Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Karhusaaren pohjoisosan ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Asia: Mielipide Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Suunnitelmassa luonnosteltu voimakas maankäyttö tulisi vaikuttamaan kohtalokkaasti Karhusaaren luontoon ruovikoineen, vesialueineen ja metsineen, jotka ovat läheisten Natura-alueiden ja luonnonsuojelualueiden suoja-aluetta. Samoin kaavailtu seudullinen rantaraitti ja uusi siltayhteys tuhoaisivat arvokkaita rantabiotooppeja ja elinympäristöjä, ja lisäisivät merkittävästi häiriötä linnuille ja lepakoille. Tänä kesänä tehty sammal- ja kääpäkartoitus osoittaa metsien edustavan monimuotoisuudeltaan rikkaita vanhoja metsiä. Tämän takia luontoalueita on säästettävä enemmän kuin oas esittää ja Östersundomin yleiskaavaehdotus mahdollistaa. Kun Karhusaaren metsät säilytetään riittävän suurena yhtenäisenä alueena, turvaavat ne sekä luonto- että virkistysarvot.

Karhusaaressa on yhtenäisiä metsäalueita, joita ei ole toistaiseksi kartoitettu kunnolla. Muun muassa METSO-kartoitus tulee tehdä ennen kaavaluonnosta. Tänä vuonna valmistuneen, vielä julkaisemattoman sammal- ja kääpäkartoituksen mukaan Karhurannanmetsästä ja Karhukorvesta löytyy uhanalaisia lajeja (Liitteet 1 ja 2). Kartoituksessa on löydetty muun muassa rauhoitettu, luontodirektiivin laji lahokaviosammal (CR, äärimmäisen uhanalainen), oravuotikka (vanhan metsän indikaattori) ja rakkosammal (NT, silmälläpidettävä). Nämä lajit kertovat, että alueen metsät ovat suojelunarvoisia. Lisäksi Karhusaaressa on tehty vuonna 2015 lepakkokartoituksia. Karhurannanmetsässä on todettu olevan viiksisiippojen lisääntymis- tai levähdyspaikka, ja kartoitusraportissa mainitaan, että lepakoille tärkein ominaisuus on säilyttää metsät mahdollisimman laajana ja yhtenäisenä (http://kartta.hel.fi/applications/ltj/reports/kohderaportti.aspx?id=184088).

Kaksi pohjoisesta etelään kulkevaa virkistysyhteyttä, jotka esitetään oas:n kartassa, tulee laajentaa metsäisiksi viheryhteyksiksi, jotka riittävän leveinä turvaavat uhanalaiset lajit ja luontoarvot. Samalla ne toimivat asukkaiden virkistysalueina.

Kerrostaloalue, jonka on ajateltu sijoittuvan Karhurannanmetsään ja rajautuvan arvokkaisiin lintukohteisiin, häiritsee lintuja ja muuta uhanalaista lajistoa. Kerrostaloille on tärkeää etsiä vähemmän luontoa häiritsevä sijainti tai sijoittaa talot niin, että kortteleiden ja linturuovikon väliin jää riittävä suojavyöhyke ja että uhanalaisten lajien elinympäristöt on turvattu.

Kaavoituksella tulee ohjata rakentaminen kauemmas rantaviivasta. Kaava-alueella ei tule rakentaa lisää taloja rannan tuntumaan ja loput rannat tulee säilyttää luonnontilaisina läheisten suojelualueiden suoja-vyöhykkeinä ja lintujen elinympäristöinä.

Karhusaaressa tulee lisäksi ottaa käyttöön viherkerroin kaikilla tonteilla, ja lisäksi kaavassa edellyttää, että etenkin metsäisiin viheryhteyksiin rajoittuvilla tonteilla säilytetään osa tontista luonnontilaisena tai istutetaan tontille metsiä tukevaa monimuotoista kasvillisuutta. Viherkertoimen käyttöä tulee edellyttää myös asemakaavanmuutoksissa. Kaavaa kannattaa käyttää viherkertoimen rinnalla ohjaamaan tonttien istutuksia sekä alkuperäisen puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämistä. Tämä on tärkeää, koska metsät vähenevät rakentamisen takia ja Karhusaaren nykyisillä tonteilla suositaan monesti laajoja nurmikoita, niukkaa puustoa, puhdistettuja kallioita, asfalttia ja soraa, jotka kaikki vähentävät alueen luontaista monimuotoisuutta.

Helsingissä 15.6.2018

Allekirjoitukset

Antti Halkka

varapuheenjohtaja

Jenni Toikkanen

järjestösihteeri