Mielipide Laajasalon itärannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Yhteenveto
Kaava-alue on hyvin tärkeä osa Laajasalon viheralueverkostoa virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sen arvo nousee, kun Laajasalon luontoalueita rakennetaan ja kaavoitetaan muualla, ja asukasmäärä kasvaa. Siksi alueen kaavoitus tulee tehdä erityisellä harkinnalla, alueen olemassa olevia vahvuuksia ja arvoja kunnioittaen. Alueen merkittävät luontoarvot edellyttävät myös suojelevien kaavamerkintöjen ja -määräyksien käyttämistä.
Laajasalon itärannan luonnontilaisten rantojen esitetty, melko lailla kattava ranta-alueiden ulkoilureititys tulee arvioida koko kaupungin luonnonrantojen säilymisen kannalta. Erityisen tärkeää on arvioida reittien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja rantamaisemiin.
Kaava-alueen laajuuden ja luontoarvojen takia on tärkeää tehdä kaavaluonnos suunnittelun seuraavassa vaiheessa.
Kaava-alueen rajauksesta
Kaava-alue on tällä hetkellä rajattu pohjoisosastaan keinotekoisesti. Reposalmentien eteläpuoliset metsäalueet (joiden kaavoitus niin ikään alkuvaiheessa) tulisi yhdistää tähän kaavaan.
Alueen luontoarvoista, niiden selvittämisestä ja turvaamisesta
Merkittävien ja monipuolisten luontoarvojen takia kaava-alueelle on viiden luonnonsuojelujärjestön yhteisessä Helsingin arvometsät-esityksessä esitetty peräti viittä SL- ja luo-kohdetta (https://helsinginmetsat.files.wordpress.com/2014/06/arvometsc3a4t-16-6-2014-kok-ver2-teksteillc3a4.png).
Esitämme näiden alueiden huomiointia kaavassa luo- tai sl-merkinnällä sekä edustavimpien kohteiden osalta SL-varauksella. SL-varauksen ansaitsevat ainakin Hämeenapajanmäki-Mesaanikujan rantametsäalue sekä Aittasaaren edustavimmat metsäluhdat lähimetsineen.
Alueella tehty METSO-inventointi ei aikanaan ole tunnistanut kaikkia metsäluonnoltaan arvokkaita metsikkökuvioita. Lisäksi eräille arvokkaiksi tunnistetuille metsäkuvioille on annettu asetta liian huono METSO-luokka. Tältä osin luontoselvitysten täydentämiseen on tarvetta etenkin Aittasaaren alueella sekä myös muilla metsäisillä alueilla, jonne harkitaan muuttavaa maankäyttöä.
Suunnittelualueella sijaitsee kohtalaisen arvokkaita lintualueita, jotka täydentävät toisiaan. Kun otetaan huomioon monien lintukantojen voimakas väheneminen, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei lintujen elinoloja heikennetä. Keskeistä on esimerkiksi aluskasvuston ja pensaikkojen säilyminen sekä metsäalueen pysyminen laajana, yhtenäisenä ja puustoltaan monipuolisena. Lisäksi rantavyöhykkeen luonnontilaisina säilyneet osat pitää turvata.
Aittasaari ja Iso-Sarvastonlahti rantoineen ovat osa lepakoille tärkeää laajempaa aluetta. Keskeistä on turvata lepakoiden elinolot saalistusalueineen. Osa tähän liittyvistä ratkaisuista suojelisi myös alueen linnustoa. Rantareitin suunnittelussa on lisäksi keskeistä varmistaa se, että lepakoita ei häiritä liiallisella tai vääränlaisella valaistuksella.
Alustalaismäellä (Elsankallio) sijaitsee arvokas kääpäkohde, jonka lajeihin kuuluu esimerkiksi vaarantuneen harjaskäävän ensimmäinen Helsingin esiintymä kautta aikain. Kallioalueen mereen laskevalla itärinteellä on puustoltaan vanhaa kangasmetsää. Rannassa on tervaleppää sekä elävässä puustossa että lahopuuna. Rantaraitin toteutusta alueella lienee mahdotonta tehdä ilman luontoarvojen selvää heikentämistä.
Suunnittelualueella on muutenkin lahopuustoltaan merkittäviä luontoalueita, mistä kertovat muun muassa kaksi lahokaviosammalesiintymää viime vuosilta.
