Mielipide Lassilan ja Kannelmäen toimitila-alueen suunnitteluperiaatteiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnitteluperiaateluonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys jätti mielipiteen Lassilan ja Kannelmäen toimitila-alueen suunnitteluperiaatteiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnitteluperiaateluonnoksesta.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on perehtynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä suunnitteluperiaatteiden luonnoskarttaan ja toteaa niistä mielipiteenään seuraavaa. Mielipide pohjautuu yhdistyksen kaavaryhmän edustajien alueella tekemiin useisiin maastokäynteihin, uusimpaan ilmakuva-aineistoon sekä Helsingin luontotietojärjestelmän tietoihin.
Suunnitteluperiaateluonnoksesta
Suunnitteluperiaatteiden luonnos on suurelta osin ongelmaton luontoarvojen vaalimisvelvoitteiden kannalta. Se keskittyy vahvasti jo rakennettujen alueiden maankäyttömahdollisuuksien jatkotarkasteluun, mikä on monelta osin hyvä. Siihen sisältyy kuitenkin tiettyjä riskejä eli nykyisen tarkastelualueen puitteissa ei ole mahdollista tarkastella maankäyttösuunnitelmien vaikutusta Kannelmäen ja Lassilan alueen ekologiseen verkostoon. Kyseinen verkosto on jo tällä hetkellä metsäympäristöjen kokonaispinta-alan osalta turhan vähäinen niin luonnon kuin ihmistenkin tarpeiden kannalta. Myös säilyneiden viheralueiden kytkeytyneisyys on monin paikoin heikentynyt niin pahasti, että lisää heikentäviä maankäyttöratkaisuja ei kaivata. Sen sijaan tarvetta olisi harkituille palauttaville ratkaisuille, joilla mm. varmistettaisiin liito-oravan liikkumisen kannalta välttämättömien puuyhteyksien kehittäminen tiettyihin jo muodostuneisiin ”pullonkaulakohtiin”.
Ilmeinen suunnitteluperiaateluonnoksen luontokipupiste sijaitsee Raikukallion länsipuolella, Kehä I:n ja Kantelettarentien risteyksen itäpuolella. Tälle osin vielä puustoiselle alueelle on suunnitteluperiaateluonnoksessa esitetty toimitilarakentamista. Esitämme, että nykyinen vielä rakentamaton osa alueesta osoitetaan virkistysalueena.
Osayleiskaavavarannon ja käynnissä olevien asemakaavojen huomiointi
Suunnitteluperiaatteiden luonnoskartalla osoitetaan vinoraidoituksella osayleiskaavavarantoa sekä vireillä olevien asemakaavan muutoshankkeita. Nämä alueet on syytä tarkastella suunnitteluperiaatteissa vastaavalla tavalla kuin muutkin osat tarkastelualueet.
Osayleiskaavavarannon osalta korostamme sitä, että varsinkin Pohjois-Haagan osayleiskaava on toteuttamisedellytystensä osalta vahvasti vanhentunut. Pääosin rakentamiseen osoitetut alueet Aku Korhosen tien eteläpuolella ovat nykyisin luonnonarvoiltaan merkittäviä ja ne toimivat osaltaan liito-oravan ja lahokaviosammalen ydinalueina sekä edellä mainitun lajin kulkureitteinä. Liito-orava on myös asettunut vahvasti Näyttelijäntien länsipuolisen päiväkotitontin ympäristöön.
Ekologisten yhteyksien selvittäminen, osoittaminen ja muu huomiointi
Helsingin yleiskaavan valmistelun yhteydessä on hahmoteltu erilaisia paikallisia ja kehitettäviä ekologisia yhteyksiä. Tämä aineisto löytyy nykyisin myös luontotietojärjestelmästä. Ekologisten yhteyksien määrittely on kuitenkin tehty tavalla ja kriteereillä, joka on varsinkin metsäalueiden kytkeytyneisyyden tunnistamisen ja säilyttämisen kannalta monilta osin epäonnistunut ja riittämätön. Erityisen puutteellinen aineisto näyttäisi olevan itälänsisuuntaisten yhteyksien tunnistamisen osalta. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota luontotietojärjestelmän päivityksessä sekä yksittäisissä kaavahankkeissa.
Hankealueella kulkee kaksi merkittävää, luontotietojärjestelmässä tunnistamatta jäänyttä itälänsisuuntaista metsäekologista yhteyttä, jotka tulisi osoittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä huomioida säilyttävillä ratkaisuilla suunnitteluperiaatteissa.
Yhteyksistä tärkein on Pirkkolan urheilupuiston länsipuolinen metsäyhteys, joka kulkee länteen Aku Korhosen tien eteläpuolella, ylittää Näyttelijäntien ja jatkaa sieltä Pohjois-Haagan länsi- ja lounaspuoleisiin metsiin. Tämä yhteys on todetusti erittäin tärkeä mm. liito-oravalle ja sen alueella on arvokkaita lehto- ja kangasmetsiä sekä mm. lahokaviosammalen ydin- ja tukialuetta. Yhteyden arvoa on syytä pitää maakunnallisena, koska se on laadukkain Keskuspuistoa ja Haagan ympäristön metsiä kytkevä metsäyhteys. Muut itä-länsisuuntaiset yhteydet Keskuspuiston ja muiden LänsiHelsingin metsien väliltä on käytännössä menetetty.
Toinen, arvoltaan paikallisen tason yhteys kulkee Kehä I:n pohjoispuolta Raikukalliolta Kantelettarentien ylitse Pelimannintien eteläpuolta, jossa se aikanaan liittyy Mätäjoen rantametsiin. Yhteys on tällä hetkellä ilmeisen toimiva esimerkiksi liito-oravan kannalta, mutta Kantelettarentien liittymän ja Raikukallion luontoalueen väliin on hiljalleen muodostumassa leviämiseste. Raikukallio on nostettu esille liito-oravan suojelun osalta erityisesti siksi, että alueen keski- ja itäosassa on yhdistyksen kaavaryhmän maastokäynnin perusteella noin 4,5 hehtaaria liito-oravalle soveltuvaa lehto- ja kangasmetsää. Pääosa kyseisestä alueesta on muutenkin luontoarvoiltaan merkittävään lehtolajiston sekä runsaan lahopuuston takia. On vain ajan kysymys milloin liito-orava asettuu alueelle, mikäli sinne johtavia puustoisia viheryhteyksiä ei katkaista.
Helsingissä 17.12.2018