Muistutus Karhunkaatajan alueen asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys jätti muistutuksen Karhunkaatajan alueen asemakaavaehdotuksesta 12.12.2018.
Karhunkaatajan alueen asemakaavaehdotuksessa ovat läsnä edelleen samat tuhoisat ongelmat kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja eliölajeille kuin kaavaluonnoksessa. Samaan aikaan, kun pitkä kaavaprosessi on edennyt, on julkaistu paljon hälyttävää tutkimustietoa luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja vaikutuksista maapallolla. Nyt viimeistään on aika ottaa huomioon tämä Helsingin kaavoituksessa, myös Karhunkaatajan kohdalla.
Viikistä alkava pitkä poikittainen viheryhteys, joka on samalla ekologinen yhteys, on vaarassa katketa alkumetreillä Karhunkaatajan kaavaratkaisun takia. Sitä korvaamaan esitetyt eteläinen ja pohjoinen viheryhteys ovat tärkeitä, mutta eivät riittäviä: viheryhteyksissä on havaittavissa suuria esteitä etenkin Viikin suunnassa.
Karhunkaatajan läpi kulkevan ekologisen yhteyden sijainti on merkitty tarkasti Uudenmaan maakuntakaavassa. Yleiskaavan kaupunkiluonnon teemakartalla se on merkitty kehitettäväksi metsäverkostoyhteydeksi ja kaupungin luontotietojärjestelmässä ekologisten yhteyksien verkoston osana kehitettäväksi yhteydeksi. Kaupunkiympäristölautakunta päätti 30.10.2018 asettaessaan asemakaavaehdotuksen nähtäville lisätä kaavan jatkosuunnitteluun Karhunkaatajan poikittaisen viheryhteyden mahdollistamisen. Kuitenkin elävä ekologinen yhteys on todellisuudessa jo olemassa Karhunkaatajalla. Alueen kautta liikkuu Viikin ja Myllypuron välillä muun muassa mäyriä, kettuja, kauriita ja piennisäkkäitä sekä lintuja. Kanahaukka pesii Karhunkaatajalla ja hiekkarinteillä on useita mäyrien, kettujen ja supikoiria yhdessä asuttamia käytävälabyrintteja. Nisäkkäät ylittävät tiuhaan Viikintien ja Viilarintien useimmiten siinä onnistuen. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii ekologisen yhteyden merkitsemistä myös Karhunkaatajan kaavaehdotukseen.
On selvää, että kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella kulkevat viheryhteydet, joita kaavaehdotus yleiskaavan tavoin tarjoaa korvaavina ekologisena yhteyksinä, eivät sovellu monellekaan Karhunkaatajalla liikkuvalle lajille. Kun Karhunkaatajan metsät antavat suojaa levähtää, ruokailla ja pesiä, eteläinen puistomainen yhteys on kapea ja suojaton tehokkaan harvennuksen takia. Yhteys liittyy Viikin vihersormeen Herttoniemen kerrostaloalueen pihojen kautta, mikä estää monien eläinten läpikulun. Pohjoinen reitti on paikoitellen vain ahtaasti rakennettu kävelytie pienkerrostalojen välissä. Karhukaatajan yhteyden menettäminen ja metsän kutistuminen heikentävät merkittävästi myös monien kasvien, sienien ja hyönteisten elinympäristöä.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii rakennustonttien poistamista Viilarintien varrelta Karhunkaatajan puolella ja Karhulanka-tien eteläpuolelta, koska vain siten säilytettäisiin riittävä ekologinen yhteys Viikistä Myllypuron metsiin. Näiden tonttien rakennusoikeutta voidaan siirtää kaava-alueen muiden kohteiden korottamiseen. Karhunkaatajan keskiosan säästyvää metsäaluetta on laajennettava myös lisääntyvän virkistyskäytön takia. Ehdotuksessa on kuitenkin hyvää rakennustontin poistaminen Karhunkaatajantien ja Viilarintien risteyksessä.
Kaava-alueella tehtyjä harvoja luontokartoituksia ei ole täydennetty kaavaluonnoksen jälkeen. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä luontokartoitusten täydentäminen on tärkeää tehdä, mm. METSO-kartoituksen täydentäminen. Kaavaehdotusta on tärkeää muuttaa kartoitusten tulosten ja luontojärjestöjen arvometsäesityksen pohjalta paremmin arvokkaat luontokohteet huomioivaksi. Säilyville virkistysalueille ja luo-merkinnällä osoitetuille alueille tulee varmistaa asialliset metsänhoitoa koskevat säännöt. Viherkertoimella on syytä huolehtia puiden säilyttämisestä ja varmistaa uusien puiden istuttaminen tonteilla niin, että metsäaluetta saadaan jatkettua. Viilarintien varressa sijaitsevan kalliokourun (arvoluokka I) säilyminen tulee varmistaa kaavan jatkotyöstössä ja liikennesuunnittelussa.
Kaavaprosessissa kaupungin taholta on vähätelty Karhunkaatajan merkitystä ekologisena yhteytenä, koska Puu-Myllypuron rakentaminen on jo heikentänyt sen liittymistä Viikin ja Vartiokylänlahden väliseen poikittaiseen viheryhteyteen. Liittymistä ja koko yhteyttä voidaan kuitenkin eheyttää monin tavoin. Kaupunki on nostanut esiin metsien ennallistamisen ja aukeiden paikkojen metsittämisen hiilinieluiksi uudessa Hiilineutraali Helsinki 2035-toimenpideohjelmassa. Se palvelisi myös poikittaisten yhteyksien vahvistamista. Lisäksi ekologista kompensaatiota ollaan ottamassa käyttöön rakentamisessa. Esimerkiksi vihersilta Viikintien yli Karhunkaatajalle, jota yhdistys ehdottaa, olisi mahdollista rakentaa kompensaation periaatteella kaava-alueen rakentajien kanssa.
Helsingissä 12.12.2018