, että kyseisen suunnitelman puuttuva lainvoimaisuus kaavoitusta ohjaavana tuotoksena nostetaan selkeästi esille.
5.2.1 Uudenmaan maakuntakaava
Arviointiohjelmassa annetaan vaikutelma siitä, että Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu maakunnallinen viheryhteystarve kulkee hankealueen pohjoispuolella (”Hankealueen kohdalla itälänsisuuntaisesti on osoitettu merkintä pääradan vaihtoehtoisesta ratkaisusta ja sen pohjoispuolelle on kaavaan osoitettu viheryhteystarve”). Tosiasiassa maakuntakaavan viheryhteystarvemerkintöjä ei tarkan sijainnin osalta ole tarkoitettu tulkittavaksi näin tarkkaan. Nähdäksemme maakuntakaavan viheryhteyden toimivin toteutuminen on mahdollista vain Suurmetsäntien eteläpuolisena yhteytenä. Näin on maakuntakaavan viheryhteyttä tulkittu myös vuoden 2016 ei-lainvoimaisessa yleiskaavassa. Hankealuetta suunnitellaan keskellä tätä yhteyttä.
Yva-selostuksessa on aikanaan tärkeää esitellä myös viheryhteystarpeen suunnittelumääräys, joka oikeusvaikutteisena tulee huomioida myös arvioitaessa lämpökeskuksen kaltaisten hankkeiden sijoittumisedellytyksiä: ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön”.
5.2.5 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava
Yva-selostuksessa on aikanaan syytä todeta selvästi, että maakunnallinen viheryhteystarvemerkintä suunnittelumääräyksineen on edelleen voimassa.
5.2.6 Yleiskaava
Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Uudenmaan piiri ovat KHO:lle tekemässään valituksessa vaatineet Helsingin yleiskaavan kumoamista. Siksi on olemassa aito mahdollisuus siihen, että Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava kumoutuu ennen lainvoimaisuutta myös siltä osin, mitä Helsingin hallinto-oikeus ei jo kumonnut. Muun muassa tästä syystä on perusteltua esittää aikanaan yva-selostuksessa kuvana myös yleiskaavan 2002 maankäyttö. Tämä auttaa osallisia hahmottamaan muun muassa sen, että lämpökeskusta ollaan sijoittamassa keskelle yleiskaavan virkistysaluetta.
5.8.1.2 Kasvillisuus ja luontotyypit
Hankealueella ei tietääksemme ole tehty varsinaisia METSO-selvityksiä Helsingin kaupungin toimesta. Mikäli selvityksiä on tehty, niin ne on tulosten perusteella tehty tavalla, joka ei vastaa METSO-kriteerien asianmukaista soveltamista.
Hankealueen itä- ja kaakkoisosan pääosan muodostava luonnonhoitosuunnitelman kuvio 22 (1,53 ha) on kuvattu vuoden 2015 järjestökommenteissa seuraavalla tavalla: ”Iso kuvio, joka kannattaisi jakaa kahteen osaan eli runsaslahopuustoiseen, METSO I luokan lehtomaisen kankaan kriteerit täyttävään pohjoisosaan sekä niukkalahopuustoisempaan (METSO II-III) eteläpuoliskoon”.
Tämän eteläpuolinen, välittömästi hankealueeseen rajoittuva kuvio 23 (0,88 ha) on puolestaan kuvattu seuraavasti: ”Monipuolista, kohtuullisessa määrin eri-ikäisrakenteista sekametsälehtoa (määritetty lehtomaiseksi kankaaksi), jossa jonkin verran lahopuuta. METSO II-III-luokan lehtoa”.
Varsinkin yllä yksilöidyt kuviot sekä mahdollisesti myös hankealueen pohjois- ja luoteisosan metsät ovat luonteensa puolesta mahdollinen esiintymispaikka myös luontodirektiivin liitteen II lajille lahokaviosammalelle (Buxbaumia viridis).
7.3 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonsuojelualueisiin
Hankealueella on syytä tehdä myös lahokaviosammalen selvitys.
Arviointiohjelmasta ei käy selville mitä sisältyy ”luontotyypeistä” kerättävään tietoon. Mikäli kyseessä on pelkästään luonnonsuojelulain 29 §:n ja vesilain 11 §:n mukaisten suojeltavien luontotyyppien ja metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen selvittäminen, ei saada esille kuin vähäinen osa selvitysalueen luontotyyppiarvoista. Selvästi enemmän tietoa mahdollisista olennaisista lehtoihin ja kangasmetsiin liittyvistä luontoarvoista tuottaisi METSO-elinympäristöjen asiallinen selvittäminen. Selvitykset on syytä tehdä siten, että niihin sisältyy myös METSO-kriteerien mukainen metsäisten luontoarvojen arviointi.
Edelleen valitettavan puutteellista Eliölajit-tietojärjestelmää ei voi käyttää varsinaisten lajistoselvitysten korvaamisen oikeuttajana.
Luontovaikutusten osalta tulee arvioida myös hankkeen toteuttamisen vaikutus maakuntakaavassakin tunnistettuun itälänsisuuntaiseen ekologiseen yhteyteen.
Myös vaikutukset Longinojaan ja sen taimeniin tulee selvittää.
7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Arvioinnissa tulee arvioida riittävän syvällisesti myös hankkeen toteuttamisen, yhdessä muun lähialueen maankäytön kanssa, aiheuttamat mahdolliset vaikutukset maakuntakaavan viheryhteyteen.
7.8 Vaikutukset ihmisiin
Alueen merkittävän virkistyskäytön takia vaikutukset alueen virkistyskäyttöön ja -käyttäjiin tulee arvioida tavanomaista tarkemmin.
Helsingissä 3.4.2018