Rantareitin suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä muita huomioita ja reunaehtoja
Helsinki on täynnä esimerkkejä alueista, joissa ulkoilureittien sijoittelulla ja toteutuksella on aiheutettu merkittävää haittaa luontokohteille. Siksi on tärkeää, että hankealueella haetaan ratkaisuja, joilla merkittävät haitat voidaan ehkäistä. Suunnittelussa on syytä säilyttää mukana myös sellainen vaihtoehto, jossa osalla alueesta luovutaan reittisuunnitelmasta luontohaittojen välttämiseksi. Käytännössä tämä ei estä alueiden virkistyskäyttöä, koska useimmilla alueilla kulkee jo nyt jonkinasteinen reitti tai vähintäänkin metsäpolku.
Kun ajatellaan rantojen toiminnallisuutta, on perusteltua ottaa huomioon luontoharrastuksen merkityksen kasvu. On etsittävä ratkaisuja, joissa toiminnallisuuden kehittäminen ei heikennä olennaisia luontoarvoja, vaan ammentaa siitä, mikä luonnossa on arvokasta. Jos rantojen toiminnallisuutta lisätään, on valittava ratkaisuja, jotka eivät heikennä lintujen ja lepakoiden elinoloja eivätkä vaurioita arvokkaita luontokohteita.
Konkreettisia tapoja yhdistää reittisuunnittelussa toiminnallisuuden kehittäminen ja luontoarvojen vaaliminen ovat mm. olemassa olevien reittien ja polkujen voimakas hyödyntäminen,
pirstoutumiselle herkkien alueiden välttäminen sekä tekniset ratkaisut, joilla herkän kohteen lävitse vietävä reitti toteutetaan tavalla ja kapeudella, joka mahdollistaa luontoarvojen säilymisen. Luontoarvoiltaan merkittävillä metsäalueilla kulkevan reitin suunnittelussa on huomioitava myös reitin vaikutus lähiympäristön metsänhoitotarpeeseen. Helsingin kaupungin nykyisillä metsänhoitoperiaatteilla uusi reitti tuo mukanaan myös kasvavan metsänhoitopaineen, mikä vaikeuttaa etenkin puuston luonnontilaisuuteen liittyvien arvojen säilyttämistä.
Alustava rantareitti kulkee turhan monen luonnoltaan arvokkaan alueen poikki. Mikäli luontoarvot halutaan edes kohtuullisessa määrin huomioida, niin alustavaa suunnitelmaa on syytä keventää.
Suunnittelualueen keski- ja pohjoisosassa on syytä ja mahdollista tukeutua voimakkaasti olemassa oleviin reitteihin. On myös tärkeää huolehtia siitä, että alueen merkittävät, ulkoilureittien aiheuttamille vesitalousmuutoksille herkät tervaleppää kasvat kosteikot eivät vaurioidu. Pikku-Sarvaston poikki harkitun sillan luonto- ja linnustovaikutukset tulee selvittää tarkkaan.
Iso-Sarvaston rantaan, uimarannan länsipuolelle, luonnoskartta esittää puurakenteista rantaraittia kapeaan rantametsään ja kosteikkoon. Rantareitin tarve on kyseenalainen, koska aivan vieressä kulkee Jollaksentien kävely- ja pyörätie.
Jollaksen uimarannan itäpuolella sijaitseva reititön metsäalue on todettu arvokkaaksi myös luontotietojärjestelmässä. Alueella on METSO-mielessä arvokkaita kangas- ja luhtametsiä, arvokas kasvikohde ja lisäksi se on osa laajempaa lepakko- ja lintualuetta. Rantareitin ja luontoarvojen edes auttava yhteensovittaminen vaatisi käytännössä pitkospuiden rakentamisen luhtaan (haittoja tulisi silti), kangasmetsäosuudella haittoja ei pysty edes kompensoimaan. Koko reittiosuuden tärkeyttä kannattaa vakavasti miettiä, koska hyvään suunnitteluun kuuluu sekin, että edes osa kaava-alueen ranta-alueista on muuta kuin ulkoilureitin reuna-aluetta.
Mahdollisesta täydennysrakentamisesta
Kaavan osana tutkitaan täydennysrakentamista muutamilla osa-alueilla. Mahdollisista täydennysrakentamiskohteista Puhuritien ympäristön monipuolinen lehtovaltainen alue on syytä poistaa rakentamistarkastelusta pelkkien luontoarvoperusteiden takia. Alueella on muun muassa linnustollisesti arvokkaita, METSO-kriteerit täyttäviä arvolehtoja.
Reposalmentien eteläpuolinen vanhojen metsien vallitsema alue (joka on osin kaava-alueen pohjoispuolella) tulee säilyttää yhtenäisenä luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvojen säilyttämiseksi.
Muiden mahdollisten täydennysrakentamiskohteiden osalta tulee arvioida myös rakentamisen mahdolliset vaikutukset läheisiin luontoalueisiin.
Helsingissä 7.5.2018