Kommentti Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon luonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaavarungon luonnokseen ja antaa siitä seuraavan kommentin. Kommentissa on hyödynnetty kaupungin omien aineistojen lisäksi yhdistyksen kaavaryhmän kahta maaliskuussa 20198 hankealueelle tekemää maastokatselmusta sekä luontoharrastajilta saatuja muita tietoja.
Yleistä kaavarungon pilottiluonteesta
Koska kyseessä on kaavailtujen bulevardikaupunkien pilottihanke, toivomme kaupungilta kunnianhimoa myös siltä osin, että hankkeen luontotietopohjan riittävyys turvataan ja lisäksi satsataan innovatiivisuutta myös hankealueen keskeisten luontoarvojen säilyttämiseen.
Kaavan vaikutuksista Länsi- Helsingin metsäluontoon ja viheralueverkostoon
Esitetyn bulevardikaupungin ja siihen liittyvien liikenneratkaisujen vaikutukset Länsi-Helsingin viheralueverkostoon ovat huomattavat ja pahimmillaan hyvin tuhoisat. Nyt kommentoinnin kohteena ollut kaavarungon luonnos ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen. Sitä on luontoarvoihin ja ihmisten elinympäristön viihtyisyyteen liittyvien syiden takia pakko olennaisesti muuttaa ja keventää.
Kaavan luontotietopohjasta
Kaavan luontotietopohja on puutteellinen varsinkin metsäluontoon liittyvien arvojen näkökulmasta. METSO-selvityksiä on tehty vain osalla alueista ja niistä on kulunut sen verran aikaa, että selvitettyjenkin alueiden tulokset ovat osaltaan vanhentuneet metsien ja METSO-kriteerien muuttumisen (nykyiset kriteerit päivitetty 2016) myötä. Kattava METSO-selvitys olisi perusteltu.
Kaava-alueen liito-oravatilanne tunnetaan kohtuullisen hyvin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että alueelle rajatut liito-oravan ydinalueet on rajattu monilta osin liian suppeina eli rajattuihin alueisiin liittyy suoraan alueita,
a) jotka rakennepiirteidensä puolesta sopivat osaksi liito-oravan ydinaluetta
b) joita liito-oravat todistetusti käyttävät sen verran säännöllisesti, että kyseessä ei ole mikään satunnainen keväinen käväisy
Liito-oravatiedon päivittäminen alueelta olisi perusteltavissa jo keväällä 2019 vähintään siltä osin, että nykyisten ydinalueiden rajaukset tarkistettaisiin. Samalla tulisi nykyistä tarkemmin arvioida liito-oravien vaatimat metsäekologiset yhteydet
Kaava-alueella on myös jonkin verran lahopuustoltaan arvokkaita metsiä (esimerkiksi rakennettavaksi esitetyt Munkkivuoren metsäalueen kaakkoisosa, osa Kaupintien ja ratojen välisestä metsäalueesta), joiden osalta olisi vastuullista tuottaa kaavarungon osana tietoa alueen arvosta mm. keskeisen lahopuulajiston kannalta.
Kaavaluonnoksen erityiset luonto- ja virkistyskipupisteet
Alla on yksilöity seitsemän tunnistamaamme kaava-alueen luontokipupistettä. Rakentamista keventävät ratkaisut millä tahansa näistä alueista vähentävät kaavan viheralueverkostolle aiheuttamia haittoja. Kipupisteet on esitetty järjestyksessä pohjoisesta etelään eli niitä ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä.
Ongelma-alue 1: Vihdintien, Kaupintien ja ratojen välinen metsäalue
Ratojen, Vihdintien ja Kaupintien välinen metsäalue on arvokas luonto- ja virkistysalue, joskin alueen länsipuoliskon halkaiseva voimalinja laskee sen länsiosan arvoa. Kaavarungon luonnoksessa on esitetty rakennettavaksi (asuinrakentamista sekä koulu/päiväkoti) noin 9,5 ha alueesta. Lopputulos tuhoaa alueen merkityksen osana eteläpohjoissuuntaisten metsien jatkumoa, muuttaa laajempaan virkistykseen soveltuvan alueen säilyvät metsiköt lähipuistoiksi ja vaarantaa todennäköisesti myös liito-oravan pidempiaikaisen säilymisen alueella.
