Mielipide Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan aineistoineen sekä yhteisiin suunnitteluperiaatteisiin
Yhdistys on tutustunut asemakaavojen oas-aineistoihin, joihin liittyy myös suunnitteluperiaatteiden pohjana oleva kaavarunko aineistoineen, muun muassa lintu-, kasvillisuus-, lepakko- ja perhosselvitykset.
Asemakaava-alueilla tehdyt luontoselvitykset ovat olleet suppeita ja niistä useissa ehdotetaan lisäselvityksiä. Metsäselvitys puuttuu kokonaan järeää, vanhaa puustoa kasvasta metsäisestä viheralueesta, joka sijaitsee Lentoasemankortteleiden kaakkoiskulmassa, Tattariharjuntien pohjoispuolella ja joka on tuotu esiin ja rajattu Faunatican Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien selvityksiä vuonna 2016 -raportissa. Kaava-alueiden luontoselvityksiä olisi hyvä täydentää ennen suunnittelun etenemistä.
Suunnitteluperiaatteet esittävät edellä mainittua Tattariharjuntien pohjoispuolista metsäistä viheraluetta korttelialueeksi. Se voitaisiin hyvin säilyttää tehokkaan rakentamisen keskellä luonnon monimuotoisuutta rikastavana virkistysalueena, jossa nykyinen vanha, arvokas puusto säilyy. Myös kaava-aineistoon kuuluva Malmin lentokenttäalueen yleisten alueiden yleissuunnitelma korostaa kaava-alueen reunametsien merkitystä: ”Lentokenttää reunustavat vanhat metsät ovat arvokkaita monimuotoisuuden lisääjiä.”
Kaupungin luontotietojärjestelmässä arvotetaan matalaksi leikattu puustoalue Nallenrinteen kaavaalueella 2. luokan arvokkaaksi lintualueeksi. Koska alueen useissa suunnitelmissa korostetaan luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, kannatamme lintualueen säilyttämistä osittain nykyisessä muodossaan. On myös perusteita miettiä sellaista kaavallista ratkaisua, jossa Nallenrinteen kaavaalueen poikki kehitettäisiin itälänsisuuntainen metsäinen vyöhyke, joka parantaisi Sepänmäen metsien ja Kivikon metsien kytkeytyneisyyttä. Tällainen ratkaisu edellyttäisi myös Lentoasemankortteleiden kaava-alueen eteläosan vanhan metsän säilyttämistä.
Suunnitteluperiaatteet huomioivat välttävästi ekologisen yhteyden säilyttämisen liito-oravien ydinalueiden välillä. Yhteyden leveys on kaavaluonnoksessa korkeintaan 50 m. Se ei ole riittävä elinvoimaiselle yhteydelle, koska viereiset rakennetut korttelit ja mahdollinen ulkoilutie vähentävät luonnon ja puiden osuutta. Yhteyden jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. latvusyhteyteen. Nyt sen kohdalla ja ympäristössä on korkeita puita, mutta huolena on niiden säilyminen rakentamisessa sekä muuttuvissa tuulioloissa.
Nallenrinteen kaava-alueen luoteisosan luontotietojärjestelmässä tunnistettu arvokas lehtometsäalue on syytä osoittaa asemakaavassa arvokkaana luontokohteena (luo tai sl), jonka kaavamääräys riittää turvaamaan alueen puuston kehittämisen jatkossa mahdollisimman luonnontilassa.
Myös Nallerinteen kaava-alueen kaakkoisosan metsäinen alue sekä Lentoasemankortteleiden eteläosan metsäinen alue tulee huomioida säilyvänä metsäisenä viheralueena, jonka kaavamääräykset huomioivat metsien luonteen tärkeänä itä-länsisuuntaisena ekologisena yhteytenä.
Vaikka liito-oravan ydinalueet, Sepänmäen ja Sepänmäen etelämetsä ovat kaavarajauksen ulkopuolella, yhdistys esittää huolensa näiden merkittäviä METSO-arvoja sisältävien ja myös liitooravan ydinalueina toimivien metsien säilymisestä jatkossa, koska ne on merkitty rakentamiseen uudessa yleiskaavassa.
Kannatamme lämpimästi lepakkoselvityksen suositusta, että lepakkoasiantuntija otetaan mukaan viheralueiden jatkosuunnitteluun.
Viherkertoimen käyttö on kannatettavaa.
Toivottavasti kaavassa määritellään myös pihojen suunnittelu tukemaan viheralueita- ja yhteyksiä.
Helsingissä 28.9.2018