Muistutus Pitäjänmäen Patterimäen asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kaavaprosessin aikana antanut kaavasta useamman kirjallisen mielipiteen. Koska kaavaehdotus ei ole luontoarvojen kannalta olennaisesti kehittynyt, joudumme valitettavasti toistamaan pääosan edellisten mielipiteiden huomioista myös tässä muistutuksessa. Lisäksi osana muistutusta toimitamme Helsingin kaupungin tietoon tuoreita liito-oravatietoja alueelta.
Kaava-alueen merkitys osana Helsingin viheralueverkostoa
Patterimäen aluekokonaisuus on erinomainen esimerkki Helsingin oloissa yhtenäisestä ja monipuolisesta luonto- ja virkistysalueesta. Alueen arvoa lisää sen kytkeytyminen lounaan kautta muihin Talin ympäristön metsäisiin luontoalueisiin. Myös virkistyskäytön kannalta alue on selkeä ja vakiintunut osa maakunnallisesti merkittävää Talin luonto- ja virkistysaluekokonaisuutta.
Kaava-alueen luonne laajana metsäalueena sekä ekologisena yhteytenä on tunnistettu nykyisin myös Helsingin luontotietojärjestelmässä.
Kaava-alue sisältyy myös luontojärjestöjen Helsingin arvometsät-esityksessä määriteltyihin laajoihin metsäisiin luonto- ja virkistysalueisiin (http://helsinginmetsat.fi/laajat-luonto-javirkistysalueet/) yhtenä tietyt pinta-ala- ja kytkeytyneisyyskriteerit täyttävistä Helsingin alueista. Tällaisia alueita on kaupungissa vain noin 30, mistä syystä niiden säilyttämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Lisäksi pääosaa alueesta on samaisessa usean järjestön suojeluesityksessä (http://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/) esitetty kaavoituksessa huomioitavaksi luo-alueeksi (Talin pohjoisosan luo-alue, 17 ha).
Kaava-alueen luontoarvoista
Patterimäen linnoituskallio (5,14 ha) on nykytietojen perusteella kasvistollisesti edustavin Helsingin maalinnoitusketjun isommista kallioalueista. Siksi alue on esitetty Helsingin uuteen luonnonsuojeluohjelmaan lakisääteiseksi suojelualueeksi perustettavana alueena. Alueen arvot eivät kestä virkistyskäytön olennaista lisääntymistä, mikä on syytä korostetusti huomioida myös lähialueen maankäyttösuunnitelmissa. Kaavaehdotuksessa uutta rakentamista ollaan tuomassa itäpuolella melko lähelle suojelukohdetta, mikä ihmisten yleisen käyttäytymisen huomioiden aiheuttaa oleskelun, kulutuksen ja roskaantumisen lisääntymistä myös linnoituskalliolla.
Kaava-alueen metsissä (tai ainakin osassa niistä) on toteutettu viitisen vuotta sitten ns. METSOelinympäristöjen selvitys. Tässä yhteydessä on paikallistettu kaava-alueen länsiosasta kolme arvolehtokuviota sekä yksi arvokas lehtomaisen kankaan kuvio (vain osin kaava-alueella). Lisäksi laaja linnoituskalliokuvio on todettu myös METSO-kohteena arvokkaaksi.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastokäynneillä (2.6.2015, 22.3.2016, 26.3.2018) on hahmottunut se, että käytännössä kaava-alue muutamaa pientä kuviota lukuun ottamatta koostuu lähinnä METSO II ja III luokan kriteerit täyttävistä kangas-, lehto- tai kalliometsistä, muutama runsaslahopuustoisin lehtokuvio on luokkaa I. Tehty METSO-selvitys tunnistaa vain noin kaksi kolmasosaa kaava-alueen METSO-arvoja sisältävistä kuvioista.
Kaava-alueen reunamilla (etenkin alueen länsi-, lounais- ja eteläosa, vähäisemmässä määrin myös kaava-alueen itäosassa) on kasviston ja monipuolisen puuston takia arvokkaita tuoreita ja kosteita lehtoja. Kaava-alueen itäosan kallioilla on puolestaan jossakin määrin säilynyttä kallioketotyyppistä kasvillisuutta ja lisäksi itse itäinen kalliomäki on hyvä METSO II luokan kalliometsä. 22.3.2016 Patterimäen lounaispuolisella lehtoalueella havaittiin kanahaukkapari (NT) pesänrakennuspuuhissa, mikä sekin kertoo alueen kehittyvistä luontoarvoista.
Liito-oravan suojelutarpeiden huomioinnista
Kaava-alueen reuna-alueiden lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat puuston iän sekä puulajisuhteiden vuoksi liito-oravalle soveltuvia. Alueen hyvät yhteydet eteläpuolisiin Talin ympäristön luontoalueisiin edesauttavat liito-oravan levittäytymistä alueelle.
Liito-oravalle soveliasta lehtometsää on muun muassa jäämässä itäosan AK-varausten sekä länsiosan ET-varauksen alle.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen maastokäynnin (Jenni Toikkanen 26.3.2018) yhteydessä merkkejä liito-oravasta (jätöspipanoita) havaittiin kaava-alueen länsi- ja lounaisosasta. Osa jätöspipanoista sijoittuu ET-varauksen alueelle, osa Raide-Jokerin linjalle. Lisäksi samalta alueelta saatiin (kirjallinen tiedoksianto 29.3.2018) paikallisen luontoharrastajan Heikki Pesun täydentäviä liito-oravahavaintoja. Saatujen tietojen perusteella kaava-alueen lounaisosassa on mitä todennäköisimmin liito-oravan ydinalue, joka ulottuu pohjoisessa myös Raide-Jokerin linjaukselle sekä kaavaehdotukset ET-alueelle asti. Liitteenä olevassa kartassa on esitetty havaittujen pipanapuiden sijainti.