Alueelle on jo vuonna 2014 rajattu liito-oravan ydinalue, jolla on muutenkin erityisarvoa metsäluonnon monimuotoisuudelle (mm. runsaasti lahopuuta). Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastokäynnillä maaliskuussa 2019 rajatun ydinalueen luoteispuolisista metsistä havaittiin liito-oravan pipanoita useiden tervaleppien, haapojen ja kuusten alta. Havainnot sijoittuvat alueelle, johon on esitetty päiväkotia tai koulua.
Lisäksi alueen metsien lahopuilta on keväällä 2017 tehty havaintoja alueellisesti uhanalaisiksi lajeiksi luokitelluista rakkosammalesta (2 es.) sekä ruostekäävästä (Olli Manninen, kirjallinen tiedoksianto 17.4.2019).
Esitys: Esitämme, että ensisijaisesti koko nykyinen metsäalue säilytetään rakentamisen ulkopuolella. Mikäli tämä koetaan täysin mahdottomaksi, niin vähintäänkin tulee säilyttää yhtenäinen eteläpohjoissuuntainen metsäinen alue, joka ulottuu etelästä ratojen risteyksestä liito-oravan asuttaman metsäalueen poikki Kaupintielle. Käytännössä rakentamisen tarkastelu rajoittuisi tällöin aivan Vihdintien varteen, nykyisen sähkölinja alaiselle ja läheiselle alueelle.
Ongelma-alue 2: Riistavuorenpuisto
Riistavuorenpuisto on itsessään arvokas ja monipuolinen luonto- ja virkistysalue. Sen arvoa lisää sijainti keskellä merkittävää metsäekologista yhteyttä Talin metsien sekä Pohjois-Haagan metsien välissä. Yhteys on tunnistettu merkittäväksi runkoyhteydeksi myös Helsingin luontotietojärjestelmästä löytyvässä ekologisten yhteyksien aineistossa.
Kaavarungon luonnos esittää pääosaa (yli 13 ha)Riistavuorenpuistosta rakennettavaksi. Lopputulos tuhoaa alueen yhtenäisenä luonto- ja virkistysalueena sekä katkaisee täydellisesti eteläpohjoissuuntaisen metsäekologisen yhteyden.
Riistavuorenpuiston alueen kaakkoisosasta on rajattu kaksiosainen, pieni (0,95 ha) liito-oravan ydinaluetta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen maastokäynnin perusteella liito-oravalle soveliaita metsiä on myös riistavuorenpuiston keskiosassa (ulkoilureittien ympäristön notkelmissa ja kallioiden rinteillä) sekä Riistavuorenkujan asutuksen länsilaidassa. Riistavuorenpuiston keskiosasta onkin yksittäisiä pipanahavaintoja jo keväältä 2018 (Olli Manninen, kirjallinen tiedoksianto Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle 17.3.2019).
Esitys: Esitämme, että ensisijaisesti koko Riistavuorenpuisto säilytetään rakentamisen ulkopuolella. Mikäli tämä koetaan täysin mahdottomaksi, niin vähintäänkin tulee säilyttää yhtenäinen eteläpohjoissuuntainen metsäinen alue, joka ulottuu Etelä-Haagan liikenneympyrästä pohjoiseen radan ja Vihdintien risteykseen.
Ongelma-alue 3: Pitäjänmäentien, Etelä-Haagan liikenneympyrän, Piimäenpuiston ja Vihdintien ylitse kulkeva ekologinen yhteys
Etelä-Haagan liikenneympyrän poikki ja sitä pohjoispuolelta sivuten kulkee Länsi-Helsingin oloissa keskeisen tärkeä metsäekologinen yhteys, joka mahdollistaa muun muassa liito-oravien liikkumisen Talin metsien, Riistavuorenpuiston sekä Pohjois-Haagan metsien välillä. Kaavarungon luonnoksessa on esitetty maankäyttöä, joka tuhoaa kyseisen yhteyden toimintakyvyn. Alueelle esitetään samanaikaisesti pikaraitioteiden ja autoliikenteen risteysaluetta, jonka ympärille ja väliin tulee lisäksi uutta asuin- ja toimitilarakentamista
Esitys: Esitämme, että alueen maankäyttösuunnitelmia kevennetään ja muutetaan siten, että alueen poikki turvataan liito-oravalle siirtymiseen riittävä puustoinen yhteys. Muun metsäluonnon osalta on syytä varmistaa se, että rakentamissuunnitelmia nykyisen liikenneympyrän ympäristöstä kevennetään siten, että Munkkivuoren metsän ja Riistavuorenpuiston metsät eivät eriydy liiaksi toisistaan.
Ongelma-alue 4: Vanhan Viertotien, Pitäjänmäentien ja Huopalahdentien välinen metsäalue
Teiden välissä sijaitsee melko monipuolista sekapuustoa kasvava, 1,7 ha laajuinen metsikkö. Metsäalueen merkitystä lisää olennaisesti se, että se sijaitsee keskellä ekologista metsäyhteyttä Munkkivuorin metsistä koilliseen Riistavuorenpuistoon ja Pohjois-Haagan metsiin. Alueella on melko vanhaa sekametsää ja paikoin on muodostunut jo hieman lahopuutakin. Alueen metsissä on sen verran paljon järeää kuusta ja järeitä haapoja, että se on myös potentiaalisesti liito-oravalle sovelias. Kaavarungon luonnoksessa metsäalue on esitetty rakennettavaksi siten, että keskellä säilyy vain ulkoilureitin mahdollistava kapea viherkaista.
Esitys: Esitämme rakentamisesityksen poistamista.
Ongelma-alue 5: Munkkivuoren metsäalueen kaakkoisosa
Munkkivuoren metsäalueen kaakkoisosassa, hieman pohjoisluoteeseen Ulvilantien ja Huopalahdentien risteyksestä on kaavarungon luonnoksessa esitetty asuinrakentamiseen noin 2,2 ha laajuinen arvokas metsäalue. Kyseinen metsäalue on selkeä osa Ulvilantiehen rajautuvaa Munkkivuoren pohjoispuolen arvokasta metsäkokonaisuutta.
Metsäalueen kaakkoisosa on Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän alueelle 17.3.2019 tekemän maastokatselmuksen perusteella pääosin melko runsaslahopuustoista METSO I-luokan arvometsän kriteerit täyttävää vanhaa ja sekapuustoista lehtoa ja lehtomaista kangasta. Käynnin yhteydessä alueelta havaittiin muutamien järeiden haapojen juurelta liito-oravan pipanoita. Liito-orava käytti alueen metsiä myös keväällä 2018 (Keijo Savola, kirjallinen tiedoksianto Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle 25.3.2019). Kahtena peräkkäisenä keväänä alueelta löytyvät liito-oravan pipanat kertovat aika selvästi metsän olevan osa liito-oravan ydinaluetta, joka on luontotietojärjestelmässä rajattu keinotekoisesti alkamaan vasta hankealueen luoteispuolelta. Liito-oravalle sovelias runsaasti järeää haapaa sisältävä metsä jatkuu myös rakentamisvarauksen koillispuolella alueella, joka on luonnoksessa esitetty säilyväksi viheralueeksi.
Rakentamiseen esitetty alue on muutenkin arvokas eli sen alueella lahoaa merkittäviä määriä eri-ikäistä kuusilahopuuta. Alueelta onkin vuonna 2018 havaittu alueellisesti uhanalaiset pohjanrypykkä sekä ruostekääpä (Olli Manninen, kirjallinen tiedoksianto 17.3.2019).
Esitys: Esitämme, että alue rajataan rakentamisen ulkopuolelle ja osoitetaan kaavarungossa arvokkaaksi luontokohteeksi.