Alueen itäosan esitetystä rakentamisesta
Patterimäen metsäalueen itäosaan esitetyt kerrostaloalueet heikentävät olennaisesti alueen metsäisiä luonto- ja virkistysarvoja. Esitetty lisärakentaminen aiheuttaa vääjäämättä virkistyskäytön ja kulutuksen lisääntymistä myös Helsingin oloissa huomattavan arvokkaalla Patterimäen linnoitusalueella. Rakentamisesta koituvat haitat ovat hyötyjä suuremmat, joten rakentamissuunnitelmista tulee tältä osin luopua.
Ratkaisu tukisi myös Patterimäen alueen metsäisten luontoarvojen säilymistä, sillä AK-alueiden alle jäävät alueet ovat lähes kokonaisuudessaan sellaisia lehto-, kangas- tai kalliometsiä, jotka täyttävät oman luontotyyppinsä puitteissa METSO II tai III-luokkien kohteiden kriteerit. Osa rakentamisalueista (AK 46022:n itäosa, AK 46035:n länsiosa, AK 46036 metsäiseltä osin) sopii luonteeltaan myös liito-oravalle.
Esitetystä rakentamisesta luopuminen olisi linjassa myös asuinympäristön terveellisyden takaamisen kanssa. Tähän seikkaan on viimeksi Patterinmäen osalta kiinnittänyt huomiota Helsingin hallinto-oikeus, joka kumosi alkuvuodesta 2018 Teknos Oy:n maalitehtaan läheisyyden takia alueelle Helsingin yleiskaavassa esitetyn huomattavan lisärakentamisen.
Patterimäen linnoituskallion huomiointi
Patterimäen linnoituskallio tulee osoittaa kaavassa SL-varauksena vähintään siinä laajuudessa, jolla alue on sisällytetty Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015-2024. Tämä on linjassa myös vuorovaikutusraportista ilmenevän, ennen organisaatiouudistusta tehdyn hallintokuntien maastokatselmuksen lopputuloksen kanssa: ”Ympäristökeskus toteaa, että Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015-2024 (ylk 20.9.2015) esitetään Patterimäen perustamista luonnonsuojelualueeksi. Asemakaavaluonnoksessa alue on osoitettu VL/s-1-merkinnällä. Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja ympäristökeskuksen maastokäynnillä 24.2.2016 on sovittu luonnonsuojelualueeksi perustettavan alueen osoittamisesta asemakaavassa SLmerkinnällä”.
Kaavaehdotuksen aineistoista ei löydy asiaperusteita siihen, miksi alueen asemakaavassa on haluttu, jopa vastoin hallintokuntien sopimusta, jättää Patterimäen SL-varaus osoittamatta.
Alueen muiden luontoarvojen huomiointi
Kaava-alueen VL-varauksella huomioidulla metsillä on selvää erityisarvoa metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta eli pääosa niistä on METSO-kriteerien valossa arvokkaita kangas-, lehto- ja kalliometsiä. VL-varaukselle tulee antaa kaavamääräys, jossa edellytetään metsäisten luontoarvojen (metsien lahopuustoisuus, haavat, eri-ikäisrakenne) huomiointia. Kaavaehdotuksessa VL-alueita koskee pelkästään suositusluonteinen yleinen kaavamääräys, jossa edellytetään sitä, että ”VL-alueilla tulee alueelle tehtävät tekniset rakennelmat ja laitteet tehdä arvokkaan metsäympäristön edellyttämällä tavalla. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa virkistysalueen kokonaisuutta ja arvoa vastaavaan tilaan”. Kyseinen kaavamäärys ei miltään osin varmista tai edistä VL-alueiden metsäisten arvojen huomiointia etenkään metsänkäsittelyssä (”luonnonhoito”).
Edustavin osa suojelualueen ulkopuolisista metsistä on syytä huomioida asiallisilla kaavamääräyksillä varustettuina luo-kohteina tai VL/s-2-kohteina. Hyvä esimerkki tällaisesta arvokkaasta alueesta on Patterimäen linnoitusalueen ja urheiluhallin välinen edustava ja monipuolinen lehtoalue, joka on pääosin METSO I-luokan runsaslahopuustoista lehtoa sekä muuten arvokasta luokan II lehtoa.
Liito-oravan nykyinen esiintyminen kaava-alueella ja sen lounaispuolisilla lähialueilla tulee selvittää ennen kaavan viemistä päätöskäsittelyyn. Tässä yhteydessä on syytä rajata myös lajille soveliaat, mutta kartoitusvuonna asumattomat metsiköt sekä pyrkiä näiden mahdollisimman laajaan säilyttämiseen.
ET-aluevaraus sekä Raide-Jokerin linjaus
Havaintojen perusteella liito-orava käyttää ET-aluevarausta sekä osaltaan myös Raide-Jokerin linjauksen metsiä. Näiden metsien todellinen merkitys lajille on syytä pikaisesti selvittää, jotta voidaan varmistaa se, että Raide-Jokerin kaavoitus tapahtuu luonnonsuojelulain noudattamisen näkökulmasta laillisella tavalla.
Helsingissä 3.4.2018