Ongelma-alue 6: Lapinmäentien ja Niemenmäentien risteyksen kaakkoispuolinen metsäalueita
Vanhaa sekapuustoa kasvava metsäalue (noin 0,9 ha) on maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta selkeä osa Korppaanpuiston maisemakokonaisuutta. Vaikka metsäaluetta onkin harvennettu melko vahvasti, tekevät järeät haavat ja yksittäiset vanhat kuuset siitä edelleen myös liito-oravalle soveliaan. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastokäynnillä (24.3.2019) liito-oravan pipanoita löytyi noin 30 m kaakkoon risteyksestä kolmen järeän kuusen juurelta. Kaavarungon luonnoksessa alue on esitetty asuinrakentamiseen.
Esitys: Esitämme metsäalueen rajaamista rakentamisen ulkopuolelle.
Osa-alue 7: Huopalahdentien sekä Niemenmäentien ja Luuvaniementien välinen metsäinen rinne
Metsäinen rinne (noin 2,2 ha) nykyisen asutuksen ja Huopalahdentien välissä sisältää pohjoisosassa vanhojen mäntyjen ja koivujen lisäksi runsaasti järeitä haapoja. Etelämpänä metsä muuttuu vanhoja kuusia, mäntyjä ja koivuja kasvavaksi sekapuustoksi. Kumpikin osa-alue soveltuu erittäin hyvin liito-oravan liikkumiseen ja myös potentiaaliseksi ydinalueeksi. Metsäalueen ja Huopalahdentien välissä on lisäksi pieni minigolfrata sekä avointa ja puoliavointa puistoaluetta.
Kaavarungon luonnoksessa alueelle on esitetty kahta asuinrakentamisaluetta, joiden väliin jää ulkoilureittinä toimiva kapea viheraluekaistale.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastokäynnillä (24.3.2019) liito-oravan pipanoita löytyi rinteen pohjoispuoliskolta (pohjoisemman rakentamisvarauksen luoteis- ja länsilaita) kahden järeän haavan juurelta sekä eteläisemmän rakentamisvarauksen keskiosasta järeän kuusen juurelta.
Huopalahdentien ja Lapinmäentien risteyksen eteläpuolista minigolf-rataa lukuun ottamatta alueen metsäisten alueiden rakentaminen hävittää maisemallisesti hienoa vanhapuustoista metsää, jota myös liito-orava hyödyntää. Eteläosassa rakentaminen on ulotettu myös luontotietojärjestelmässä tunnistetulle ja rajatulle liito-oravien ydinmetsän alueelle.
Esitys: Esitämme Huopalahdentien sekä Niemenmäentien ja Luuvamäentien välisten metsien rajaamista rakentamisen ulkopuolelle. Minigolfradan sekä Huopalahdentien reuna-alueen avoimien ja puoliavoimien puistoalueiden rakentamista emme sen sijaan vastusta, mikäli rakentaminen pystytään sijoittamaan siten, että se mahdollistaa metsän säilymisen nykyasutuksen ja uuden rakentamisen välissä.
Jatkotoimenpiteet kaavarungon osalta
1) Kaavarungon jatkotyöstössä tulee vähentää olennaisesti luontoalueille osoitettua rakentamista. Keskeisimpiä kevennyskohteita ovat kommentin luontokipupisteiden määrittelyosassa esitetyt osakohteet 1-7.
2) Kaava-alueen luontoselvitykset tulee saattaa ajan tasalle varsinkin metsäalueita koskevan luontotyyppi- ja lajistoiedon osalta.
3) Liito-oravan huomiointiin tulee kiinnittää paljon enemmän huomiointia. Tämä tarkoittaa etenkin liito-oravien jo tiedetysti asuttamien ydinmetsien rajaamista säilyviksi niiden koko laajuudessa (LTJ:n rajauksia laajentaen) sekä keskeisten ekologisten yhteyksien säilyttämistä ja kehittämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että nykyisen liikenneympyrän alueen halki säilyy liito-oravien liikkumiselle sovelias puustoinen yhteys.
4) Kaavan jatkotyöstössä tulee kiinnittää huomiota myös kaavan virkistysalueverkostolle aiheuttamien haittojen olennaiseen vähentämiseen. Tämä tavoite sisältää huomattavia synergiaetuja sen kanssa, että rakentamista vähennetään luontokipupisteiltä 1-7.